Rasila_Tommi

Hallitustyön monet muodot

BLOGI: Tommi Rasila, Boardman -partneri

Yleensä hallitustyöstä puhuttaessa tarkoitetaan osakeyhtiön lakisääteistä hallitusta. Hallituksen toiminta voi olla hyvin erilaista riippuen siitä onko yhtiö pörssiyritys, perheyritys, startup tai niin edelleen. Yhä moninaisemmaksi hallitustyön luonne tulee kun tarkastellaan myös muita yhteisöjä, joissa lakisääteisesti tulee olla hallitus.

Kymmenittäin erilaisia yhtiö- ja yhteisömuotoja

Osakeyhtiön ohella lainsäädäntö tuntee kymmenittäin muitakin yhtiö- ja yhteisömuotoja. Näistä monilla on huomattava merkitys yksilöiden tai kansan talouteen samalla kun niiden arvoa pidetään vähäpätöisenä osakeyhtiöihin verrattuna. Sama pätee hallitustyöhön näissä yhteisöissä: kärjistäen voidaan todeta, että osakeyhtiön hallitustyö on merkittävää ja "oikeaa", kun taas muualla se on joko välttämätön paha tai vaikutukseltaan merkityksetöntä.

Asunto-osakeyhtiöt

Ehkä selvin esimerkki tästä ovat asunto-osakeyhtiöt. Niiden hallituspaikat eivät yleensä ole kovin haluttuja ja pahimmillaan niitä pitävät "koiran virkana" sekä hallituksessa istuvat että ulkopuoliset. Taloyhtiöiden hallituksissa on kuitenkin noin 300 000 jäsentä ja valvottavana hyvin monen kansalaisen suurin yksittäinen omaisuuserä: oma asunto. Jäsenet ovat hyvin pitkälti maallikoita ja usein ainoa hallitustyöhön ja yhtiöön liittyvästä juridiikasta perillä oleva henkilö on isännöitsijä. Asunto-osakeyhtiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, mutta sen omaisuuden - eli kiinteistön - arvo tulee saada säilymään ja kasvamaan huolellisella hoidolla. Siksi on tarkoituksenmukaista että taloyhtiöiden hallituksiin saadaan ihmisiä, jotka ainakin itse ymmärtävät työnsä arvon, sekä puheenjohtajaksi hyvä pari "toimitusjohtajalle" eli isännöitsijälle.

Yhdistykset

Toinen piilotettu hallitustyön jättiläinen ovat yhdistykset. Suomi on 135 tuhannella rekisteröidyllä yhdistyksellään yhdistysten luvattu maa. Kuten osakeyhtiöitä on myös yhdistyksiä hyvin laaja kirjo. Useimmat ovat hyvin pieniä ja sekä toiminta että hallitustyö perustuvat vapaaehtoistyöhön, ja siksi puhutaankin kolmannesta sektorista. On kuitenkin paljon yhdistyksiä, joilla on huomattava varallisuus tai merkittävää liiketoimintaa, joka saattaa suoraan kilpailla yksityisillä markkinoilla. Näissä hallituksen jäsenillä on omat paitsi juridiset myös eettiset vastuunsa.

Säätiöt

Säätiöt muistuttavat siinä mielessä yhdistyksiä, että niilläkin voi olla omaisuutta tai liiketoimintaa. Säätiöitä koskeva lainsäädäntö antaa kuitenkin varsin selkeät reunaehdot toiminnalle ja varsinkin isoissa säätiöissä toiminta on usein ammattimaista niin johdossa kuin hallituksessakin. Näin on oltavakin, koska säätiöillä ei olla vastaavaa omistajaohjausta kuin muilla toimijoilla: säätiötä ei omista kukaan ja hallituskin täydentää itse itseään. Siksi hallituksen on tärkeää tietää säätiön toiminnan tarkoitus ja tarvittaessa ottaa huomioon oma esteellisyytensä, koska pahimmillaan sääntöjen rikkomisesta voi olla tuloksena säätiöstatuksen menettäminen.

Osuuskunnat

Osuuskunnat ovat hallitusteeman kannalta edellisiä selkeämpiä siinä mielessä, että osuuskunnat - jälleen moninaisuudestaan huolimatta - ovat yleensä olemassa liiketoimintaa varten. Niiden taloudellinen merkitys on yllättävän suuri: osuuskuntia on kaikista yrityksistä alle prosentti, mutta ne tuottavat viidenneksen kansantuotteesta. Suuremmissa osuuskunnissa tai keskinäisissä vakuutusyhtiöissä hallitustyö on täysin vertailukelpoista listayhtiöihin nähden ja niissä saatetaan noudattaa listaamattomien yhtiöiden hallinnointiohjetta, siinä missä listayhtiöt noudattavat listayhtiöiden hallinnointikoodia. Pienemmissä osuuskunnissa sitä vastoin hallitustyö saattaa olla hyvinkin haasteellista eikä välttämättä ole kiitollista: esimerkiksi työosuuskunnassa hallituksen jäsenen odotetaan uhraavan omaa aikaansa yhteiseksi hyväksi samalla kun kritiikkiä on hyvin helppo esittää, eikä ulkopuolisia jäseniä juurikaan käytetä.

Kuntaomisteiset osakeyhtiöt

Oma lukunsa ovat kuntaomisteiset osakeyhtiöt, jotka kylläkin ovat oy-muotoisia mutta omistuksestaan ja taustastaan johtuen monelta osin vielä toimivat eri pelisäännöillä kuin yksityisomisteiset vastineensa. Näiden yhtiöiden määrä ja merkitys on tällä hetkellä kasvussa mm. kuntalain ja sote-uudistuksen myötä. Kuntayhtiöidenmäärä voisi hyvin olla laskusuuntainenkin: yhtiöitä voisi lopettaa tai myydä, koska monen yhtiön osalta on aikojen saatossa hävinnyt syy liiketoiminnan harjoittamiseen kunnan toimesta, mikäli sitä on ollut alun alkaenkaan. Oli miten oli, kuntien omistamien yhtiöiden liikevaihto ja tasearvo lasketaan miljardeissa ja niiden merkitys siten suuri sekä kuntien taloudelle että kilpailutilanteelle. Silti käytännöt esimerkiksi hallituksen valitsemisessa ja strategisessa johtamisessa eivät vastaa yksityisen sektorin osakeyhtiöiden normaaleita käytäntöjä.

Hyvä hallitus on vastuullinen ja katsoo eteenpäin

Yhteistä kaikille edellä mainituille - osakeyhtiöt mukaan lukien - on, että hyvä hallitus on vastuullinen ja katsoo eteenpäin. Maailma kehittyy koko ajan, siksi myös "oikeushenkilöiden" tulee kehittyä, oli niiden juridinen muoto mikä hyvänsä. Paikalleen ei voi jäädä eikä riskejä välttää: Toisinaan riskin välttäminen voi olla vastuullista, toisinaan taas on vastuutonta olla ottamatta riskiä. Eivätkä yhdistykset tai säätiötkään voi ohittaa digitalisaatiota tai tietoturvariskejä pelkällä olankohautuksella. Annetaan siis arvo kaikelle hallitustyölle ja mennään mukaan silloin kun pyydetään ja meillä on annettavaa.

Kirjoittaja on tehnyt yhdessä Juhani Erman ja Olli V. Virtasen kanssa teoksen "hyvä hallitustyö"; jonka uusimmassa laitoksessa käsitellään myös edellämainittujen yhteisömuotojen hallitustyötä. https://www.kauppakamarikauppa.fi/hyva-hallitustyo-6-painos.html

Julkaistu 12.4.2017