Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla

Ville Iho, Operatiivinen johtaja, Finnair Oyj

Finnair lensi San Franciscoon 90-luvulla, ennen eurooppalaisen ilmailun rakennemuutosta. Vietin viime viikon tämän huikean kaupungin ympäristössä yhdessä kolmenkymmenen muun yritysedustajan kanssa, opiskelemassa tämän ajan rakennemuutoksia muilla toimialoilla.

Konservatiivisempi korporaation edustaja saa Piilaaksosta helposti holtittoman kuvan

Kuumien yritysten ja erityisesti startup-yritysten kohdalla puhutaan ainoastaan kasvusta; kannattavuudella, kassavirralla saati taseella ei tunnu olevan arvoa. Enkelisijoittajat, venture capitalistit ja private equity -rahastot työntävät meiltä katsoen uskomattomia summia yrityksiin joiden mahdollisuus menestyä on varsinkin alkutaipaleella yksi kymmenestä.

Oikeastaan vasta matkan viimeisenä päivänä ymmärsin miten rakenne toimii. Laakson kovaa ydintä edustava George Kadifa esitti selkeän ja ymmärrettävän vastauksen. Yrityksillä on lapsuus, nuoruus ja aikuisuus, olkoon vaikka ensimmäinen miljoona, sata miljoonaa ja miljardi. Yrityksiä johdetaan eri vaiheissa eri tavoin ja niihin myös sijoitetaan eri tavoin. Se, joka hakee tuottoa kymmenestä startup-yrityksestä, toimii korkeammalla riskiprofiililla ja tuotto-odotuksella kuin osakesijoittaja, joka sijoittaa kypsempiin yrityksiin. Onnistumisten ja epäonnistumisten jälkeen sisäinen korkokanta IRR on kuitenkin sama, se vain haetaan eri tavalla. Kokonaisuudessa tästä syntyy darwinistinen ekosysteemi, joka työntää uusia yrityksiä voimalla seuraavaan vaiheeseen.

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla

Piilaakso ja laajemmin Bay Area on tämän muutoksen laboratorio. Digitalisaatio tuhoaa vanhaa ja luo uutta liiketoimintaa; se globalisoi sitä, madaltaa markkinoille tulon kynnystä, eliminoi turhia toimintoja, hävittää ammatteja ja kokonaisuutena hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Samalla se antaa valtavia mahdollisuuksia luoda uutta arvoa asiakkaalle ja ratkaista nykyihmisen ongelmia, liittyvät ne sitten terveyteen, liikkumiseen, kestävään kehitykseen tai vaikkapa turvallisuuteen.

Uber on klassinen esimerkki. Se on yhdistänyt ikivanhan liikkumistarpeen jo olemassa olevaan laiskaan kapasiteettiin, luomalla uuden digitaalisen kuljetusmarkkinan. Uberin CEO:n ja cofounderin Travis Kalanickin visiona on tehdä kaikista maailman autoista Ubereitä ja poistaa kaupunkien ruuhkat. Tähän uskoo Kalanickin lisäksi joku muukin sillä yhtiön arvo on noussut viidessä vuodessa nollasta 50 miljardiin taalaan. Kohtuullisen hyvin taksifirmalle, joka ei omista yhtään autoa.

Disrupt or be disrupted

Uber disruptoi kuljetusmarkkinan asiakkaan eduksi ja kaikilla aloilla on syytä orientoitua vastaavaan kehitykseen. Disrupt or be disrupted; mieti mitä asiakkaat todella haluavat, kokeile, ja toteuta ennennäkemättömällä nopeudella. Bay Area on tämän myllerryksen eturintama. Kun johtaa muutosta, on tietysti helpompi olla rohkea, uudistuva ja innovatiivinen, kuin jos on vain muutoksen kohde. Piilaaksossa onkin arvon syntymisen spiraalin lisäksi myös asennespiraali. Puhutaan optimistisesta johtamisesta; se mihin muutos vie on laajasti pimennossa, mutta koska sillä on pitkä hyvän synnyttämisen traditio, siihen suhtaudutaan myönteisesti.

Tässä ilmapiirissä henkilökohtaisen menestyksen ja rajun kilpailun rinnalle on syntynyt vahva jakamisen kulttuuri. Jakaminen on sekä aineellista että älyllistä, yhteisön avustamisen lisäksi kaveria autetaan seuraavalle pysäkille, avoimuutta arvostetaan ja ideoita törmäytetään. Giving back, pay forward, what goes around comes around tai don’t piss in your paradise toistuvat puheessa.

Suomi tarvitsee Piilaaksoa vaikka Piilaakso ei välttämättä tarvitse meitä

Tulevaisuus innovoidaan siellä, ja osaamisen näkökulmasta alueella on käynnissä jatkuvat olympialaiset. Meidän on oltava mukana olympialaisissa tai pelaamme ikuisesti maakuntasarjaa. Me emme saa koskaan aikaan likimainkaan samanlaista mittaluokkaa kuin Piilaakso eikä suoraan kopiointi ole muutenkaan mahdollista, mutta meillä on etuja.

Olemme hyvin koulutettu perusfiksu kansa, jonka traditio tulevaisuuden eteen ponnistelussa ei ole tyystin kadonnut. Meillä on erinomainen teknologia(insinööri)osaaminen yhdistettynä muotoilun tajuun. Olemme kokonaisuutena niin pieni ekosysteemi että voimme tehdä isoja muutoksia nopeasti. Me voimme koska tahansa koota tulevaisuuden vaikuttajat samaan latoon ja keskustella, johtaa. Piilaaksossa ideat ovat halpoja, niitä on yli tarpeen ja menestyksen ratkaisee toteutus. Pienuus tuo meille halutessamme ketteryyttä ja nopeutta.

Milloin Finnair aloittaa suorat lennot alueelle?

Kaiken näkemämme keskellä Piilaaksoviikon ylivoimaisesti kysytyimmäksi kysymykseksi nousi ”milloin Finnair aloittaa suorat lennot alueelle?”. Excel ei tänään tue lentämistä San Franciscoon. Kaupungin takana on Tyyni Valtameri eikä sieltä jatkomatkustajia kerätä. Helsingin päässä Amerikan jatkomatkustus on itäpainotteista, jota geopoliittinen tilanne ei juuri nyt tue. Point to point -kysyntä kaupunkien välillä on liian kapea jotta toistasataa ihmistä saataisiin liikkeelle joka päivä. Mutta toisinpäin ajateltuna, olisihan se mahtavaa. JOS me lentäisimme, tarkoittaisi tämä Suomen teknoklusterin menestystä ja entistä kiinteämpää linkittymistä maailman kuumimpaan yritysalueeseen. Never say never, menestys synnyttää menestystä. Pohjolan ice cool -analyysin lisäksi tarvitaan vaan parempi asiakasfokus, rohkeutta johtaa ja muutoksen tueksi optimistinen kansanrintama.