YHTEENVETO Venäjä-foorumin tilaisuudesta Aleksi Kukkarinen, Venäjä-foorumin jäsen

Venäjän talous tarjoaa välillä mielenkiintoisia ja opettavaisia tilanteita, joita ei aina oppikirjoista löydy.

Maan talouskehitystä – tai joku voisi sanoa kehittymättömyyttä – koskevat kommentit ovat usein melko mustavalkoisia. Nousukauden aikana yrityksiä yleensä patistetaan etabloitumaan maahan pikimmiten yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Taantuman aikana taas nostetaan esille epäonnistumiset
ja neuvotaan yrityksiä unohtamaan koko markkina. Kuten muissakin isoissa ja nopeasti muuttuvissa asioissa, myös tässä totuus löytynee ääripäitä edustavien mielipiteiden keskimaastosta.

Yhdeksi erinomaiseksi, puolueettomaksi ja yrityslähtöiseksi keskustelu- ja kehittämisfoorumiksi koskien Venäjää ja siellä tehtävää liiketoimintaa on viime vuosina muodostunut Boardmanin Venäjä-foorumi. Sen tilaisuuksissa keskustellaan suuren naapurimme tilanteesta ja kehityksestä erityisesti elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kannalta. Kirjoittaja osallistuu mielellään foorumin tilaisuuksiin, mutta todettakoon vielä, että tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia.

Venäläiset kuluttajat kovilla

Venäjän BKT laski vuonna 2015 noin neljä prosenttia. Toisaalta, se on kasvanut vuosina 2012-2014, kun taas esimerkiksi Suomessa BKT:n kehittyminen on ollut näinä vuosina negatiivinen.

Öljyn voimakas halpeneminen, talouspakotteet ja ruplan heikkeneminen ovat luonnollisesti vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen hyvin negatiivisesti Venäjän talouteen ja kuluttajien käyttäytymiseen. Inflaatio pysyttelee entistäkin korkeammalla tasolla ja kulutuskysyntä laskee. Esimerkiksi Venäjän vähittäiskauppa on ollut laskusuunnassa koko viime vuoden. Vuoden loppua kohti lasku kiihtyi kasinumeroisiin lukuihin. Huolestuttavaa on se, että tämä lasku on ollut syvempää ja pitkäkestoisempaa kuin vuoden 2009 kriisin aikana.

Arviot Venäjän valuutta- ja vararahastojen kestävyydestä vaihtelevat vuodesta pariin-kolmeen vuoteen. Selvää kuitenkin on, että pitkittyvä talouskriisi on aina pahaksi minkä tahansa maan asukkaille, yritys- ja poliittiselle elämälle sekä yleiselle vakaudelle.

Ulkomaisten yritysten reagointi

Maan talouden tilanne vaikuttaa tietenkin paitsi kotimaisten niin myös ulkomaisten yritysten haluun investoida. Tähän asti tunnetuimmat kansainväliset Venäjältä vetäytyjät ovat edustaneet lähinnä öljy- ja autoteollisuutta. Öljyn hinnan nopea ja jyrkkä lasku on ymmärrettävästi syönyt uusien öljy- ja kaasukenttien kehittämisprojektien kannattavuutta niin Venäjällä kuin muuallakin maailmassa. Tiukentunut taloustilanne ja venäläisten kuluttajien varovaisuus on taas hidastanut uusien autojen myyntiä useita kymmeniä prosentteja.

Eri laskentatapojen ja lähteiden mukaan Venäjällä toimii suomalaisia yrityksiä noin puolesta tuhannesta ehkä jopa tuhanteen. Vertailun vuoksi saksalaisyrityksiä toimii Venäjällä kuutisen tuhatta ja saksalaiset johtajat ovat jatkuvasti korostaneet, että heidän yrityksensä aikovat pysyä maassa myös vaikeampina aikoina.

Myös suomalaiset yritykset ovat pysyneet Venäjällä: taloustilanteen vakavuudesta huolimatta Venäjältä kokonaan lähtijöitä on ollut vain muutama. Suurempi määrä yrityksiä on aiheellisestikin ilmoittanut sopeuttavansa toimintaa vastaamaan paremmin uusia olosuhteita ja vähentävänsä tai jäädyttävänsä paikallisia investointisuunnitelmiaan. Osa suomalaisista yrityksistä on jopa nähnyt nykyisen tilanteen ihanteelliseksi käynnistää uutta tai laajentaa olemassa olevaa toimintaa. Halpa rupla kun tarkoittaa alhaisia maahintoja ja työvoimakustannuksia. Erään yritysedustajan mukaan Venäjän työvoimakustannukset ovat neljä kertaa alhaisemmat kuin Suomessa. Tämä luo merkittävän kilpailuedun suomalaisille yrityksille aivan lähialueilla.

Haastava taloustilanne voi myös harventaa kilpailijakenttää. Joidenkin amerikkalaisten ja länsimaisten yritysten lähtiessä Venäjältä kiinalaisten ja muiden kasvavien maiden yritykset ovat päässeet helpommin maan markkinoille. Näyttääkin siltä, että päästäkseen nauttimaan tavallista korkeammista voitoista hyvinä aikoina ulkomaisten yritysten on uskallettava pysyä Venäjällä myös haasteellisempina kausina. Yhtenä suomalaisten yritysten alihyödynnettynä sektorina Venäjällä on konsultointiala. Juuri nyt tuhannet venäläiset johtajat miettivät kuumeisesti toimintojensa tehostamista hyväksi todettujen länsimaisten käytäntöjen avulla.

Julkaistu 21.2.2016