Olemme tehneet yrityksissämme viimeisen 30 vuoden aikana matkaa staattisesta, hitaasti muuttuvasta ja muutoksiin reagoivasta liiketoiminnasta yhä nopeammin muuttuvaan ja ennakoivaan liiketoimintaan.  Olemme toteuttaneet muutosprosesseja, opetelleet digitaalisuutta, megatrendejä ja niiden pohjalta oppineet laatimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, skenaarioita. . Olemme oppineet puhumaan ketteryydestä, jatkuvasta muutoksesta, itseohjautuvuudesta. Olemme kokeilleet uusia toimintamalleja palvelumuotoilusta asiakkaiden kanssa yhdessä kehittämiseen ja prototyyppien rakentamiseen.

Näitä tekemisiä on kuitenkin pohjimmiltaan ohjannut tuotannollinen tehokkuus (efficiency). Tällöin pinnalla on ollut kysymys: miten saamme nopeammin ja halvemmalla tuotettua palvelujamme ja miten saamme tehokkaammin myytyä tuotteemme? Tämä tie on kuitenkin tulossa vääjäämättömään päätökseensä. Miksi?

Koska markkinamaisema on muuttunut. Olemme kaikessa hiljaisuudessa vihdoin siirtyneet maailmaan, jossa tavaroita ja palveluita on jatkuvasti saatavilla ja, jossa tuotteiden ja palveluiden erot ovat pieniä tai vain ajan kysymyksiä, milloin kilpailija vastaa niihin. Olemme siirtyneet aikaan, jossa kilpailuetua haetaan siitä, kuinka hyvin yritys ymmärtää asiakastaan, käyttötarkoitusta ja sitä ympäristöä, johon tuotteet ja palvelut liittyvät.

Joudumme myös yrityselämässä siirtymään monimutkaisempaan ja moniulotteisempaan toimintaan ns. kompleksisten systeemien aikaan. Systeemien, joita yrityselämässä ohjaavat seuraukset, lopputulos ja vaikutukset (effectiveness). Lineaarisesta moniulotteiseen maailmaan. Globaali teknologistunut maailma on liittänyt ihmiset ja yritykset yhteen ja riippuvaisiksi toisistaan niin moniulotteisin verkostoin, että yrityksien on  vaikea hallita kokonaisuutta ja ennustaa vanhoin ajattelumallein. Se vaatii ihmisten, markkinaympäristön  ja toimintatapojen mukauttamista jatkuvasti, elävänä virtana arjessa – ei julistettuina muutosprosesseina tai erillisinä pilottiprojekteina. Erityisesti se vaatii ihmisten ymmärtämistä ja tuon ymmärryksen jatkuvaa testaamista kokeiluin.

Scott E. Page on Michiganin Yliopiston professori, joka professuurissaan yhdistää kiehtovasti kompleksit järjestelmät, yhteiskuntatieteet ja johtamisen. Hän käyttää uudesta markkinaympäristöstä termiä Dancing Landscape, Tanssiva maisema. Hän esittää, että markkinaympäristö on muuntautunut yhden vuoren maisemasta, jossa yritys voi vallata vuoren ja sen jälkeen puolustaa asemiaan, vuoristomaisemaan, jossa yhdeltä huipulta voi nähdä muitakin huippuja kauempana, mutta niiden merkitys omaan toimintaan on kuitenkin ennakoitavissa, arvioitavissa ja hallittavissa.

Tanssiva maisema on aivan toista. Se ei ole lineaarinen jatkumo edellisiin, vaan se on ennakoimaton, jatkuvasti liikkuva ja arvaamaton toimintaympäristö.

Professori Page kuvaa Tanssivaa maisemaa vuoristoon kohdistuvana jatkuvana maanjäristyksenä, joka muokkaa maisemaa siirtämällä huippuja ja luomalla rotkoja tuoden eteemme joka hetki vähän uudenlaisen kuvan. Tällaisessa maisemassa yritykset selviävät vain toimimalla mukautuvien kompleksisten systeemien lailla – kokeiluja, monimuotoisuutta ja verkostomaista yhteistyötä painottaen. Ja jokaisen osallistumista vaalien.

Tanssivassa maisemassa toimiminen vaatii yrityksiltä aivan uudenlaisia taitoja: herpaantumatonta valmiustilaa, nöyrää ja rentoa asennetta, jatkuvaa mukautumista – ja koko organisaation laajuista tinkimätöntä asiakaslähtöisyyttä, jotta koko ajan ennakoiden ymmärretään, miten muuttuva maailma vaikuttaa asiakkaisiin, miten se muuttaa asiakkaiden ekosysteemiä, kontekstia ja ajattelutapaa. Yritys on kuin tennispelaaja, joka päkiöillä jatkuvasti hyppelehtien on valmiudessa lyömään pallon takaisin tuli se mistä suunnasta tahansa.

Asiakasohjautuvuus ei ole enää valinnaista. Se ei ole lisäominaisuus, joka voidaan liittää yritykseen, vaan se on lähtökohta, joka määrittää yrityksen olemassaolon oikeutuksen. Vain intiimi läheisyys ihmisten omaan arvontuotantoon, kontekstiin ja ekosysteemiin sekä ymmärrys ihmisten arjesta, arvoista ja huomisen mahdollisuuksista pitää yrityksen strategian ja toiminnan elävänä. Isot mullistukset – kuten koronakriisi -, joita Tanssiva maisema aiheuttaa, pakottavat ajattelemaan asioita uudelleen, miettimään, miten voisimme palvella asiakkaitamme toisin. Ehkäpä tästä ajattelusta jää jotain pysyvää uutta kriisin jälkeiseen maailmaankin. Paradigma on muuttumassa tuotantotaloudesta asiakastalouteen, tuotannollisesta tehokkuudesta vaikuttavuuteen maailman muuttumisen myötä.

Tanssivassa maisemassa on opittava tanssimaan.

Lue lisää pamfletistamme Paradigman muutos: Tuotantotaloudesta asiakastalouteen

Kirjoitan pamfletin innoittamana aiheesta sarjan blogeja – näkökulmista, jotka lukijoita ovat jääneet askarruttamaan. Kirjoitan koronan hiljentämille kaduille, mutta sisältöjä pursuavaan digimaailmaan. Toivottavasti näistä on iloa!

Terveiset Uudeltamaalta, Jaana Rosendahl

Lue blogisarjan toinen osa tästä