Kotitalouksia pitäisi kannustaa sijoittamaan pk-yrityksiin

Blogi: Tommi Rasila, Boardman-partneri

EK:n omistajuuden toimenpideohjelmasta on nostettu esiin säästämisen tukeminen pörssiyritysten osinkoverotusta keventämällä. Raportissa tuodaan esiin kotitaloudet ja suomalainen omistus sekä kasvun ja PK-yritysten tärkeys. Näitä ei ole kuitenkaan tarkasteltu yhdessä jolloin on jäänyt huomaamatta tärkeä näkökulma: Kotitaloudet ja piensijoittajat voivat vaikuttaa merkittävästi suomalaisten pk-yritysten ja ylipäänsä listaamattomien yhtiöiden kasvuun sijoittamalla niihin pörssiosakkeiden tai rahastojen sijaan.

Ehdotusta perustellaan kannustamisella säästämään. Taustalla voi olla myös pörssiyhtiöiden etu: kotitaloudet ovat pitkäaikaisia ja kärsivällisiä sijoittajia. Kansantalouden kannalta kannattavampaa olisi kuitenkin kannustaa sijoittamista kasvaviin paikallisiin yhtiöihin. Kumpi tukee Suomen tai kotikuntasi työpaikkojen ja elinvoimaisuuden kehittymistä: 1000€ sijoitus monikansalliseen listayhtiöön, jonka omistuksesta ja toiminnasta viidennes on Suomessa, vaiko sama sijoitus lupaavaan startuppiin esimerkiksi joukkorahoituksen kautta? Itse olen jälkimmäisen kannalla.

Sijoituskeinot ja sääntely ovat kehittyneet

Tällä hetkellä Suomessa on useita mekanismeja jotka mahdollistavat sijoittamisen paikallisesti. Aiemmin käytännössä ainoat mahdollisuudet olivat bisnesenkeliksi ryhtyminen tai sijoittaminen pääomasijoituksia tekevään rahastoon. Molemmat ovat piensijoittajalle vaikeita polkuja ja vaativat varsin isoja kertasijoituksia. Oman pääoman ehtoinen joukkorahoitus tuo näiden rinnalle kevyen tavan sijoittaa. Joukkorahoituksen sääntely on Suomessa saatu luotua ja alalla on monia hyviä toimijoita joiden kautta voi tehdä pieniäkin sijoituksia. Näin kansankapitalismi on helppo ulottaa myös lähemmäs kuin monikansallisiin pörssiyhtiöihin.

Myös piensijoitusten verotus on saatu pitkälti samalle viivalle pörssisijoitusten kanssa. Tappiot saa vähentää pääomatuloistaan verotuksessa ja myyntivoittojen verotus on varsin tasapuolista. Osinkojen verotus lasketaan eri tavalla, mutta asian merkitys on vähäinen koska kasvuyritykset eivät juuri maksa osinkoa.

Sijoitusten määrä on nostettavissa uudelle tasolle

Yksityissijoittaminen tuo tullessaan valtavat resurssien kasvavien yritysten rahoittamiseen täydentämään nykyisiä rahoituskeinoja. Jos kotitaloudet laittaisivat seuraavien 10 v aikana tällaisiin ”riskisijoituksiin” 3% sijoitusvarallisuudestaan, se toisi 6 mrd€ sijoitukset yhtiöihin. Yhdessä muiden rahoituskeinojen kanssa voidaan puhua 10-20 mrd€ rahoituksesta. Vertailun vuoksi VC-pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat vuonna 2016 Suomessa 195 yritykseen yhteensä 121 M€.
Mikäli summa kuulostaa suurelta, tulee muistaa että maailmaa ei valloiteta pennosilla. Suomessa rahoituskierrokset ovat yleensä satoja tuhansia tai miljoonia, maailmalla ne ovat kymmeniä, satoja tai ”yksisarvisissa” jopa miljardeja – puhutaan sitten euroista tai dollareista. Edellä kuvatuilla resursseilla pystyisimme paitsi rahoittamaan useampia aiemman vaiheen kasvuyrityksiä myös rahoittamaan merkittävässä määrin kotimaisin varoin niitä yrityksiä, jotka ovat osoittaneet potentiaalinsa ja ovat valmiita ottamaan oman paikkansa maailmanmarkkinoilla. Jälkimmäisessä auttavat myös listautumisannit, jotka ovat viime aikoina ilahduttavasti jälleen lisääntyneet.

Monissa maissa verotuksella suositaan sijoittamista listaamattomiin yhtiöihin. Suomessakin oli kokeilu 2013-15 mutta se jäi byrokraattisuudessaan torsoksi, enkä lähtisi vaatimaan vaakakuppien kääntämistä nykyisestä uuteen suuntaan. Kuitenkin, olemme kaukana esimerkiksi brittien SEIS- ja EIS-lainsäädännöistä, joilla on saatu sikäläinen bisnesenkeliyhteisö ja kansankapitalismi kukoistamaan. Niissä sijoittaja saa mm. vähentää osan tekemästään sijoituksesta verotuksessaan jo sijoitusvuonna eikä myyntituottoja veroteta mikäli tuotot sijoitetaan edelleen vastaavaan yritykseen.

Itse olen elänyt startuppien ja kasvuhakuisten innovatiivisten yritysten maailmassa jo kolmisen vuosikymmentä. Yksi kasvuhakuisten yritysten keskeisistä haasteista on ollut ja edelleen rahoituksen saatavuus ja siitä seuraava uskalluksen ja resurssien puute. Pääomasijoittajien ja bisnesenkeleiden riskinottokyky on rajallinen ja lupaavia yhtiöitä paljon. Kotitalouksien tonnit eivät pörssiyrityksiä maalta merelle vie, mutta niillä voidaan saada kasvavat yhtiöt rahoitettua ja vieläpä niin, että hyötyjinä ovat kaikki. Mukaan lukien alueelliset sijoittajat eli me itse.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatissa 23.10.2017.
Julkaistu 31.10.2017