Arto Hiltunen, ihmiskasvoisen johtajuuden kannattaja

Arto Hiltunen, ihmiskasvoisen johtajuuden kannattaja

”Tein koko 30-vuotisen työurani S-ryhmässä” – kenttäkoulutuksesta pääjohtajaksi

”Aloitin vuonna 1980 SOK:n kaupallisessa kenttäkoulutuksessa, joka kesti siihen aikaan peräti kaksi vuotta. Jakso karsi turhat luulot ekonomiopintojen kattavuudesta ja omasta osaamisesta. Kokenut lihatiskin myyjä päihitti ekonominplantun lähes kaikissa käytännön hommissa.

Koulutuksen jälkeen pari vuotta vierähti SOK:n pääkonttorilla erilaisissa markkinoinnin päällikkötehtävissä, ja korkeassa 27 vuoden iässä sain nimityksen tavaratalojohtajaksi. Ensimmäinen projekti oli Sokos-tavaratalon laajennus. Kun tulin uuteen tehtävään, kuulin että seuraavana päivänä oli tarkoitus purkaa se osa, jossa toimistoni sijaitsi. Kukaan ei ollut vaivautunut hankkimaan uutta toimistotilaa. Löysin itselleni tilat parissa tunnissa.

Viiden tavaratalojohtajavuoden jälkeen kävi kutsu jälleen SOK:lle, jossa lyhyen Prisma-ketjun markkinointijohtajapestin jälkeen sain vastaanottaa elämäni työhaasteen: Alepa-ketjun tervehdyttämisen. Ketju oli ajautunut pahasti tappiolliseksi laajentuessaan koko maahan. Saimme upean tiimini kanssa ketjun tuloksen oikaistua muutamassa vuodessa. Oppia tuli kaksin käsin ensin saneeraamisesta ja myymäläsulkemisista ja sitten myöhemmin toiminnan tehostamisesta ja laadun nostamisesta.

Helsingin Osuuskaupan toimitusjohtajana toimiessani Elannon toimitusjohtaja Arto Ihto kutsui itsensä käymään HOK:iin ja ehdotti, että ryhtyisimme miettimään jotain yhteistyötä.

Kerroin siltä istumalta kantani: yritykset pitäisi fuusioida. Kaimani oli pudota tuoliltaan, mutta keskustelun lopuksi sovimme, että ryhdymme tutkimaan fuusion mahdollisuutta.

Muutaman vuoden neuvottelujen ja suunnittelun jälkeen se toteutui hyvin. Fuusiolla tehtiin suomalaisen osuustoiminnan historiaa ja rakennettiin menestyvä osuuskauppa pääkaupunkiseudulle. Fuusioprosessi oli rakennejärjestelyjen ja yrityskulttuurin oppitunti vailla vertaa.

HOK-Elannon toimitusjohtajan pestin jälkeen tuli kutsu SOK:n pääjohtajaksi vuonna 2007. Pääjohtajuus katkesi sairastumiseen vuonna 2010. Vaikka jakso jäi valitettavan lyhyeksi, se oli mielettömän antoisaa ja mielenkiintoista aikaa. Aikaa pääjohtajana leimasi vuoden 2008 globaali talouskriisi, joka pakotti lähes kaikki yritykset kriisitoimiin tuloksen ja työpaikkojen varmistamiseksi. Oppia tuli siitäkin, joskaan ei kaikilta osin mitään erityisen mieluisaa.

”Kyllä tulos sitten aikanaan tulee, jos tehdään oikeita asioita”

Olen ollut useita kertoja uran aikana tilanteessa, jossa yrityksen tulos on ollut huono ja johto on vaihtunut. Pääsääntöisesti johdon vaihtumisen jälkeen tavoiteltuja tuloksia ei ole saavutettu lyhyellä aikajänteellä. Päinvastoin, useimmiten huonot tulokset huononevat entisestään, kun tervehdyttämistä aloitetaan. Näissä tilanteissa olen yrittänyt tyynnytellä rauhatonta hallitusta ja huolestunutta johtoa.

Kokemukseni mukaan tervehdyttämisen alussa kannattaa keskittyä tuloksen sijasta tarkastelemaan, tehdäänkö oikeita asioita oikealla tahdilla. Kyllä tulos sitten aikanaan tulee, jos tehdään oikeita asioita. Ja näin on aina käynyt.

Olen vankka ihmiskasvoisen, empaattisen johtajuuden kannattaja. Johtaja, joka kykenee ymmärtämään johdettavan tai kollegan tunnetilat, arvot ja asenteet, kykenee valitsemaan laajasta johtamisen työkalupakistaan aina oikeat, tilanteeseen ja henkilöön sopivat johtamisen keinot. Sillä tavalla synnytetään motivaatiota ja sitoutumista.

Omistajien, hallituksen ja johdon vuorovaikutus on menestyksen edellytys

Hallituksen tehtävänä on tuottaa lisäarvoa yrityksen johtamiselle ja omistajien pitää pystyä löytämään paras mahdollinen hallitus yrityksen kussakin tilanteessa.  Lisäarvon luonti onnistuu vain vuorovaikutuksen avulla. Sellainen hallitus, joka vain vastaanottaa informaatiota ja tekee päätöksiä esitysten mukaan ei tuota lisäarvoa. Siksi vuorovaikutuksen mahdollistaminen hallituksen kesken sekä johdon ja omistajien kanssa on tärkeää. Tämä pitää ottaa huomioon muun muassa kokouskäytännöistä ja kokousten välillä tapahtuvasta viestinnästä sovittaessa.

Omistajien tehtävänä on myös linjata omistajastrategian kautta tahtotilansa yrityksen pitkän tähtäyksen kehittämisestä. Jotta tämä onnistuisi, omistajilla pitää olla foorumi, jolla omistajatahtoa voidaan käsitellä. Perheyrityksillä omistajaneuvostot ovat yleistyneet ja toimivat hyvin tässä roolissa, osuuskunnilla on edustajistot ja hallintoneuvostot ja valtiolla on tähän tarkoitukseen omistajaohjausyksikkö valtioneuvoston kansliassa. Laajasti omistetuilla pörssiyhtiöillä omistajatahdon määrittely onkin sitten vaikeampaa.

Halua ja aikaa toimia paremman hallitustyön ja omistajuuden puolesta

Vuoden 2010 jälkeen olen toiminut muutamien suomalaisten yritysten ja säätiöiden hallituksessa. Näitä ovat olleet muun muassa Posti, Metsäliitto, SRV, Veho ja Wihurin rahasto. Mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa erilaisten toimialojen ja erilaisten omistajatahojen yrityksiin on laajentanut näkemystä suomalaisista yrityksistä, omistajuudesta ja johtamisesta. Mielenkiintoisia vuosia nämäkin.

Liityin Boardmaniin muutaman kehotuksen ja pyynnön jälkeen vuonna 2010. Odotin että saisin fiksun ja aktiivisen verkoston, jolla on halua ja aikaa pohtia ja toimia paremman hallitustyön ja omistajuuden puolesta. En ole joutunut pettymään.

Omistajuuden osalta tarvitsemme laajaa yritysomistamisen ymmärrystä ja arvostusta. Kun yrittäjien ja yritysten omistajien ja omistajuuden arvostus nousee, saamme myös uusia yrittäjiä ja sijoittajia. Siten taloudellinen aktiviteetti lisääntyy ja hyvinvointi kasvaa. Arvostuksen kasvu edellyttää viestintää: sankaritarinoita, hyviä esikuvia, oppia onnistumisista.

Verkosto antaa tekeville mahdollisuuksia ja vapautta tehdä asioita. Erityistä painoa meidän tulee kuitenkin lähivuosina panna hallitustyön uusiutumiseen.

Hallitukset eivät juurikaan hyödynnä digitalisaation tuomia uusia välineitä ja mahdollisuuksia kokousaineiston pilvipalvelua lukuunottamatta. Meidän tulee ryhtyä miettimään, millä tavalla hallitusten pitäisi toimia 2020-luvulla, niin että lisäarvon tuottaminen yrityksen johtamiseen todella realisoituisi.”


Tilaa uutiskirje