Monipaikkatyö muuttaa työelämää

Monipaikkatyö muuttaa työelämää

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen

Koronakriisi on muuttanut isosti työelämää, kun se on siirtänyt työntekijöitä laajalti etätöihin. Monipaikkatyöstä näyttää tulevan uusi normaali. Monipaikkatyö ei sovi kaikille eikä kaikkiin työtehtäviin, mutta isossa kuvassa se näyttää lisäävän työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Siksikin sitä kannattaa edistää.

Suomessa yrityksistä 60 prosentissa on tehty etätöitä ja 30 prosenttia aikoo lisätä monipaikkatyötä pysyvästi (Yrittäjägallup 8/20). Tämä tarkoittaa lähes 100000 yritystä.Työntekijöistä etätöissä on ollut lähes puolet (Työelämägallup 9/20). Johtavassa asemassa olevista ja ylemmistä toimihenkilöistä etätöitä on tehnyt 84 prosenttia. Eniten etätöitä on tehty järjestöissä (73% työntekijöistä) ja valtiolla (65% työntekijöistä). Etätöitä on tehty erityisesti kotona (95%). Viidennes on tehnyt niitä vapaa-ajan asunnossaan. Mökkityöskentely korostuu yli 55-vuotiailla mutta myös alle 30-vuotiailla. Monipaikkatyö on tuonut huomattavia säästöjä työmatka-aikoihin. 27 prosenttia työelämässä olevista on säästänyt työmatka-aikaa yli tunnin per etätyöpäivä.

Kolme neljästä haluaa etätöitä

Monipaikkatyö näyttää lisäävän työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Työn itsenäisyys, työtyytyväisyys, oman työn hallinta, mutta myös työn tekniset ongelmat ovat lisääntyneet.

Työtyytyväisyys on kasvanut erityisesti yli 55-vuotiailla. Tältä osin tilanne Suomessa näyttäisi poikkeavan maailmalta, jossa BCG:n mukaan ikääntyneimmillä on vähiten myönteisiä kokemuksia.

Perhearkiongelmat ja kiire ovat vähentyneet, erityisesti naisilla. Kansainvälisissä kyselyissä lapsiperheiden palaute etätyöstä on myönteisempää kuin lapsettomien.

Myönteisten kokemusten vuoksi Suomessa jopa kolme neljästä työssä olevasta haluaisi tehdä monipaikkatyötä jatkossa ainakin osittain. 12 prosenttia haluaisi olla vain etätyössä, 39 prosenttia osan viikosta ja 22 prosenttia haluaisi, mutta ei voi työtehtävien vuoksi.

Etätyöhalut ja -mahdollisuudet korostuvat nuorilla, johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä. Työntekijöillä ja kuntien palkkalistoilla olevilla se on vähemmän mahdollista. Asia on vaikea myös monissa yrityksissä, joissa on tuotantoa tai kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua.

Monipaikkaista työtä tehtäisiin mieluiten kotona (68%), työpaikalla (55%) ja vapaa-ajan asunnossa (19%). Vapaa-ajan asunto korostuu valtiolla työskentelevillä.

Tarjolla voi olla tuottavuusloikka

Boston Consulting Group (BCG) arvioi kesällä, että työntekijän tuottavuus voi parantua 15-40 prosenttia, jos työntekijälle rakennetaan optimaalinen monipaikkatyömalli.

BCG ennustaa, että työpoissaolot tulevat vähenemään 40 prosenttia, työpaikan vaihdot 10-15 prosenttia ja yritysten tilakuluissa säästetään yli 20 prosenttia. Etätyöllä on myös merkittävä päästöjä vähentävä vaikutus. Jos näistä toteutuisi osakin, se tarkoittaisi melkoista tuottavuusloikkaa.

Siksi on olennaista, että työyhteisöt panostavat monipaikkatyön edellytyksiin. Jos se tehdään hyvin, työyhteisö voi houkutella hyviä tekijöitä, edistää innovaatioita ja luoda arvoa kaikille sidosryhmille.

Monipaikkatyö muuttaa myös palveluiden kysyntää. Se vähentää sitä paikoissa, joissa ihmiset ennen tekivät työtä, ja lisäävät sitä alueille, joille he siirtyvät etätyöhön. Tämä voi näkyä keskustoissa kysynnän vähenemisenä ja asuinalueilla sekä mökkipaikkakunnilla palveluiden kysynnän kasvuna.

Lisäksi pitää ymmärtää, että etätyö vaatii uudenlaista johtamista, myös oman työn osalta. Se korostaa työyhteisön kulttuuria, arvoja ja jaettua tarkoitusta. Se saattaa myös lisätä yksinäisyyttä. Siksi tarvitaan terve tasapaino etätyön ja yhdessä tekemisen välille.

Blogin kirjoittaja Mikael Pentikäinen on Boardmanin Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmän (LJT) hallituksen jäsen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja.

Boardman LJT


Tilaa uutiskirje