Meneillään oleva finanssikriisi osoittaa, että markkinatalous tarvitsee enemmän keskustelua moraalista ja pelisäännöistä. Kriisi ei kuitenkaan ole merkki siitä, että markkinatalous järjestelmänä olisi tullut tiensä päähän, tai että säätelyn ja valvonnan lisääminen ratkaisisi kaikki sen ongelmat.

Tähän tulokseen on tullut Boardmanin Arvot ja etiikka-kehittämisryhmän senioriryhmä, joka on alkuvuodesta 2009 asti kokoontunut säännöllisesti pohtimaan markkinatalouden etiikkaa finanssikriisi konkreettisena esimerkkinään. Ryhmän jäsenillä on vuosikymmenten kokemus pankki- ja yritysmaailman vastuullisista asemista.

Senioriryhmän puheenjohtajana toimii vuorineuvos Gustav von Hertzen, jäseniä ovat Markku Pohjola, Ahti Hirvonen, Tom von Weymarn, Matti Purasjoki ja Asko Miettinen. Ryhmän näkemykset on kirjannut Heidi Hammarsten.

Ryhmä näki finanssikriisin taustalla moraaliseksi viettelykseksi (moral hazard) kutsutun ilmiön. Moraalinen viettelys syntyy aina, kun luottohenkilö tai vastuunkantaja voi lakia tai sopimuksia rikkomatta ajaa omaa etuaan muiden kustannuksella.

Finanssikriisin keskeinen viettelys on ollut siinä, että rahoitusalan yritykset ovat kasvattaneet riskinottoaan kohtuuttomasti uskoen, että julkinen sektori ei voi päästää rahoitussektoria kaatumaan. Boardmanin seniorit löysivät kuitenkin moraaliseen viettelykseen sortuneita monesta muustakin paikasta, niin Yhdysvaltain poliittisista päättäjistä, rahoitusmarkkinoiden valvojista kuin kuluttajista ja tavallisista luotonottajista.

Toinen keskeinen käsite markkinatalouden etiikassa on plussumma- ja nollasummapeli. Plussummapelissä eri osapuolet tuottavat yhdessä lisäarvoa kaikkien jaettavaksi ja yhden osapuolen menestys hyödyttää myös muita. Nollasummapeli on lisäarvon jakamista, jossa toisen hyöty on joltakulta muulta pois. Reaalitalous on pääsääntöisesti toiminut plussummapelin hengessä, mutta finanssiala retkahti etenkin USA:ssa syvälle nollasummapelin puolelle.

Senioriryhmä ei usko, että säätelyä ja valvontaa lisäämällä voidaan estää tai edes loiventaa tulevia kriisejä. Tärkeämpää on se, että kaikki osapuolet noudattavat eettisen markkinatalouden arvoja: avoimuutta, läpinäkyvyyttä, vapautta, luottamusta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat myös keinoja, joilla tuetaan muita arvoja. Niukka moraalinen pääomamme kaipaa ulkopuolista varmistusta sosiaalisen kontrollin muodossa.

Lue koko raportti tästä

Lisätiedot:
Gustav von Hertzen, p. 040 513 9000, gustav.hertzen@gvh.pp.fi
Tom von Weymarn, p. 0400 212 386, tom.weymarn@boardman.fi
Mikko Haapanen, p. 0400 702 256, mikko.haapanen@boardman.fi

Boardmanin arvoja ja etiikkaa yrityksen päätöksentekoketjun näkökulmasta pohtivassa "Seniori" -ryhmässä aktiivisina keskustelijoina ovat toimineet (vasemmalta) Markku Pohjola, Heidi Hammarsten, Matti Purasjoki, Gustav von Hertzen (pj), Asko Miettinen, Tom von Weymarn ja Ahti Hirvonen.

Boardmanin kolmen sukupolven Arvot -kehittämisryhmät
Keväällä 2008 Boardman päätti hallituksen puheenjohtaja Mikko Haapasen aloitteesta käynnistää arvoja ja etiikkaa yrityksen päätöksentekoketjun näkökulmasta pohtivan kehittämisryhmän. Ryhmään kerättiin ai-heesta kiinnostuneita Boardmanin partnereita sekä verkoston ulkopuolisia aiheen asiantuntijoita. Ryhmä koostui lopulta kolmen eri sukupolven edustajista. Heti ensimmäisen tapaamisensa jälkeen ryhmä päätti jakautua siten, että jokainen ryhmän jäsen kerää ympärilleen omasta ikäluokastaan aiheesta kiinnostuneita sekä asiaa tuntevia henkilöitä. Näin perustettiin kolme erillistä ryhmää; ”nuorten ryhmä” (pj. Mika Mäkeläinen), ”keski-ikäisten ryhmä” (pj. Maija-Liisa Friman ja Tapio Aaltonen) sekä ”senioreiden ryhmä” (pj. Gustav von Hertzen), jotka jokainen tarkastelevat arvojen ja etiikan roolia yritystoiminnassa oman suku-polvensa näkökulmasta sekä kukin ryhmä valitsemallaan fokuksella. Kuluneen reilun vuoden aikana nämä kolme ryhmää ovat toimineet itsenäisesti ja edenneet työssään eri vauhtia. Syksyllä 2009 ryhmien pohdin-tojen tulokset on tarkoitus yhdistää, ja kehittämisryhmä ryhtyy työstämään yhteistä näkemystä arvojen ja etiikan roolista osana tervettä yritystoimintaa.