TeamHands

Korkea luottamus mahdollistaa strategisen vuoropuhelun

Blogi 8: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyö

Kuten edellisessä blogikirjoituksessani totesin, toimitusjohtajan ja hallituksen sekä sen puheenjohtajan välistä luottamusta kuvataan usein joko-tai -asiaksi: luottamusta joko on tai ei ole. Ja sitten kun ei ole, suhde päättyy. Tämä joko-tai ei kuitenkaan ole koko totuus näiden suhteiden luottamuksesta, vaan epäluottamus-luottamusrajan yläpuolella oleva luottamus voi toteutua monella eri tasolla. Luottamus myös muuttuu yhteistyön aikana kokemusten myötä. Ennakkokäsitysten lisäksi varsinkin suhteen alun yksittäisilläkin tapahtumilla voi olla suuri merkitys sille, millaisilla kulmakertoimilla ja mihin suuntaan luottamus suhteessa kehittyy. Ja kehitys saattaa kumuloitua positiiviseksi tai negatiiviseksi kierteeksi.

Hyvät tulokset antavat tilaa toimitusjohtajalle

Luottamuksen perustana toimivan rehellisyyden lisäksi kaikkein keskeisin ja ilmeisin toimitusjohtajaan liittyvä luottamuksen elementti on tietenkin kyky saada tuloksia aikaan. Hallitusta ja omistajia tyydyttävät tulokset ovat välttämättömiä, jotta toimitusjohtaja voi jatkaa tehtävässään. Hyvää tulosta tekevä toimitusjohtaja saa halutessaan paljon autonomiaa. Samalla hallitus ja puheenjohtaja saattaa katsoa erittäin vahvaa tulosta tekevän toimitusjohtajan puutteita muilla luottamuksen osa-alueilla, kuten avoimuudessa, läpi sormien. Pitkään erinomaista tulosta tehneen toimitusjohtajan asema saattaakin muodostua hyvin vahvaksi ja autonomiseksi. Tällaisessa tilanteessa molemminpuolinen luottamus suhteessa ei välttämättä kehity erityisen korkeaksi, mutta niin kauan kun hyviä tuloksia syntyy, luottamusta on riittävästi. Vaarana on kuitenkin se, että hallituksen ja puheenjohtajan tieto ja osaaminen yhtiöstä jää ohueksi, ja sen seurauksena sekä kyky valvoa että tuottaa arvoa jäävät heikoksi. Tällaisen hallituksen ja puheenjohtajan voi myös olla vaikea arvioida yhtiön ja toimitusjohtajan kykyä sopeutua toimintaympäristön ja kilpailutilanteen muutoksiin, ja reagoida oikea-aikaisesti.

Korkea luottamus kehittyy vuorovaikutuksessa

Korkean luottamuksen suhteelle ominaisia piirteitä ovat kummankin kyky ja halu auttaa toista osapuolelta onnistumaan omassa tehtävässään mahdollisimman hyvin. Toimitusjohtajan osalta erityisen keskeistä on tunnistaa mitä tietoa puheenjohtaja (ja myös koko hallitus) tarvitsee ja milloin. Puheenjohtajan toiminnassa taas luottamuksen rakentumisen kannalta olennaisinta on riittävän tilan ja tuen antaminen toimitusjohtajalle. Nämä kaksi - sinänsä hyvin yksinkertaiselta kuulostava asiaa - ovat myös keskeisesti sidoksissa toisiinsa: puheenjohtajan toimitusjohtajalle antama tila toimia silloin, kun hänellä olisi riittävästi yhtiökohtaista tietoa ja osaamista puuttumiseenkin, rakentaa luottamusta. Toimitusjohtajan avoimuus yli välttämättömän vuorostaan lisää puheenjohtajan luottamusta ja myös hänen kykyään tukea toimitusjohtajaa. Olennaista on siis saada tämä vuoropuhelu liikkeelle, jotta positiivinen kierre mahdollistuu.
Luottamukseen liittyvä uskallus keskustella myös epävarmoista, keskeneräisistä ja epäselvistä asioista on keskeistä siksi, että se mahdollistaa yhteisen tilannekuvan rakentamisen ja aidon strategisen vuoropuhelun sekä parityöskentelyssä että laajemmin koko hallituksen kesken. Yhteinen, vuoropuheluun perustuva strategia onkin tärkeä lopputulos korkean luottamuksen suhteesta. Myös yhdessä koetut ja selätetyt haasteet, kuten merkittävät strategiset muutokset ja yrityskaupat lujittavat keskinäistä luottamusta.

 

BLOGI-sarja: Väitöstutkimus toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisestä suhteesta perustiedot

Julkaistu 28.5.2017



 

Kommentit

Arto Hiltunen
to 29.06.2017 klo 11:15
Satun havainto siitä, että luottamus ei ole vain on/off-ilmiö, vaan huomattavasti monitahoisempi asia tuntuu kovin tutulta. Olen myös samaa mieltä siitä, että toimitusjohtaja säilyttää asemansa usein ennen kaikkea tuloksentekokyvyn perusteella. Tilanne, jossa tulos on (ainakin jonkin aikaa) hyvä, mutta toimitusjohtajan toiminta muuten ei ansaitse hallituksen luottamusta, on kovin riskialtis. Näissä tilanteissa toimitusjohtaja ottaa helposti lisää valtaa huomatessaan, että hallitus ei puutu epäeettiseen tai muuten väärään toimintaan, kunhan tulos on hyvä. Kun tulos sitten notkahtaa, monitahoinen kriisi on valmis. Tämän takia on tärkeää, että hallitus - ja puheenjohtaja - arvioivat toimitusjohtajan toimintaa avoimesti ja monitahoisesti. Ja antavat palautetta jatkuvasti koko toiminnasta, ei pelkästä tuloskehityksestä.

Kirjoita uusi kommentti:

Nimi


Kommentti


Luemme kaikki kommentit ja tarkastamme ne yksitellen ennen niiden julkaisua.