Hyvää kriisiä ei kannata hukata
11.06.2020
Kriisi luo eksponentiaalisia mahdollisuuksia. Todisteet puhuvat vahvasti sen puolesta. Toimitusjohtajan näkemys on avainasemassa. VIA Groupin toimitusjohtaja ja Boardmanin partneri Tero Kauppinen kertoo, mitä kriisistä saatuja oppeja toimitusjohtajan sekä johdon kannattaa huomioida ja hyödyntää myös tulevaisuudessa.
Kriisi erottelee onnistujat
Tulevaisuus iski Covid-19:n muodossa nopeammin ja voimakkaammin kuin kukaan ennakoi tai uskoi. Pandemia aiheutti kolmessa kuukaudessa eräiden arvioiden mukaan neljän-viiden vuoden digiloikan.
Sotilaat tietävät, että sodat hävitään yleensä edellisen sodan strategialla ja teknologialla. Uusi ”sota”, joka organisaatioiden johdolla on edessään, on erilainen ja vaatii uusia ratkaisuja. Johtajan kannattaisi oppia taloushistoriasta samalla tavalla kuin sotilaat oppivat sotien ja taisteluiden historiasta. Edellisessä lamassa vioittajayritykset ottivat jo finanssilaman aikana 20 prosentin etumatkan, joka seitsemässä vuodessa kasvoi 150 prosenttiin.
Jos johdon perusolettamukset ovat väärät, paraskaan konkreettinen suunnittelu ei tuota haluttuja tuloksia. Ongelma voi olla myös se, että johdon jäsenten perusolettamukset ovat keskenään erilaisia. Tämä luo pohjan monenlaisille ongelmille.
Nopea ja ketterä toiminta edellyttää ymmärrystä, onko yrityksen tulevaisuus V-, W-, U- vai L-mallinen. Oman tilan tunnistaminen lamaan mentäessä, sen aikana ja nousuun lähdettäessä, on voittamiseen tähtäävälle yritykselle olennaista.
Mitä toimitusjohtajan pitäisi osata?
Toimitusjohtajan rooli muutoksessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä on niin olennainen, että hänen näkemyksensä ratkaisee, eteneekö yritys nopeasti ja ketterästi, vai reagoiden myöhässä pakon edessä. Osaamisen kannalta toimitusjohtajan nopean ja kohdistetun transformaation taidot tulisi olla koko johdolla. Huomioitavia asioita ovat:
Tiedätkö, missä arvo jatkossa syntyy ja onko sinulla sinne tiekartta olemassa? Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja sen mahdollistajana on usein teknologia. Vanhemmat ikäluokat toimivat karanteenissa siten kuin nuoret aikaisemmin tilaten niin tuotteet kuin palvelut netistä. Verkostossa ja kilpailussa tapahtuu muutoksia. Regulaatio luo uusia pelisääntöjä. Mahdollisuuksien ikkunat avautuvat ja sulkeutuvat.
Miten organisaatio pystyy nopeuttamaan ambitionsa toteutusta? Pystyvätkö organisaation osat toimimaan hyvin yhteen? Millainen on liiketoiminnan ja tukifunktioiden integraatio? Pystytkö yhdistämään organisaation voimavarat asiakaspinnassa? Ovatko organisaation toimijat ja tiimit valtaistettuja toimimaan ja kehittämään toimintaansa? Tukevatko tieto, työkalut ja prosessit johtamisen onnistumista?
Miten voit lisätä organisaation aineenvaihduntaa? Onko organisaatiosi toiminnan rytmi sellainen kuin pitäisi tässä tilanteessa olla? Kaipaako kulttuuri kalibrointia? Miten asiakkaat on otettu mukaan arvon luomiseen ja kehittämiseen? Oletko kommunikoinut selkeästi myös sen, mitä et halua muuttaa.
Oletko miettinyt talenttistrategian loppuun saakka? Johdossa huomio helpoimmin kiintyy liiketoiminnan onnistumiseen, tuloksiin ja asiakaskokemukseen. Niiden takana on kuitenkin sellainen talentti, joka pystyy vastaamaan arvon luomisen haasteeseen. Osaavatko johtajasi yhdistää talentin arvon luomiseen niin, että se on läpinäkyvää, mitattavissa euroina ja näin myös helposti johdettavaa.
Uuden normaalin luoja
Organisaation johdolla on valta muuttaa asioita. Sen vuoksi uusi normaali on sen luomus. Rutiinit voivat pyöriä, mutta muutos vaatii aina johtamista.
Johdon on pystyttävä luomaan ”sotakassa” uuden kasvun luomiseksi. Sen vuoksi varoja ei pidä hukata viivyttelemällä välttämättömien kululeikkausten kanssa. Investointeja teknologiaan ei kannata lykätä, sillä muutoksen ytimessä on organisaation teknologinen kyvykkyys.
Uudessa normaalissa ei ole enää ”tukifunktioita”, vaan ainoastaan ”lisäarvofunktioita”, jotka on saumattomasti integroitu liiketoimintaan ja joiden tuottamaa arvoa johto pystyy mittaamaan euroissa.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Via Groupin Leadership News 5/2020 -lehdessä.