Toisiltaan oppimassa

Yhteenveto 1.6. pidetystä LJT:n kevätseminaarista: Mitä julkinen ja yksityinen sektori voivat oppia toisiltaan?"

BoardmanLJT:n kevätseminaari pidettiin 1.6.2017 Kuntatalolla. Tilaisuuden teemana oli "Mitä julkinen ja yksityinen sektori voivat oppia toisiltaan?" Keskustelussa toivottiin tehokkuutta, yhteistyötä, selkeitä hallinnon rakenteita, yhteiskuntavastuuta ja keskittymistä olennaiseen.

Aiheesta keskustelemassa olivat Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, tietokirjailija ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Osmo Soininvaara, Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty ja hallitusammattilainen Tom von Weymarn. Keskustelua johti Aalto-yliopiston professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

Paneelikeskustelua julkisen ja yksityisen sektorin eroista ja vahvuuksista hallitsi sote-uudistus. Osmo Soininvaara on kuluvan vuoden tammikuussa tehnyt selvitysraportin "Miten STM:n alaiset laitokset voisivat tukea sote-uudistusta?" Soininvaara esitti huolensa sote-uudistuksen etenemisestä liian kiireellisellä aikataululla.

"Prosessi ei anna hyvää kuvaa suomalaisesta päätöksenteosta. Valinnanvapautta ollaan tuomassa järjestelmään liian nopeasti ja liian paljon", Soininvaara sanoo.
Myös Jari Koskinen uskoi, että rauhallisemmalla toteutustahdilla päästäisiin parempaan lopputulokseen. Tom von Weymarn kannattaisi palvelujen keskittämistä 18 maakunnan sijaista vielä harvempaan.

Kustannussäästöjä hakemassa

Aiemmin muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä ja Helsingin sote-toimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana toiminut Laura Räty katsoi, että sote-keskustelua leimaa mielikuvat siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa, ja että keskustelua käydään vastakkainasettelujen kautta.

"Suomalainen järjestelmä on jo nyt monituottajamalli. On paljon kuntia, joissa esimerkiksi lastensuojelu ja päivähoito toteutetaan yksityisesti (POIS: virkamiehen päätöksellä)", Räty sanoo.

Soininvaara huomautti, että on olemassa paljon tutkimusta ja kokemusta siitä, mikä järjestelmä on tehokkain. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat hänen mukaansa harjoitelleet vuosikausia sitä, että maksettaisiin vain tarpeellisista hoidoista. Lisäksi Soininvaara kertoi, että on olemassa tutkittua tietoa yksityisen ja julkisen sektorin tuotannon tehokkuudesta, allokatiivisesta tehokkuudesta ja sosiaalisesta tehokkuudesta. Yksityinen tekee siis sen minkä tekee tehokkaasti, mutta julkinen tekee oikeampia asioita ja kohdistaa hoidon paremmin niihin, jotka ovat eniten sen tarpeessa.

Tom von Weymarn, jolla on 40/50 vuoden kokemus teollisuuden johto- ja hallitustehtävissä ja joka toimii neuvonantajana muun muassa kuntajohtamisen kehittämisessä huomautti, että sote-uudistuksen visio on yhdistää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin parhaat puolet. Hän uskoo, että lisääntyvän kilpailun tuomat kustannussäästöt näkyvät 5-10 vuoden päästä.

Osmo Soininvaara suhtautuu skeptisesti kustannussäästöihin, sillä Suomen järjestelmä on hänen mukaansa jo nyt yksi maailman kustannustehokkaimmista järjestelmistä.

Hyvä johtaminen avainasemassa

Kunnat ovat jo pitkään ostaneet palveluita. Jari Koskinen sanoi, että yleisen näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, onko jokin palvelu julkinen vai yksityinen, vaan siitä, onko se toteutettu tarkoituksenmukaisesti.

"Esimerkiksi Espoossa on kokeiltu sekä yksityisiä että julkisia terveyskeskuksia ja niiden tuloksia on arvioitu. Toinen on osoittautunut paremmaksi jossain ja toinen jossain toisessa. Riippuu siitä, miten asioita tehdään ja miten toimintaa johdetaan, ei siitä, kuka omistaa", Koskinen sanoi.

Myös Tom von Weymarn painotti hyvän johtamisen merkitystä. Hänen mukaansa sote-uudistuksessa on oleellista, millainen vallankäyttörakenne järjestelmään syntyy. Von Weymarnin mukaan maakuntien ja isojen kaupunkien välille saattaa nyt suunnitellussa järjestelmässä syntyä jännitteitä. Säästöt syntyvät hänen mukaansa ICT-järjestelmien uudistamisen sekä toiminnan jalkauttamiseen liittyvän johtajuuden seurauksena.

Laura Räty toi esiin sen, että sote-uudistuksen tarpeellisuus näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, katsooko sitä elinvoimaisesta suuresta kaupungista vai muuttotappiosta kärsivästä pienestä kunnasta käsin.

Kouluttajana ja kirjoittajana toimiva Pekka Mattila ehdotti, että yksityisen ja julkisen puolen johtajia kannattaisi kouluttaa samoissa yhteyksissä, jotta he jakaisivat osaamistaan toisilleen.

Hallituspaikkojen jako

Jari Koskinen esitti, että sote-yhtiöiden hallituspaikoista osa jaettaisiin epäpoliittisesti. Hän uskoo, että sillä tavalla mukaan saataisiin parempaa toimialaosaamista.

Osmo Soininvaara sanoi, että hänen kokemuksensa mukaan on tärkeää, että julkisomisteisten yhtiöiden hallituksissa on sekä poliittista järjestelmää ymmärtäviä henkilöitä että toimialaosaajia. Päätöksentekokyky on hänen mukaansa yksityisillä toimijoilla tehokkaampaa.

Laura Räty lisäsi, että poliittisesti johdetuissa organisaatioissa on vaikeaa toteuttaa strategioita, vaikka ne olisi yksimielisesti hyväksytty.

Tom von Weymarn sanoi puolestaan, että uusi kuntalaki velvoittaa kunnat tiukkaan omistajaohjaukseen ja konserniohjeiden noudattamista vaaditaan huomattavan paljon. Se puolestaan vähentää toimitusjohtajan liikkumatilaa.

Missä julkinen sektori on parempi?

Paneelissa keskusteltiin myös siitä, missä asioissa julkinen sektori on onnistunut paremmin kuin yksityinen sektori.

Soininvaaran mukaan julkinen sektori toimii huomattavasti paremmin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja hänen mukaansa olisikin tärkeää erottaa palvelut, joihin löytyy markkina ja palvelut, jotka on tuotettava markkinoista huolimatta. Tällainen on esimerkiksi kansallinen hätäpäivystys.

Pekka Mattila kertoi, että esimerkkiä tehokkuuden lisäämisestä voitaisiin ottaa vaikka Verohallinnosta, joka on uudistanut käytäntöjään siten, että työtaakkaa tasataan valtakunnallisesti eri alueiden välillä.

Joidenkin keskustelijoiden mielestä henkilöstöjohtaminen on julkisella puolella haastavampaa johtuen kunta-alan työehtosopimuksista. Virkamiesten erottamista pitäisi helpottaa ja tehottomien toimintojen lakkauttaminen pitäisi oppia.

Kuntiin jäävät joka tapauksessa koulutuspalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen hallinta. Laura Räty arvelee, että sote-uudistuksen jälkeen kunnat jakautuvat kahteen: niihin, joiden elinvoima lisääntyy ja niihin, joihin ei jää juuri mitään palveluja.

Tilaisuutta isännöi Suomen Kuntaliitto, joka tarjosi osallistujille tilaisuuden päätteeksi buffet-illallisen.

Julkaistu 29.8.2017
Minna Rajainmäki, Mimosmedia

   LJT1 LJT2