Elääkö hallitus vain omaa elämäänsä?

Elääkö hallitus vain omaa elämäänsä?

Elääkö hallitus vain omaa elämäänsä?

Timo Tiihonen, partneri;

Muuttuvassa maailmassa menestyminen edellyttää yhteispeliä – omistajien, johdon ja hallituksen toimiva yhteistyö luo yhtiön strategisen ketteryyden perustan.

Hallitustyöskentelyn kehittäminen on saanut viime aikoina paljon huomiota, mutta tehokas päätöksenteko ei perustu vain hallituksen osaamiseen. Omistajien, hallituksen ja johdon välillä vallitseva tasapaino luo edellytykset tehokkaalle päätöksenteolle, jonka toimivuutta pelkkä hallituksen itsearviointi ei riitä kartoittamaan.

Yhtiöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyö toimii: missä kohtaa päätöksentekoketjua todellinen lisäarvo syntyy ja missä ovat kitkaa luovat pullonkaulat?

Yrityksen strateginen ketteryys on ratkaiseva menestystekijä

Päätöksenteko ja vallankäyttö muuttuvat globaalin kilpailun ja digitalisaation paineessa: yritykset eivät voi sulkeutua toimintaympäristön muutoksilta. Ketteryys nousee strategisesta johtamisesta ja siitä, että päätöksentekoketjussa ymmärretään omistajien tahtotila. Omistajat eivät voi antaa sellaista ohjausta, joka heikentää yrityksen mahdollisuuksia ketterästi reagoida yllättäviinkin muutoksiin: arvoa kasvattavat omistajat ovat kartalla toimintaympäristöstä ja tukevat hallituksen ja johdon strategisen ketteryyden tavoittelua.

Hallitus on tyytyväinen itseensä, vaikka yhtiön tulos on huono – miten tämä on mahdollista?

Olemme kehittäneet hallituksen Boardmapping-itsearviointityökalua ja sitä käytetään useissa yrityksissä. Työkalu on osoittautunut hyödylliseksi ja useimmat käyttävät sitä vuodesta toiseen. Se on myös paljastanut muutamia epäkohtia yhtiöiden toiminnassa:

  1. Hallitus on tyytyväinen toimintaansa, vaikka yhtiön tulokset ovat huonoja.
  2. Hallituksen jäsenten näkemykset poikkeavat rajusti toisistaan.
  3. Hallitus on itsenäinen saareke, joka elää omaa elämäänsä irrallaan omistajista tai johdosta.

On itse asiassa käsittämätöntä, miten hallitus voi olla tyytyväinen toimintaansa vaikka yhtiöllä menee huonosti. Selityksenä voi olla, että omistajat ovat tyytyväisiä eivätkä siksi vaadi korjaavia toimenpiteitä. Yleensä kuitenkin surkea hallitus laittaa heikot tulokset toimitusjohtajan syyksi ja antaa potkut hänelle. Kuitenkin syypää yleensä on hallitus itse, väärä strategia tai epäonnistunut johdon rekrytointi.

Jos hallituksen jäsenten näkemykset itsearvioinnissa poikkeavat huomattavasti toisistaan, on kyseessä ollut joko huono työskentelyprosessi ja surkea kommunikointi. Yhtä usein syynä ovat huonot henkilökohtaiset välit hallituksessa; on muodostunut erilaisia klikkejä, jotka ovat jo periaatteessa eri mieltä toistensa kanssa.

Hallitus voi olla myös erillinen saareke, joka kokoontuu viisastelemaan kahvikupin ääreen. Hallitus ei ehkä tiedä omistajastrategiaa ja toisaalta on päivittäisten yrityksen haasteiden yläpuolella. Tällaisia omistaja-arvoa tuhoavat hallitukset ovat usein ns. ”nimimiesten” miehittämiä.

Arvioitavaksi pitää nostaa koko päätöksentekoketju: omistajat, hallitus ja johto

Näiden epäkohtien korjaamiseksi on Boardman kehittänyt työkalun, jossa pöydälle nostetaan koko päätöksentekoketju: omistajat, hallitus ja johto arvioivat toisiaan ja yhteistyönsä sujuvuutta. Laajassa arvioinnissa saadaan selville omistajien tahtotila, omistajastrategia ja kuinka omistajat ovat onnistuneet hallituksen valinnalla toteuttamaan tätä tahtotilaa. Samalla selviää myös ovatko tahtotilat samansuuntaisia ja omistajien odotukset realistisia. Näin yhtiö saa eväitä päätöksentekoketjun toimivuuden ja eri toimijoiden välisen kommunikaation parantamiseen.

Pelkkä hallituksen itsearviointi ei useimmissa tapauksissa riitä, sillä nämä haasteet liittyvät omistajien, hallituksen ja johdon väliseen yhteistyöhön. Ketjussa on valitettavan usein heikko lenkki, joka luo kitkaa päätöksentekoon.  Valitettavasti monissa yrityksissä hallitus kokee olevansa kaiken arvostelun yläpuolella; ainahan voi erottaa toimitusjohtajan, jos tulokset eivät tyydytä.

Missä on heikoin lenkki?

Koko päätöksentekoketjun arviointi pitää sisällään hallituksen arvioinnin lisäksi sen, kuinka hyvin se linkittyy omistajiin ja yrityksen johtoon. Elääkö hallitus vain omaa elämäänsä vai onko se myös omistajien ja johdon iholla? Yhtiön johdolta selvitetään miten he kokevat ja tuntevat omistajastrategian tai hallituksen tuoman lisäarvon ja sen hyödyntämisen liiketoiminnassa. Tärkeää on myös tietää, ollaanko johdon toimintaan tyytyväisiä ja päästäänkö oikeasti vaikuttamaan strategiaan ja päätöksiin.

Omistajien ja hallituksen tulee tukea johtoa ja turvata sen huippuosaaminen. Lähes kaikki ajattelevat toimivansa näin, mutta koko päätöksentekoketjun asettaminen arvioitavaksi nostaa esiin nurkkaan siivottuja, tiedostettuja tai tiedostamattomia, yhtiön päätöksentekokykyä heikentäviä tekijöitä. Onko perheyhtiön hallituksessa omistajan edustaja, joka keikuttaa johdon ja hallituksen vallan tasapainoa? Vallitseeko toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välillä luottamus? Ajaako hallitus edustamansa yhtiön vai sen omistajan etua?

OHJ-arvioinnin avulla päästään arvioimaan koko päätöksentekoketjun toiminta ja selvittämään missä on heikoin lenkki. Työ aloitetaan koko ketjun itsearvioinnilla, jossa yhtiön vahvuudet ja toisaalta taas hajautuneet näkemykset nousevat esille. Siitä jatketaan asiantuntijan tekemillä luottamuksellisilla haastatteluilla, joiden avulla päästään syventymään arvioinneissa nousseisiin kipupisteisiin. Lopuksi tehdystä työstä koostetaan raportti, jossa on myös kehitystoimenpiteet ketjun yhteistyön ja kommunikaation parantamiseksi. Työkalua on käytetty jo useissa yrityksissä ja se on poikkeuksetta koettu erittäin hyödyllisenä.

Tämä kaikki toivottavasti ymmärretään tehdä ennen kuin välipohja on jo tulessa.

Lue lisää OHJ-arvioinnista