"Another Day in Paradise"

Yhteenveto Alumnijäsenten keskustelutilaisuudesta 9.11.2017

Ihanaa, että on asioita, jotka eivät muutu: marraskuu on aina pimeä, liukkaat kelit ja lumi tulevat yllättäen ja kaikki puhuvat taukoamatta siitä, että kaikki muuttuu.
Tästä huolimatta ja ehkä juuri siksi tänä marraskuun aamuna Sanomatalon auditoriossa on hyvä tunnelma. Lauteilla Boardman Alumni tilaisuudessa olivat Ulla Appelsin (IS päätoimittaja) ja JP Myllys (Miltton Oy:n TJ). Vetovoimaista porukkaa sekä estradilla että yleisössä.


"Kotitalouksia pitäisi kannustaa sijoittamaan pk-yrityksiin"

Rasila_Tommi

Blogi: Tommi Rasila, Boardman-partneri

EK:n omistajuuden toimenpideohjelmasta on nostettu esiin säästämisen tukeminen pörssiyritysten osinkoverotusta keventämällä. Raportissa tuodaan esiin kotitaloudet ja suomalainen omistus sekä kasvun ja PK-yritysten tärkeys. Näitä ei ole kuitenkaan tarkasteltu yhdessä jolloin on jäänyt huomaamatta tärkeä näkökulma: Kotitaloudet ja piensijoittajat voivat vaikuttaa merkittävästi suomalaisten pk-yritysten ja ylipäänsä listaamattomien yhtiöiden kasvuun sijoittamalla niihin pörssiosakkeiden tai rahastojen sijaan.

Ehdotusta perustellaan kannustamisella säästämään. Taustalla voi olla myös pörssiyhtiöiden etu: kotitaloudet ovat pitkäaikaisia ja kärsivällisiä sijoittajia. Kansantalouden kannalta kannattavampaa olisi kuitenkin kannustaa sijoittamista kasvaviin paikallisiin yhtiöihin. Kumpi tukee Suomen ...

"Alustataloudet haastavat"

Karhapaa_Merja_254x254BLOGI: Merja Karhapää, Boardman -partneri, CLO, Sanoma Oyj

Arvoketjuista alustoihin

Digitaalinen transformaatio mahdollistui teknologisen kehityksen myötä. Sitä mukaan, kun palvelut voitiin skaalata globaalisti, ei ollut enää tarvetta omistaa infrastruktuuria. Dataa hyödyntämällä voitiin alkaa luoda uutta tai ainakin lisätä tuotteen tai palvelun arvoa. Alustat ovat tämän digitaalisen transformaation keskiössä.

Alustatalouden pelikenttä

Alustatalouden "ansaintaverkko" muodostuu omistajista, palveluntarjoajista, tuottajista ja kuluttajista. Alustojen omistajat hallinnoivat alustoja ja omistavat oikeudet (IPR). Esimerkiksi Google omistaa Androidin. Palveluntarjoaja on alustan kasvot kuluttajiin päin - kuten Androidia hyödyntävä kännykkä. Tuottajat ovat vastuussa tarjonnasta. Tästä hyvä esimerkki on Android apps. Neljäs ryhmä on palvelua käyttävät kuluttajat.


"Korkea luottamus mahdollistaa strategisen vuoropuhelun"

Blogi 8: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyöTeamHands

Kuten edellisessä blogikirjoituksessani totesin, toimitusjohtajan ja hallituksen sekä sen puheenjohtajan välistä luottamusta kuvataan usein joko-tai -asiaksi: luottamusta joko on tai ei ole. Ja sitten kun ei ole, suhde päättyy. Tämä joko-tai ei kuitenkaan ole koko totuus näiden suhteiden luottamuksesta, vaan epäluottamus-luottamusrajan yläpuolella oleva luottamus voi toteutua monella eri tasolla. Luottamus myös muuttuu yhteistyön aikana kokemusten myötä. Ennakkokäsitysten lisäksi varsinkin suhteen alun yksittäisilläkin tapahtumilla voi olla suuri merkitys sille, millaisilla kulmakertoimilla ja mihin suuntaan luottamus suhteessa kehittyy. Ja kehitys saattaa kumuloitua positiiviseksi tai negatiiviseksi kierteeksi.


"Hallitustyön monet muodot"

BLOGI: Tommi Rasila, Boardman -partneri Rasila_Tommi

Yleensä hallitustyöstä puhuttaessa tarkoitetaan osakeyhtiön lakisääteistä hallitusta. Hallituksen toiminta voi olla hyvin erilaista riippuen siitä onko yhtiö pörssiyritys, perheyritys, startup tai niin edelleen. Yhä moninaisemmaksi hallitustyön luonne tulee kun tarkastellaan myös muita yhteisöjä, joissa lakisääteisesti tulee olla hallitus.

Kymmenittäin erilaisia yhtiö- ja yhteisömuotoja

Osakeyhtiön ohella lainsäädäntö tuntee kymmenittäin muitakin yhtiö- ja yhteisömuotoja. Näistä monilla on huomattava merkitys yksilöiden tai kansan talouteen samalla kun niiden arvoa pidetään vähäpätöisenä osakeyhtiöihin verrattuna. Sama pätee hallitustyöhön näissä yhteisöissä: kärjistäen voidaan todeta, että osakeyhtiön hallitustyö on merkittävää ja "oikeaa", kun taas muualla se on joko välttämätön paha tai vaikutukseltaan merkityksetöntä.


"Innovaatiokulttuuri hallituksen ja johdon vastuulla"

Tuomas

BLOGI: Tuomas Auvinen, Boardman -partneri

Pidä kannibaalit perheessä

Innovaatiot ovat käynnissä olevan murroksen Graalin malja, jota kaikki yritykset kilvan tavoittelevat. Kehittämisinnovaatioita osaamme tehdä parantaaksemme tuotteita ja palveluita, eivätkä kustannus- ja tehokkuusinnovaatiotkaan ole vieraita. Näihin on olemassa prosesseja ja työkaluja.

Miten toimimme, kun haluamme todella disruptoida omaa toimialaamme tai siirtyä aivan uusille toiminnan alueille? Tätä osaamista pienistä uusista yrityksistä löytyy ja siksi seuraamme kaikki startup -maailmaa ja sen kehitystä tarkalla silmällä.

Korporaatioiden maailmassa kysymys kuuluu: Miten isommat yritykset voisivat varmistaa sen, että disruptio saadaan syntymään omassa keittiössä? Sillä onhan parempi pitää kannibaalit omassa perheessä.

"Luottamusta joko on tai ei ole"

Ratakset_Osaaminen_200x200BLOGI 7.: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyö

Toimitusjohtajan ja hallituksen välistä luottamusta kuvataan usein mustavalkoisena joko-tai asiana: sitä joko on, tai ei ole. Ja sitten kun ei ole, toimitusjohtaja joutuu jättämään tehtävänsä. Esimerkiksi yksi väitöskirjani haastatteluihin osallistuneista puheenjohtajista kuvasi asiaa seuraavasti: Joko toimitusjohtaja nauttii sataprosenttisesti hallituksen luottamusta, tai sitten toimitusjohtaja vaihtuu.

Tässä blogikirjoituksessa keskityn lähinnä toimitusjohtajan ja puheenjohtajan väliseen luottamukseen, jota sitäkin kommentoitiin hyvin samantyyppisesti: En mä ainakaan vois kuvitella siis tällaista työtä tekeväni muuten kuin niin, että mulla on 100 prosentin luottamus esimieheen, ja esimiehellä taas muhun.

 


"Asiakkuuksien johtaminen digiajassa"

Lehtinen_Jarmo_245x245

Jarmo R Lehtinen, Boardman -partneri

Asiakkuuden historiaa

Asiakkaasta on puhuttu vasta teollisen vallankumouksen jälkeen tavalla, jolla me asiakkaan nykyisin ymmärrämme. Teollinen vallankumous mahdollisti tuotteiden valmistamisen laajassa mitassa massatuotantona teollisesti. Ammatinharjoittajilla oli oma pieni asiakaskuntansa, jonka tarpeet he tunsivat. He toimivat läheisessä symbioosissa keskenään, osin kysymyksessä oli luontaistalous.

Asiakkuuden historiaa voidaan ryhtyä tarkastelemaan ajasta, jolloin oli pieniä perheyrityksiä, jotka rakensivat asiakaskuntansa oman kyläyhteisön ympärille. Puhutaan ma&pa-yrityksistä (mama&papa- yrityksiä). Teollisen vallankumouksen myötä tuotteita tuli markkinoille massatuotantona 1800-luvun lopulla.


"Hallitustyön kehittämisestä koko päätöksentekoketjun kehittämiseen"

Blogi: Mikko Haapanen, Boardman -partneri Haapanen_Mikko_2015

Yritysten liiketoimintaympäristön jatkuva ja entistä nopeampi muuttuminen on tiedostettu yritysten hallituksissa. Hallitustyöskentelyn kehittäminen onkin viime vuosina saanut osakseen huomiota, mutta samaa ei voida todeta omistajien, hallituksen ja johdon muodostaman päätöksentekoketjun jatkuvasta kehittämisestä. Vaikka hallitus olisi osaava ja kehittää jatkuvasti toimintaansa, se ei vielä kerro tehokkaasta päätöksenteosta. Monesti haasteet liittyvät omistajien tai omistajien, hallituksen ja johdon väliseen yhteistyöhön. Boardmanin painopisteenä on viime vuosina ollut tämä kokonaisuus hallitustyöskentelyn arviointia ja kehittämistä väheksymättä.


"Valtio omistajana"

Weymarn_von_Tom_245x245

BLOGI: Tom von Weymarn, Boardman -partneri

Suomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli viidessäkymmenessä yhtiössä. Valtion omistajuutta, eritoten sen kytköstä poliittiseen valtataisteluun, arvostellaan usein. Valtio-omisteisuudella on kuitenkin myös hyvät puolensa.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston mukaan "valtio-omistajan tavoitteena kaupallisesti toimivissa yhtiöissä on kulloinkin parhaan mahdollisen kokonaistuloksen saavuttaminen. (...) valtio pyrkii yhtiöiden kehittämiseen ja tukemaan omistaja-arvon pitkäaikaista kasvua".

Näin muotoiltuna kyse on varsin selkeästä ...


"Tarvitaanko palautetta"

Koskinen Satu 1

BLOGI 6.: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyö 

Toimitusjohtaja-puheenjohtajasuhdetta käsittelevän väitöstutkimukseni haastatteluissa keskustelimme myös parien tavoista antaa toisilleen palautetta. Aineistoa lukiessa mieleeni tuli tarina suomalaisesta avioliitosta, jossa vaimo tiedustelee mieheltään, että rakastaako mies häntä vielä, vaikka ei koskaan sano rakastavansa. Mies vastasi aikoinaan jo kerran sanoneensa että rakastaa, ja lupasi ilmoittaa, mikäli tilanne muuttuu.

Aktiiviset palautekäytännöt harvinaisia


"Kyberturvallisuus ja vastuukysymykset"

Tiihonen_Timo_245x245BLOGI: Timo Tiihonen, Boardman -partner

Savupiipputeollisuudessa riskienhallinta koski lähinnä fyysisiä asioita kuten palojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä vakuutuksia näiden vahinkojen korvaamiseksi. Lähes kaikki toimialat ovat kuitenkin nykyisin täysin riippuvaisia luotettavasta tietojenkäsittelystä tietovarastoineen ja nopeine mobiiliyhteyksineen. Robotit ja muut tuotantokoneet ohjataan pilvipalveluista tulevilla ohjelmistoilla. Koneet keskustelevat ja tekoäly tekee päätöksiä puolestamme. Kaivostyömiehen korvaa joystickillä toiselta puolelta maapalloa ohjattava robotti.


"Strateginen asiakas hallituksen ja johdon agendalle"

Rosendahl_Jaana_245x245

BLOGI: Jaana Rosendahl, Boardman Alumnihallituksen jäsen

"Minne asiakkuus on kadonnut johdon agendalta? Onko suomalaisessa liike-elämässä enää ketään, joka puhuisi asiasta strategisesti?" Kysymyksen esitti tuttavani, joka toimi pitkään konsulttina ja nyt yrityspuolella. Totta, olen itsekin tehnyt saman huomion: Kun 90-luvulla pitkälti professori Kaj Storbackan johdolla asiakkuudet tulivat johdon agendalle, useat yritykset ryhtyivät uudistamaan yritystään asiakasohjautuvaksi. Ongelmaksi muodostui uudistumisen vaikeus ja hitaus. Rakenteiden jäykkyys. Siirryttiin helpompiin asioihin.



"Mitä jokaisen hallituksen jäsenen tulisi ymmärtää digitalisaatiosta"

Parkkinen_Marko_245x245BLOGI: Marko Parkkinen, Boardman -partneri

Digitalisaation ympärillä pyörii paljon mystiikkaa. Tämä on nostanut monilla vastareaktion, ettei digitalisaatiosta ole mihinkään. Ilmiö tulee kuitenkin muuttamaan kaikkea liiketoimintaa.

Digitalisaatio ilmiönä perustuu kolmelle faktalle:

1. Laskentatehon kasvu. Ks. kuva alla.
2. Ohjelmistotekniikoiden kehittyminen: Viimeisen oman koodini kirjoitin vuonna 1993. Viikon työni pystyy tänä päivänä hyvä koodari tekemään parissa tunnissa.
3. Käytön mahdollistavat tekniikat: Nopea verkko, mobiilit käyttöliittymät, 3D -tulostus, anturiteknologia, karttapaikantaminen, keinotodellisuus, robotiikka.


"Yrittäjyys ja kasvollinen omistus pörssiyhtiössä"

Rosendahl Lauri

BLOGI: Lauri Rosendahl, Boardman-partneri, Tukholman pörssin toimitusjohtaja ja Helsingin pörssin hallituksen puheenjohtaja

Monilla on ennakkoluuloja pörssiyhtiöitä kohtaan. Usein yrittäjyyttä ja pörssiyhtiötä ei termeinä osata yhdistää toisiinsa ja pörssiyhtiöitä pidetään kasvottomina toimijoina. Väitetään, että omistajan ääni ei niissä kuulu, vaan hukkuu tuhansien muiden osakkeenomistajien joukkoon. Mielestäni asia on aivan päinvastoin. Ja koska toimin nykyään Ruotsin pääomamarkkinoilla, mielikuvaeron Suomen ja Ruotsin välillä näkee selvästi.


"Käydäänkö toimitusjohtajan kanssa kehityskeskusteluja"

Koskinen Satu 1BLOGI 5.: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyö 

Kahdessa edellisessä blogissani olen käsitellyt toimitusjohtajan ja puheenjohtajan välisistä käytännöistä yleisimpiä eli tilanteen mukaisia sekä suunniteltuja, hallituksen kokousten valmisteluun liittyviä käytäntöjä. Näitä oli ainakin jossain muodossa kaikilla väitöstutkimuksessani tutkimistani pareista, kun taas tämän blogin aihe eli kehityskeskustelut olivat jo selvästi harvinaisempia: kuudestatoista tutkimastani parista kehityskeskusteluja tai muita etukäteen valmisteltuja palaute- tai tavoitekeskusteluja kävi säännöllisesti (1-2 kertaa vuodessa) vain vajaa puolet eli seitsemän paria. Päätöksen kehityskeskustelujen käymisestä oli yleensä tehnyt puheenjohtaja.