Pintaa syvempää ja vahvaan asiantuntemukseen perustuvaa tarkastusvaliokuntien tarkastelua

Pintaa syvempää ja vahvaan asiantuntemukseen perustuvaa tarkastusvaliokuntien tarkastelua

Kirjoittaja Seppo Ikäheimo toimii Aalto-ylipiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorina

Kirja-arvostelu kirjasta “Tarkastusvaliokunnan rooli ja tehtävät”

Tarkastusvaliokunnan rooli ja tehtävät -kirja (2020) kirjoitettiin aktiivisen työryhmän käden jälkenä. Kirjoittajat Mirel Leino-Haltia, Manne Airaksinen, Anni Alitalo, Kim Karhu, Mikko Nieminen, Pekka Pajamo, Laura Raitio, Mikko Reinikainen ja Arja Talma edustavat Suomen eturiviä osakeyhtiöiden, yrityksen hallinnoinnin ja tarkastusvalionkunnan asiantuntemuksen osalta.

Lisäksi työryhmä on haastatellut lukuisia talousvaikuttajia, joilla on vankka kokemus ja näkemys tarkastusvaliokuntatyöskentelystä, sekä teki kyselyn tarkastusvaliokuntien puheenjohtajille. Lähtökohdat kirjan kirjoittamiselle ovat erinomaiset!

”Työryhmä haluaa antaa tarkastusvaliokunnalle aktiivisen, hallitusta haastavan roolin.”

Työryhmä haluaa antaa tarkastusvaliokunnalle aktiivisen, hallitusta haastavan roolin. Tarkastusvaliokunta ei rutinoidu hoitamaan perustoimintaa, vaan pyrkii tarjoamaan toiminnallaan lisäarvoa omistajille.

Tätä näkökulmaa voidaan pitää perusteltuna, koska helposti voidaan kyseenalaistaa tarkastusvaliokunnan hyödyllisyys yrityksissä. Kirjan lukemisen jälkeen, jää kovin vähän perusteita tähän kyseenalaistamiseen.

Kirjassa tulee hyvin tärkeänä esille, että tarkastusvaliokunnan rooli on sen tehtävien myötä kasvanut, jopa paisunut, että tarkastusvaliokunnassa työskentely vaatii laajaa asiantuntemusta ja se vie paljon aikaa erityisesti puheenjohtajalta.

Kirja jäsentyy erinomaisesti ja leijonan osan kirjan sisällöstä aivan oikeutetusti vie tarkastusvaliokunnan tehtävien tarkastelu. Kirja on kirjoitettu erinomaisella suomen kielellä ja yhdenmukaisella tyylillä. Kirjassa yhdistyvät lainsäädäntö, suositukset, nykykäytännöt ja suositeltavat toimintatavat tyylikkäällä tavalla.

Kirjasta huomaa, että kirjoittajat ovat panneet parastaan ja lopputuloksella uskon olevan merkittävä hallitus- ja erityisesti tarkastusvaliokuntatyöskentelyä kehittävä vaikutus.

”Lainsäädännöllä maalataan ensin maisema – kokonaisuus, johon tarkastusvaliokunnan tehtävät sijoittuvat.”

Kirja lähtee kiinnostavasti liikkeelle kuvaamalla tarkastusvaliokuntien (audit committee) syntyhistoriaa USA:ssa ja UK:ssa. Aiheen taustoituksessa lainsäädännöllä ja suosituksilla on merkittävä paino, jotka antavat kattavan kuvan tarkastusvaliokunnan juridisesta kehyksestä ja sen kehityksestä.

Kirjan pääluvussa käydään läpi ensin tarkastusvaliokunnan vuoden 2006 osakeyhtiölain (ja vuoden 2020 hallinnointikoodin) mukaiset tehtävät ja sen jälkeen tarkastusvaliokunnan muita tehtäviä. Jokainen tarkastusvaliokunnan pakollinen tehtävä käydään huolella läpi pureutuen juuri tehtävän sisältöön, joita havainnollistetaan esimerkein useista pörssiyrityksistä.

Kirjassa kerrotaan mitä laki määrää ja mitä suositukset kehottavat tarkastusvaliokunnan toiminnalle. Lainsäädännöllä maalataan ensin maisema – kokonaisuus, johon tarkastusvaliokunnan tehtävät sijoittuvat.

Joidenkin tarkastusvaliokunnan tehtävien osalta mennään erittäin syvälle, jopa niin, että tarkastusvaliokunnan rooli ko. tehtävän hoidossa jää taka-alalle. Uskon, että valikoidulla syvällisyydellä pyritään kiinnittämään lukijan huomio juuri kyseisen tehtävän merkityksellisyyteen.

Tästä voisi mainita erityisen kiinnostavana esimerkkinä sisäisen tarkastuksen organisointiin liittyvän taulukon, jossa uutena ulottuvuutena oli otettu ns. osittain ulkoistettu sisäisen tarkastuksen toiminto.

Taulukko aivan syystäkin antaa tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle pohdittavaksi, miten sisäinen tarkastus on tarkoituksenmukaista organisoida.

”Tarkastelu on syvällistä, mutta samalla myös käytännönläheistä.”

Tilintarkastuksen osalta on todettava, että jokaisen hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenen samoin kuin toimitus- ja talousjohtajan tulisi lukea tämä luku. Siinä kerrotaan näkemyksellisesti tilintarkastuksen toiminnan ja tilintarkastuksen luonteesta, rotaatiosta, palveluista, valinnasta, palkkioista sekä siitä, miten tilintarkastaja on vuorovaikutuksessa erityisesti tarkastusvaliokunnan kanssa.

Tarkastelu on syvällistä, mutta samalla myös käytännönläheistä. Tarkastusvaliokunnan muiden tehtävien osalta tarkastelu on hyvin yksityiskohtaista kuvastaen työryhmän syvällistä asiantuntemusta. ESG:n osalta työryhmä esittää oivallisia näkemyksiä erityisesti siitä, miten siihen liittyvän informaation kommunikointia voitaisiin kehittää.

Tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa on tarkasteltu laajasti ja käytännönläheisesti. Samoin tarkastusvaliokunnan työskentelytapoja ja organisointia käsittelevässä luvussa työryhmä menee aidosti pintaa syvemmälle. Myös tässä tulee vaikuttavasti esille tekijöiden vankka kokemus asiasta sekä halu jakaa parhaat kokemukset.

Tarkastusvaliokunnan vastuukysymyksiä on tarkasteltu aivan erinomaisesti lähtien oikeuskäytännöstä ja edeten sen näkemykselliseen tulkintaan. Jokaisen tarkastusvaliokunnan jäsenen tulisi ymmärtää, mikä rooli valmistelu- ja esittelyroolilla on vastuukysymyksissä. Myös tässä luvussa huomion kiinnitti tilintarkastukseen liittyvä syvä ja näkemyksellinen asiantuntemus. Tässä olikin ainakin tämän arvioinnin tekijällä suurimmat innostuksen hetket.

Työryhmä esittää lukuisia tarkistuslistoja sekä tekstissä että liitteissä, joiden avulla nykyiset tarkastusvaliokunnan jäsenet ja erityisesti uudet jäsenet voivat omaksua tehokkaita toimintatapoja haastaa yrityksen johto ja erityisesti talousjohtaja (CFO).

”Ehkäpä suurin kysymys, joka kirjaa lukiessa heräsi, koski tarkastusvaliokunnan työn arviointia.”

Itse kirjasta on vaikea löytää mitään kritiikin siementä. Hieman hämmensi yksi yritysesimerkki, joka oli vuodelta 2016 (tosin ei sekään ole vanha).

Lisäksi itse kunkin pääluvun loppuun olisi voinut kirjoittaa näkemyksellisen yhteenvedon sisällöstä. Lisäksi haastattelujen suoria lainauksia ja tehdyn kyselyn tuloksia olisi voinut käyttää enemmän. Ne olisivat sopivasti tuoneet lisämausteen jo nyt ansiokkaaseen tekstiin. Vastuukysymyksiä käsiteltäessä olisi voinut esittää myös näkemyksiä vastuuvakuutuksesta.

Ehkäpä suurin kysymys, joka kirjaa lukiessa heräsi, koski tarkastusvaliokunnan työn arviointia. Työryhmä pitää sisäistä arviointia Suomessa riittävänä, mutta sille ei esitetä perusteluja. Kuitenkin työryhmä alleviivaa arvioinnin kriittisyyttä mm. toiminnan kehittämisen, osaamisen puutteiden ja itse tarpeellisuuden osalta.

Itse uskoisin, että ulkoinen arviointi voisi tuoda myös tarkastusvaliokunnalle lisäarvoa – ainakin enemmän kuin itsearviointi. Joitakin jatkoaiheita tuli kirjan perusteella esille. Esimerkiksi tarkastusvaliokunnan kompetenssien nykytilaa ei avattu.

Kirjan lopussa raotetaan myös hieman ovea tulevaisuuden suhteen. Riippumatta siitä, miten tarkastusvaliokunnan rooli ja tehtävät tulevina vuosina kehittyy, tämä kirjaa antaa erinomaisen työkalupakin sekä tarkastusvaliokuntien jäsenille, että hallituksen jäsenille tehokkaaseen ja tulokselliseen työskentelyyn.

Vaikka kirjasta ei löydy selkeää tavoitetta tai kysymyksenasettelua, voin todeta, että kirja antaa kuvan tarkastusvaliokunnan toiminnasta osana yrityksen hallinnointia ja se tarjoaa valikoiman hyvistä – jopa parhaimmista – käytännöistä, joista yritykset ja niiden hallitukset voivat oman harkintansa mukaan valita mieluisat toimintatavat.

Lisäksi kirja tarjoaa hyviä käytännöllisiä ratkaisuja tarkastusvaliokunnan roolin ja tehtävien arviointiin ja kehittämiseen. Erityisesti liitteet ovat rahanarvoisia. Haluankin onnitella koko työryhmää upeasta lopputuloksesta!

Seppo Ikäheimo
Aalto-ylipiston kauppakorkeakoulu, laskentatoimen professori

Lue lisää Tarkastusvaliokunnan rooli ja tehtävät -kirjasta ja tilaa omasi klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

Katso myös kirjan julkistamistilaisuuden tallenne täältä ja nappaa parhaat vinkit tarkastusvaliokuntatyöhön täältä!

Tarkastusvaliokunnan rooli ja tehtävät