Tarvitaanko palautetta? Koskinen Satu 1

BLOGI 6.: Satu Koskinen, väitöskirjatutkija, blogikirjoitus sarjassa: hall.pj + tj. yhteistyö  

Toimitusjohtaja-puheenjohtajasuhdetta käsittelevän väitöstutkimukseni haastatteluissa keskustelimme myös parien tavoista antaa toisilleen palautetta. Aineistoa lukiessa mieleeni tuli tarina suomalaisesta avioliitosta, jossa vaimo tiedustelee mieheltään, että rakastaako mies häntä vielä, vaikka ei koskaan sano rakastavansa. Mies vastasi aikoinaan jo kerran sanoneensa että rakastaa, ja lupasi ilmoittaa, mikäli tilanne muuttuu.

Aktiiviset palautekäytännöt harvinaisia

Ensimmäinen reaktioni perehtyessäni palautekäytäntöjä koskeviin vastauksiin oli hämmästys - tai oikeastaan pettymys. Vain kolme tutkimistani kuudestatoista parista oli nimittäin sellaisia, joissa parin kumpikin osapuoli oli sitä mieltä, että kyllä, annan ja saan palautetta pariltani, ja homma toimii tältä(kin) osin hyvin. Siis, vain kolme paria! Näin siitä huolimatta, että suurin osa tutkimukseeni osallistuneista pareista koki suhteensa toimivaksi, ja kahdenkeskisen luottamuksen vähintään riittäväksi tai jopa erittäin hyväksi. Ja mukana oli kokeneita, osaavia ja menestyviä, organisaatioidensa huipulle nousseita johtajia, jotka lienevät uransa aikana kuulleet palautteen tärkeydestä johtamisessa. Silti jopa neljän parin osalta kumpikin parin osapuolista totesi, että suhteessa ei juurikaan palautetta harrasteta eikä kehityskeskusteluja käydä - ja hyvä niin. Nämä parit olivat siis sitä mieltä, ettei palautteen antamiseen olisi tarvetta panostaa myöskään jatkossa.

Tukea ja haastamista voisi olla enemmänkin

Suurin osa pareista oli kuitenkin sellaisia, joissa joko kummatkin tai ainakin toinen oli sitä mieltä, että palautetta voisi saada ja antaa suhteessa aktiivisemminkin. Erityisen olennaisena puheenjohtajalta saatavaa palautetta pitivät ne toimitusjohtajat, jotka olivat olleet tehtävässään vasta vuoden tai pari: tuoreelle toimitusjohtajalle palaute antaa tärkeää tietoa omasta pärjäämisestä sekä tukee kehittymistä tehtävässä. Osa kokeneemmista toimitusjohtajista sen sijaan korosti sitä, että heillä itsellään on joka tapauksessa paras tieto siitä, miten firmalla menee, eivätkä he tuntuneet pitävän palautteen saamista tärkeänä. Toisaalta nämä samat toimitusjohtajat saattoivat haastattelun aikana tuoda esiin sen, että heidän näkemyksiään pitäisi haastaa ja kyseenalaistaa enemmän, tai kertoa palautteen merkitystä alleviivaavan tarinan toiselta elämänalueelta.

Suhteen erityispiirteet vaikuttavat

Aikaisemmissa blogikirjoituksissani käsittelemäni toimitusjohtajan informaatioylivoima näyttäisikin heijastuvan myös suhteiden palautekäytäntöihin. Monen asian osaltahan on niin, että puheenjohtajan antama palaute perustuu toimitusjohtajalta saatuun raportointiin ja tietoon. Laadukkaan, toimitusjohtajan kannalta hyödyllisen palautteen antaminen vaatii puheenjohtajalta huolellista paneutumista yhtiön tilanteeseen ja toimitusjohtajan tekemiseen. Toisaalta käytössä on sanallisen palautteen ohella myös raskaamman sarjan välineitä: esimerkiksi toimitusjohtajalle haettu neuvostitteli ja merkittävät tulospalkkiot mainittiin tapoina antaa palautetta eli osoittaa tyytyväisyyttä toimitusjohtajaan.

Tässä asiassa sekä toimitusjohtajat että puheenjohtajat voisivatkin haastaa itseään ja toisiaan selvästi enemmän: vaikka tulokset olisivat juuri tällä hetkellä loistavia tai ainakin riittävän hyviä, niin jo toimintaympäristön kiivas muutostahti vaatii sekä johdolta että hallitukselta jatkuvaa kehittymistä, ajattelun ja tekemisen haastamista sekä herkkyyttä muutoksille. Sitä paitsi, aidolla, huolellisesti harkitulla positiivisella palautteella on vahvasti energisoiva vaikutus kokeneeseenkin johtajaan. Kannattaisiko kokeilla?

BLOGI-sarjan: Väitöstutkimus toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisestä suhteesta perustiedot

Julkaistu 14.2.2017



 

Kommentit

Arto Hiltunen
ke 15.02.2017 klo 12:41
Niin, eivätkä pj ja tj poikkea mitenkään muista suomalasista johtajista - tai ihmisistä ylipäätään. Yhtä vaikeaa tuntuu palautteen, myönteisen tai korjaavan antaminen.
Miten sitä tulisi annettua? Pari hyväksi koettua menetelmää:
1. Pistä "palautteet" pysyvänä asiakohtana tapaamisten agendalle. Tosin edellyttää, että parilla on säännöllisisä tapaamisia, joihin tehdään agenda
2. Kysy silloin tällöin, miltä asiat toisesta osapuolesta tuntuvat, ei palkästään miten ne ovat. Tähän kysymykseen vastaaminen luo pohjan hyvälle palutekeskustelulle.
Usein myös osapuolet kokevat korjaavan palautteen antamisen olevan jonkinlainen osoitus luottamuksen puutteesta. Siitähän ei ole kyse. Parhaimmillaan kriittinenkin korjaava palaute on ositus välittämisestä ja huolenpidosta.
Jukka Saksi
ti 14.02.2017 klo 13:19
Kiitos Satu blogista!
Näyttää, että ei toimitusjohtajan ja hpj:n välinen yhteyskään ole irti johtajuuden haasteista, joista iso osa painottuu viestintään. Mitä nopeammin ympäristö muuttuu, sitä tiiviimmin kai tulisi tilannekuvaakin päivittää. Voisi olettaa, että ne organisaatiot, joissa tj-hpj eivät ole kiinnostuneet panostamaan dialogiin, ovat erityisesti vaaravyöhykkeessä. Heidän haasteena on kohdata yllättäviä tilanteita, joilla ei ole tapana vahvistaa luottamusta.

Kirjoita uusi kommentti:

Nimi


Kommentti


Luemme kaikki kommentit ja tarkastamme ne yksitellen ennen niiden julkaisua.