Marjo Miettinen; 

Olen nyt ollut aktiivisesti mukana Boardman-verkostossa pari vuotta ja olen erityisen iloinen Boardmanin luottamusverkoston tasosta. Tästä kiitos kuuluu kaikille toimijoille, jotka niin auliisti ovat valmiita jakamaan osaamistaan muiden käyttöön. Partnerit, jäsenet ja tapahtumiin osallistujat tulevat kehittämään itseään ja kuulemaan ajankohtaisia avauksia. He hakevat verkostosta ideoita ja apua kuka mihinkin asiaan ja jakavat omaa tietoaan muille. Erityisen iloinen olen, että sitä jaetaan nuoremman sukupolven käyttöön.

Samalla seuraan mielenkiinnolla Satu Koskisen väitöskirjan valmistumista, joka keskittyy toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan väliseen luottamussuhteeseen.

Tässä lyhyessä blogitekstissä on puolestaan otteita ja ajatuksia omasta väitöskirjastani.

Luottamus ja yhteinen päämäärä

Verkostolla on tarve yhteiseen päämäärään. Tätä päämäärää rakennetaan yksilöiden, erilaisten ryhmien, organisaatioiden ja yhteiskunnassa vakiintuneiden instituutioiden välisen luottamuksen avulla. Erilaiset verkostot ovat muuttaneet myös luottamukseen liittyvää suhdetta, koska yhteistyön perustana eivät toimikaan hierarkkiset asemat, vaan luottamuksen lisäksi lojaalisuus, solidaarisuus ja keskinäinen tuki.

Verkostojen johtamisesta on tullut enemmän ohjaamista ja koordinoimista. Valta ja vastuu hajautuu verkoston jäsenille, vaikka kontrolli ei ole kokonaan hävinnyt. Toimivissa verkostoissa yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, ja erityisesti pienillä toimijoilla on hyvät toimintaedellytykset ja mahdollisuudet saavuttaa jotakin sellaista, mikä ei yksin olisi ollut mahdollista.

Kuuluminen verkostoon tarkoittaa näin luottamista myös järjestelmään. Tämä systeeminen luottamus korostaa entisestään luottamusta vielä keskeisempänä tekijänä verkoston toimivuuden kannalta, koska yksittäinen henkilö ei ole luottamuksen kohteena, vaan koko verkosto tai sen osa. Toisaalta, jos luottamus verkostoon rapautuu, niin koko rakennelma on vaarassa.

Konfliktit eivät ole ongelma, vaan ihmiset

Ihmisten väliseen luottamukseen vaikuttaa joukko käyttäytymisen piirteitä ja ominaisuuksia: sitoutuminen, tunteminen, vastuullisuus, rehellisyys, johdonmukaisuus, avoin kommunikaatio ja taito sovitella ristiriitoja sekä hyväntahtoisuus. Konfliktit eivät ole ongelma vaan ihmiset, jotka eivät osaa tai halua niitä purkaa. Ikävätkin esimerkit synnyttävät positiivista luottamusta, jos ne pystytään perustelemaan ymmärrettävällä tavalla.

Toiminta luottamusverkostoissa mahdollistaa kompleksisuuden poistamista ainakin osaksi ja se auttaa verkostoon kuuluvia luomaan uusia kontakteja. Verkostoyhteistyö vaatii panostamista yhteisön eteen.

Tällainen verkostoyhteistyö ei tietenkään toimi pelkän luottamuksen varassa, vaan erilaisia sopimuksia ja pelisääntöjä tarvitaan yhteistyötä selkiyttämään. Sopimukset voivat toki olla myös suullisia ja myös niihin on kyettävä luottamaan.

Yhteistyöverkosto, jossa jäsenet osallistuvat yhteiseen toimintaan toisiaan kunnioittaen ja vapaaehtoisesti, on tärkeää verkoston jäsenien kannalta. Se myös pitää koko verkostoa kasassa. Tällöin yhteistyö koetaan tarpeellisena ja sellaiseksi, jota ei yksin voisi saavuttaa. Tällaiset sosiaaliset verkostot pysyvät koossa nimenomaan niihin kuuluvien jäsenten välisen luottamuksen takia.

Valta ja luottamus kietoutuvat toisiinsa

Luottamus ei ole ainoa tapa yhteistyön ja ennustettavuuden lisäämiseksi, vaan myös vallan rooli on ymmärrettävä. Luottamus ja valta ovat käsitteinä jopa hyvin poikkeavia ja kaukana toisistaan, mutta valtaa voidaan sitoa luottamussuhteeseen, ja yhteistyöhön perustuva valta voi vahvistaa luottamusta.

Luottamuksen rakentaminen verkostossa edellyttää keinoja vääränlaisen vallankäytön vähentämiseen. Tämä tarkoittaa manipuloinnin ohittamista, näkyvien kontrollirakenteiden poistamista ja uskallusta lausua omia mielipiteitä. Valta ja luottamus kietoutuvat verkostoissa näin toisiinsa. On hyvä huomata myös, että tasapaino luottamuksen ja kontrollin välillä on peruslähtökohta, koska kontrolli antaa ihmisille tunnetta, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.