Millaisen roolin yrityksen hallitus haluaa ottaa digitalisaatiossa?
10.05.2018

Esa Matikainen; partneri
Boardmanin johtaminen digimaailmassa -ryhmässä olemme pohtineet, mitkä ovat tärkeimmät kysymykset, jotka yrityksen hallituksen tulisi kysyä johdolta ja itseltään. Tässä blogissa käsittelen yhtä niistä: Millaisen roolin hallitus haluaa ottaa digitalisaation ja sen vaikutusten tarkastelussa?Asiantuntijayritys Futurice on myös ollut digityöryhmässä mukana. Futuricen Tuomas Syrjänen ja Mika Ruokonen ovat seuranneet yritysten strategiatyötä sekä pitäneet hallitusten ja johdon työpajoja. He ovat työssään havainneet erilaisia lähestymistapoja digitalisaation haasteiden ja mahdollisuuksien taklaamisessa:
”Hallituksen rooleja voi olla varsin monenlaisia. Osa hallituksista katsoo lähinnä toteutuvia numeroita ja antaa johdon näiden puitteissa hoitaa asiat, mukaan lukien digitaalisen tekemisen. Joissakin hallituksissa taas korostuu valvontarooli – siellä tarkastellaan digitalisaatioon liittyviä hankkeita sovituin mittarein ja tehdään tarvittaessa hankkeiden ohjaukseen, aloittamiseen ja lakkauttamiseen liittyvät päätökset. Tällä tavoin hallitus ikään kuin tyytyy katsomaan digitekemistä hieman kauempaa”, Ruokonen kertoo.
”On kuitenkin myös yrityksiä, jossa hallitukset ottavat merkittävästi aktiivisemman roolin. Niissä hallitus pyrkii esimerkiksi viemään digitalisaatioagendaa eteenpäin tiiviissä dialogissa yrityksen johdon kanssa ja lopputulos on hallituksen ja johdon yhdessä aikaansaama. Tai sitten hallitus jopa ottaa kuskin paikan, eli käynnistää ja vie läpi yrityksen digitaalisen agendan laadinnan sekä ohjaa toimeenpanoa, jotta tarvittava muutos varmasti tapahtuu. Yksi rooli ei ole näistä välttämättä toista parempi, kysymys on lähinnä yhdessä sovituista työtavoista”, Syrjänen jatkaa.
Näen, että oman nykyisen ja tavoitellun roolin tarkastelu näistä näkökulmista olisi hyödyllistä hallituksille. Tarkastelu linkittyy vahvasti haluttuun ambitiotasoon ja voi tuoda lisää näkemystä muun muassa siihen, onko hallituksella kyky aidosti tukea ja haastaa toimivaa johtoa digitalisaation suhteen.
Numeroiden tarkastelu ja hankkeiden etenemisen seuranta päätettyjä mittareita vasten onnistuu hyvin perinteisellä hallitusosaamisella. Tämä lähestymistapa toimii hyvin, kun tavoitteena on liiketoiminnan osien tehostaminen digitalisaation keinoin. Hallitus ei sotkeennu keinoihin ja työkaluihin, vaan katsoo että asialle asetetut tavoitteet saavutetaan. Haasteena on se, missä määrin liiketoimintaa pystytään tällä roolituksella kokonaisuudessaan uudistamaan. Esimerkiksi nykyistä liiketoimintaa kannibalisoivien aloitteiden läpimeno ja hankkeiden edistäminen on todennäköisesti vaikeaa.
Jos tavoitetaso on korkea, oman liiketoiminnan tai jopa toimialan radikaali uudistaminen, tarvitaan väistämättä aktiivista dialogia johdon kanssa ja hallituksen vahvaa tahtotilaa viedä haluttu muutos onnistuneesti läpi. Tällöin myös hallituksen jäseniltä edellytettävä digiymmärryksen taso on
huomattavasti korkeampi. On pystyttävä näkemään, mitkä ovat digitalisaation mahdollisuudet ja
uhat oman liiketoiminnan näkökulmasta, ja osattava arvioida onko digitaalisuus saatu
tarkoituksenmukaisesti osaksi yrityksen koko strategiaa.
Tämä johtaa usein hallituksen kokoonpanon tarkasteluun. Digiosaajan hankinta hallitukseen on yksi nykyisin kasvavassa käytössä oleva keino ja vie asiaa eteenpäin erityisesti, jos puhutaan digihankkeista omina kokonaisuuksinaan. Digitaalisuus kytkeytyy yhä kuitenkin vahvemmin erottamattomaksi osaksi liiketoimintastrategiaa kokonaisuutena. Tällöin hallituksen laajemmasta digiosaamisesta muodostuu vähitellen perusedellytys, jotta hallituksen jäsenet pystyvät kunnolla kontribuoimaan strategiatyöhön, joka on yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä.