Etiikka ja vastuullisuus kuuluvat yrityksen ytimeen
06.11.2016
BLOGI: Tapio Aaltonen, Boardman -partneri
On ollut jännittävää seurata bisnesetiikan kehittymistä, siitä kuin aloitin yrittäjänä vuonna 1997 aina tähän päivään. Ensimmäiseksi kärkiteemakseni valikoitui etiikka, koska se oli minulle tuttu aihealue.
Muutaman vuoden ajan tunsin olevani kuriositeetti, mies toisesta galaksista. ”Pyydetään se pappi tänne puhumaan etiikasta ja arvoista.” Puhujakutsuja tuli seminaareihin ja johtamisvalmennuksiin. Esiintymisajakseni tuli yleensä hetki päivän päätteeksi ennen iltaohjelmaa. Etiikka oli eksoottinen aihe, josta oli kiva kuulla mutta jota ei kuitenkaan pidetty ratkaisevan tärkeänä maailmassa, jossa bisneksen tehtävänä oli maksimoida omistajien voitto.
Nyt kellossa on toinen ääni. Joukko maailman bisnesjohtajien raskassarjalaisia allekirjoitti vuonna 2012 Rio+20 -julkilausuman, jossa pelin henki on, että yritysmaailman missio on pelastaa maailma. Bisneksen lähtökohta on siirtynyt pois rahan yksinvallasta. Hyvä bisnes on sekä tuottoisaa että kestävää.
Tästä kehityksestä raportoivat esimerkiksi Harvard Business Review, The Changing Role of Global Leaders, sekä Ashridge Business Schoolin julkaisu Building leadership capability in a rapidly changing world:
• Tulevaisuuden menestys edellyttää yrityksiltä osallistumista ihmisten elämänlaadun parantamiseen kaikkialla maailmassa.
• Yritysten tulee toimia synkronissa kuluttajien ja yhteiskunnan kanssa.
• Tästä kehityksestä hyötyvät kaikki, myös osakkeenomistajat.
Ennen ajateltiin, että maailman parantaminen kuuluu järjestöille ja yhteiskunnalle, bisnes puolestaan keskittyy talouteen. Uuden ajattelun mukaan tämä työnjako on mennyt uusiksi. Maailman hyvinvointi kuuluu meille kaikille. Yksityisen ja julkisen sektorin rajat murtuvat tai ainakin madaltuvat. Uusi johtaminen edellyttää ennen näkemätöntä kykyä katsoa yli oman yrityksen edun.
Etiikka on kykyä ylittää oma näkökulma.
Etiikan teemat hivuttautuvat pois liike-elämän marginaaleista päätöksenteon ja strategian keskiöön, ylimmän johdon ja hallituksen agendalle.
Minimissään kyse on hallituksen tehtävästä minimoida eettisistä hasardeista koituvia maineriskejä. Jos yritys sekaantuu lahjontaan, väärän tiedon levittämiseen tai kirjanpidon vääristelyyn, vastuu on lopulta aina hallitukselta. Ylin johto ei välttämättä voi tietää kaikista yksittäisistä väärinkäsityksistä, mutta sen on luotava kulttuuri, joka on vapaa peloista ja jossa uskalletaan raportoida epäselvistä toimintatavoista.
Parhaimmillaan yrityksen eettinen tehtävä on suurempi kuin oman maineen varjeleminen. Se on aktiivista suuntautumista kohti ihmiskunnan hyvää.
Miten tähän uuteen ajatteluun, tiedostavuuteen ja moraalin ymmärtämiseen päästään? Se edellyttää aktiivista keskustelua ja koulutusta. Nämä teemat eivät ole niitä tutuimpia, ja keskustelu niistä voi olla aluksi kankeaa. Siitä huolimatta kannattaa pyrkiä pois perinteiseltä mukavuusalueelta. Se saattaa tuoda toimintaan jopa lisää innovatiivisuutta.
Vinkki: jokaisen hallituksen olisi hyvä ainakin kerran vuodessa tarkastella näkemystään organisaationsa olemassaolon tarkoituksesta, kulttuurista, arvoista ja etiikasta.
Julkaistu 6.11.2016