Kysyttäessä varmasti lähes jokainen meistä pitää itsestäänselvyytenä sitä, että erilaiset yritykset toimivat eri tavoin. Yrityksillä on erilaisia tavoitteita ja niitä tulee johtaa erilaisin menetelmin ja rakentein. Hallitustoiminnan ollessa kyseessä on kuitenkin vasta melko myöhään alettu huomioida, että erilaiset yritykset myös edellyttävät erilaista hallitustyötä.

Tuuli Ikäheimonen, Boardman Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmän (LJT) hallituksen jäsen, LUT-yliopiston tutkijatohtori ja Yrittäjyyden DI –ohjelman johtaja

Hallitustyö toteutui pitkään vain paperilla ja käytännössä lähinnä vain julkisesti omistetuissa yrityksissä, joiden hallitustyölle oli asetettu odotuksia osakeyhtiölain ja muiden virallisten tahojen, kuten esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistyksen toimesta. Suuren suosionsa vuoksi on ymmärrettävää, että tämä julkisten osakeyhtiöiden malli omaksuttiin laajasti kuvaamaan hallitustyötä yleensä.

Julkisomisteisissa ja muissa suuremmissa yrityksissä organisaatio on jo pitkälle kehittynyt ja eri funktioille on määritelty tekijänsä. Toisaalta julkisomisteisessa yrityksessä (usein) hajaantunut omistajajoukko tarvitsee hallitusta valvomaan kaikkien omistajien ja yhtiön yhtäläisten etujen toteutumista. Hallituksen tehtävänä näissä yrityksissä korostuu siis toiminnan monitorointi: strategian hyväksyminen, tavoitteenasetanta, tulosten seuranta ja toimijoiden toiminnan arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Hallitustoiminnan aktivoinnin yhteydessä on puhuttu paljon potentiaalista, joka hallituksilla voisi olla erityisesti pk- ja kasvuyritysten toiminnan kehittämisessä. Läheskään kaikki yrittäjät eivät kuitenkaan ole halukkaita tarttumaan mahdollisuuteen ja aktivoimaan hallitusta.

Selityksiä tälle asialle on varmasti monia. Pelko määräysvallan menettämisestä ja ennestään tiukkojen aikaresurssien jakaantumisesta vielä yhdelle toiminnolle, hallitusosaamisen puute, pelko jättää oma yritys mahdollisesti vieraiden henkilöiden käsiin vain muutamia mainitakseni. Pelot olisivat kuitenkin luultavasti selätettävissä, jos odotettavissa oleva palkkio olisi riittävän suuri. Hallituksen tuottama lisäarvo on siis palkkio, ja jos tämän tiedostaa ja tunnistaa, voi ajatus hallituksen aktivoinnista olla houkuttelevampaa.

Keskustelu kontekstin merkityksestä hallitustoimintaa tarkasteltaessa kulminoituukin eräällä tavalla lisäarvon tuottamisen näkökulmaan. Hallitukselta odotettu lisäarvo julkisomisteisessa yhtiössä ja start-upissa, kiihkeän kasvun vaihetta elävässä yrityksessä tai vaikka vakiintuneessa vaiheessa olevassa pk- yrityksessä on hyvin erilaista. Näillä usein lähiomisteisille yrityksille suurinta lisäarvoa voi tuottaa yrityksen ulkopuolisen tahon tuoma kyseenalaistava näkemys ja rakentavassa hengessä esitetyt kysymykset yrityksen valitsemasta suunnasta. Lisäarvoa voi edustaa hallitusjäsenen syvällinen tietyn aihealueen osaaminen, jota yritys tarvitsee, mutta jota yrityksen sisältä ei löydy. Lisäarvon tuottaminen voi liittyä yrityksen organisaation rakentamiseen, rahoitusneuvotteluihin tai uskottavuuden luomiseen asiakkaan tai rahoittajan silmissä. Hallituksen tuomana lisäarvona voi olla myös yrittäjä-toimitusjohtajan tukeminen ja sparrausavun tarjoaminen haastavassa ja usein yksinäisessä tehtävässä.

Yritystyypin lisäksi hallitukselta odotettuun lisäarvoon vaikuttaa luonnollisesti kukin yritys itse ja muut tekijät, kuten millainen omistajapohja yrityksellä on, millaisella toimialalla se toimii ja mitkä ovat sen kokemat haasteet tällä hetkellä.

Laajemman kontekstin ymmärtäminen ja huomioiminen tarjoaa mahdollisuuden aloittaa neuvottelut juuri yrityksen tilanteeseen sopivan hallituksen koostamiseksi. Se tarjoaa mahdollisuuden tuoda näkyväksi lisäarvon, joka hallituksella voi yritykselle ja/tai yrittäjälle olla. Myös hallitusjäsenen on helpompi valita, millaiseen hallitukseen hän on valmis lähtemään, kun hänelle kohdistuvat odotukset ovat kontekstin ymmärryksen myötä selkeämmät.

Pohjimmiltaan kontekstin näkyväksi tekeminen on avain sille, että hallitustoimintaa käsittelevissä artikkeleissa ja puheenvuoroissa ei enää niputeta yhteen kaikkia yrityksiä hallitustoiminnasta puhuttaessa, vaan myös puheen tasolla tuodaan esille moninaiset mahdollisuudet, joita hallitustoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen yritykselle tarjoaa.

Ehkä näin toimien myös muiden kuin erilaissa hallituksissa toimivien, kokeneiden hallitusjäsenten tietoisuus hallituksen tuomista mahdollisuuksista kasvaa. Ehkä näin toimien yhä useampi yrityksensä toimintaa kehittävä yrittäjä rohkaistuu aktivoimaan hallitustoiminnan ja etsimään juuri hänen yritykselleen soveltuvan hallitusjäsenen tai -jäseniä. Ehkä näin toimien hallitusten potentiaali kaikenlaisten yritysten kehittämisessä tulee lunastettua aiempaa paremmin.

Blogin kirjoittaja Tuuli Ikäheimonen on Boardman Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmän (LJT) hallituksen jäsen. Hän toimii tutkijatohtorina ja Yrittäjyyden DI –ohjelman johtajana LUT-yliopistossa Yrittäjyyden tutkimusryhmässä. Lue lisää LJT:n toiminnasta täältä.