Ihmisestä lähtevä muutos – Boardman Alumnifoorumim tilaisuus

YHTEENVETO Boardman Alumnifoorumim tilaisuudesta Jaana Rosendahl, Alumnifoorumin hallituksen jäsen

Boardmanin Alumnifoorumin helmikuun tilaisuus järjestettiin teemalla Ihmisistä lähtevän muutoksen vaikutukset yhtiöiden liiketoimintaan. Keskustelua alustivat Aalto EE:sta Pekka Mattila, Ideanilta Mikko-Pekka Hanski ja Kovanen Yhtiöistä Heikki Kovanen.

Pekka Mattila: On aika päivittää johtamisjärjestelmät!

Vahva merkityksen tuntu ja Erottuva uudistumiskykyinen kulttuuri. Siinä kaksi ydintekijää tulevaisuuden johtamisessa Pekka Mattilan mukaan. Molemmat tekijät lähtevät yksilöstä, ihmisestä. Merkityksen määrittää ihminen ja kulttuurin määrittää ihmisten kollektiivi. Johtamisen pääpaino on siirtymässä ihmisiin ja jatkuvan muutoksen aikaansaamiseen.

Meillä Suomessa yrityksiä vaivaa kilpakumppaneitamme enemmän resurssijäykkyys. Konsulttiyhtiö McKinsey tutki pörssiyrityksiämme ja niiden resurssien siirtoa (tekemisen painopistettä) uusiin kohteisiin ajan myötä 20 vuoden aikajänteeltä. Yritykset jaettiin kolmeen ryhmään: Nukkujiin, jotka ovat siirtäneet resurssejaan alle 30%; Torkahteleviin, jotka ovat siirtäneet 30-49% ja Dynaamisiin, jotka ovat siirtäneet resurssejaan yli 50 % uusiin kohteisiin. Tutkimuksen mukaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen dynaamiset ovat mm. kaksi kertaa arvokkaampia yrityksiä kuin muut keskimäärin ja niiden toimitusjohtajien ura on vertailuryhmää huomattavasti pidempi. Suomesta ei löytynyt yhtään dynaamista yhtiötä. Toisin kuin mm. Saksasta ja Ruotsista.

Pekka Mattila selitti tulosta sillä, että Suomessa toimitusjohtajaksi tullaan ”Tekemällä vanhoja tuttuja juttuja vanhoilla tutuilla tavoilla vanhojen tuttujen kanssa.” Eli Erottuvan uudistumiskykyisen kulttuurin aikaansaannissa meillä riittää haastetta. Ongelmaksi on selkeästi muodostunut se, että johtamisjärjestelmiä ei päivitetä. Vanhoilla toimintatavoilla ei uutta saada aikaan.

Menestyville yrityskulttuureille on tyypillistä, että ne hakevat tasapainoa:

• ”Taide” vai ”Tiede”? Tasapainoilu hallinnon ja vapauden välillä: Liian vähän hallintoa ja rutiineja, saa ihmiset säntäilemään sinne tänne ilman suuntaa näin haaskaten resursseja; toisaalta liian paljon hallintoa, niin ihmisten intohimo ja luovuus tukahdutetaan.
• ”Ramboilu” vai ”AnalyysiParalyysi”? Tasapainoilu Toiminnan ja analysoinnin välissä: Rynnätään äkkiä tekemään ilman suuntaa ja valintaa, lopputuloksena ei myöskään opita mitään, kun asioita ei analysoida; toisaalta liiallisen mietinnän ja loputtomien analyysien aiheuttama lamaannus, tietoa on, mutta joka puolella nähdään riskejä.
• Intohimo vai Agressio? Tasapainoilu organisaation positiivisen ja negatiivisen energian välillä: Menestyvän yrityksen energiaintesiteetin tulee olla korkea, mutta – ehkä yllättäen – tarvitaan sekä positiivista, intohimo-, että negatiivista, agressio-, energiaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vahva merkityksen tuntu vaatii tarinankerronnalta moniulotteisuutta, Mattilan mukaan viiden merkityksen lähteen tunnistamista. Sama tarina tulee kertoa yrityksen olemassaolon oikeutuksen kautta, ”Mitä suurempaa hyvää palvelen?”, yhteisöllisyyden ”Olen hyvän klubin jäsen”, asiakastarinan ”Mitä hyvää teemme asiakkaalle?”, oman itsen ”Mitä minä tästä saan?” ja perinteisten numeroiden ”Myynti, tulos, kulut” kautta. Jokaisella näkökulmalla on merkitystä, eivätkä ne voi olla keskenään ristiriidassa organisaatiossa.

Pekka Mattila antaa oman reseptinsä merkityksen tunnon ja erottuvan uudistumiskykyisen kulttuurin luomiseksi. Siihen tarvitaan perinteisestä poikkeavia johtamiskyvykkyyksiä – ei siis niitä tuttuja. Tarvitaan …

• Kimmoisuutta: kykyä toipua petymyksistä ja oppia välttämään niitä
• Kykyä johtajana olla lähellä ja kaukana
• Kykyä määritellä vapaus ja sen rajat
• Kykyä nivoa yhteen ja kertoa suurta tarinaa
• Kykyä synnyttää välitöntä toimintaa ja
• Kykyä synnyttää yhteisöllisyyden tunnetta virtuaalisesti.

Mikko-Pekka Hanski: Käyttäjäkokemus – Arjen Sankari

”Kun löydämme helpomman ja paremman tavan tehdä arjen askareita, niin käyttäytyminen, liiketoiminta ja maailma muuttuvat.” Näin sanoi Boardmanin Alumnitilaisuudessa Mikko-Pekka Hanski käyttäjäkokemustoimisto Ideanista, yrityksestä, jonka tunnuslauseena on ”Life is too short for crappy UX”.

Yritysten tulisikin kiinnittää huomionsa arkeen, niihin arjen pienempiin ja suurempiin tehtäviin, joihin me jokainen jatkuvasti kulutamme aikaamme. Arjen havainnointi ja sitä kautta esteiden poistaminen, helpompien, sujuvampien ja mukavampien toimintamallien suunnittelu voivat tarjota huimasti uusia mahdollisuuksia. Hanski toi esimerkkejä:

• Viihteestä, miten asiakkaille voi tarjota näiden (ehkä tietämättään) kaipaaman mahdollisuuden osallistua. Radiokanava Big FM:n huutoappi, johon huutamalla (kyllä, fyysisesti huutamalla appi mittaa desibelejä ja tallentaa tiedon) voit vaikuttaa tuleviin ohjelmiin ja sisältöihin. Tai Red Bullin Tähti -konsepti, jonka yleisö tuottaa, laittaa ehdolle ja valitsee.
• Autoilusta, jossa muutos itseajaviin autoihin tekee siitä kuljettajille tylsää (toisaalta onhan se ollut tylsää kanssamatkustajille tähänkin asti). Mitä tilalle? Mitä arjen asioita autossa halutaan tehdä? Tuleeko autosta kodin viihdekeskus, uusi olohuone, työhuone tai miten olisi jumppasali?
• Kotoilusta: Tarvitseeko jokainen perhe omat säilytystilansa vanhoille kirjoille, sesonkivaatteille tai harrastusvälineille? Voisiko arkeen tuoda palvelun, joka tuo talvivarusteet (ja miksei joulukoristeet) joulukuussa kotiin ja vie ne pakattuna maaliskuussa varastoon? Tai voisiko siivouksen muuttaa ”kerrankahdessaviikossakolmetuntia”-palvelusta tarpeen mukaiseen ja resursseja säästävään? Uber of cleaning?

Suurena haasteena käyttäjäkokemukseen paneutumiselle Hanski näkee nykyiset toimintatavat ja johtamisen yrityksissä: Asiakaskokemusta ei omista kukaan. Hallituksissa ei ole osaamista, toimitusjohtajat delegoivat ja näin asia hajautuu siiloihin. Yrityksillä ei ole yhteistä jaettua kuvaa asiakkaan arjesta, ja miten siitä voisi omilla palveluilla tehdä sujuvampaa.

Onneksi positiivisia esimerkkejä alkaa jo olla paljonkin!

Heikki Kovanen: Kaikki muutos lähtee ihmisestä!

Boardman alumnin ”Ihmisestä lähtevä muutos” -tilaisuuden lopuksi Heikki Kovanen piti vauhdikkaan esityksen omasta yrityksestään kuljetusliike Kovanen Oys:tä. Hieno tarina opiskelijoiden perustamasta lisätienestistä perheyritykseksi, joka on parikin lamaa nähnyt ja niistä voittajana selviytynyt.

Kovasen viestinä oli, että kaikki muutos lähtee ihmisestä. Yritys menestyy, jos sillä on parhaat työntekijät. Kaikki on ihmisistä kiinni. Vastakkainasettelu ei ole nykypäivää. Ihmisissä ja yrityksissä tarvitaan innokkuutta ja nälkää. Ja myös kovia päätöksiä: kukaan ei ole niin tärkeä, että saisi tulehduttaa ilmapiirin.

Kovasen toimintatavoissa tuli hyvä esimerkki ihmisten voimaannuttamisesta: Heidän periaatteisiinsa kuuluu, että työntekijöillä – autonkuljettajilla – on ykkösvastuu asiakkaista ja heidän tyytyväisyydestään. Vasta toisena yrityksellä. Tämän vastineena työntekijöille myös pyritään antamaan kaikki välineet – koulutus, valmennus, välillä yksityiskohtaisetkin toimintaohjeet – jotta vastuu voidaan kantaa arjessa. Kovasen esitys oli käytännön esimerkki sekä kulttuurin merkityksestä että asiakkaan arkisen toiminnan ymmärtämisestä.

Niin ja se Uber ☺. Heikki Kovaselle Uber ei ole ongelma. Hän toivottaa uudet toimintatavat ja markkinat tervetulleiksi. Ongelma voi muodostua siitä, etteivät viranomaiset pysy maailman muuttumisen mukana ja toimijat joutuvat työskentelemään eri pelisäännöin epäselvissä tilanteissa.

Valikoiduille asiakkaille on tulossa Kovanen-appi tänä keväänä …

Kiitokset mielenkiintoisista keskustelunavauksista Pekalle, Mikko-Pekalle ja Heikille.

Julkaistu 21.2.2016