Toimitusjohtaja johtaa firmaa ja puheenjohtaja hallitusta

Toimitusjohtaja johtaa firmaa ja puheenjohtaja hallitusta

BLOGI 2: Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyö -blogisarja

Satu Koskinen, väitöskirjatutkija

Otsikon mukainen kuvaus toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan rooleista ja työnjaosta on mielestäni selkeydessään mainio. Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että toimitusjohtajan ja puheenjohtajan suhteessa on jo lähtökohtaisesti useita sellaisia piirteitä, jotka erottavat sen muista työelämän suhteista. Olennaisimpia näistä ovat roolien keskinäinen riippuvuus, hallituksen toiminta kollektiivina ja sen moninainen tehtäväkenttä sekä toimitusjohtajan informaatioylivoima. Suhdetta tutkineessa brittitutkimuksessa todettiin jopa, että osapuolten keskinäisen riippuvuuden vuoksi se muistuttaa enemmän avioliittoa kuin normaalia esimies-alaissuhdetta. Oman väitöstutkimukseni haastatteluissa avioliittovertausta käytettiin useassa eri merkityksessä: yhdelle avioliitto merkitsi viha-rakkaussuhdetta, toiselle luottamusta jonka voi pettää vain kerran, kun taas kolmas rinnasti näiden suhteiden palautekäytännöt samanlaisiksi.

Esimiehenä kollektiivi

Avioliittoa useammin toimitusjohtajan ja puheenjohtajan suhteeseen viitataan esimies-alaissuhteena, ja näin teki myös muutama tutkimukseeni osallistuneista johtajista. Suurin osa puheenjohtajista kuitenkin alleviivasi asemaansa osana hallitusta toimitusjohtajan suoranaisen esimiehen sijasta. Tarkkaan ottaenhan toimitusjohtajan esimiehen tehtävät – nimittäminen, erottaminen, valvonta, ohjaus, tukeminen ja palkitseminen – kuuluvat koko hallitukselle, vaikka puheenjohtaja käytännön syistä toimiikin muuta hallitusta tiiviimmässä vuorovaikutuksessa toimitusjohtajan kanssa. Sen osalta, kuinka pitkälle tässä parityöskentelyssä halutaan ja voidaan mennä, puheenjohtajat tulkitsivat rooliaan hyvin eri tavoin. Joka tapauksessa parityöskentely toimii olennaisena lenkkinä – pullonkaulana, mahdollistajana tai edistäjänä – hallituksen ja toimivan johdon yhteistyön ja päätöksenteon ketjussa.

Läheisyyden ja etäisyyden tasapainottelu

Valvontatehtävää pidetään yleensä hallituksen tärkeimpänä tehtävänä, ja se on myös peruste Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositukselle toimitusjohtajan ja puheenjohtajan tehtävien jakamisesta kahdelle eri henkilölle mm. USA:ssa tyypillisemmän tehtävien yhdistämisen sijaan. Toimitusjohtajan ja puheenjohtajan keskinäisessä suhteessa valvontaa keskeisemmäksi näyttää kuitenkin nousevan toimitusjohtajan sparraaminen ja tukeminen. Toisaalta puheenjohtajalle riittävän läheisen yhteistyön kautta kertyvä tieto edistää samalla myös valvontatehtävän hoitamista. Ystävyyssuhteen sijaan tutkimukseni parit kertoivat tavoittelevansa ammatillista läheisyyttä, koska ystävyyden pelättiin hankaloittavan tehtävien hoitoa etenkin ongelmatilanteissa. Erittäin tiiviin parityöskentelyn vaarana on myös puheenjohtajan liian vahva sitoutuminen asioihin jo valmisteluvaiheessa ennen hallituksen päätöksentekoa ja muun hallituksen jääminen sivurooliin tämän voimakaksikon taakse.

’Toimitusjohtaja voi halutessaan viedä hallitusta kuin mätää kukkoa’

Edellä mainittuja asioita tärkeämpi erityispiirre toimitusjohtajan ja puheenjohtajan – ja koko hallituksen – välisessä suhteessa on näkemykseni mukaan se, että toimitusjohtajalla on oikeastaan poikkeuksetta parempi tieto yrityksen asioista. Hänen esimiehensä eli hallituksen kyky valvoa ja tukea toimitusjohtajaa on siis paljolti riippuvainen toimitusjohtajalta saadusta informaatiosta. Kuten eräs puheenjohtaja totesi: ’Ja kyllä tosiasia on se, että kyllä toimitusjohtaja pystyy pitämään hallituksen aika lailla pimennossa aika lailla pitkään. Jos haluaa.’ Raportoinnilla ja säännönmukaisilla informaatiokäytännöillä pulmaan voidaan hakea osittaista ratkaisua, mutta viime kädessä kysymys on kuitenkin luottamuksesta. Hallituksen on voitava luottaa siihen, että se saa toimitusjohtajalta tehtäviensä hoitoon tarvitsemansa tiedot ilman yllätyksiä, ja toimitusjohtajan vastaavasti siihen, ettei hallitukselle annettu avoin informaatio vähennä hänelle kuuluvaa valtaa ja vastuuta.
Vielä yhden lisämausteen suhteeseen tuo nimittäin toimitusjohtajan tehtävän luonteeseen kuuluva suuri vastuun ja vallan määrä. Puheenjohtajat korostivatkin hyvän toimitusjohtajan keskeisenä ominaisuutena aktiivisuutta ja vahvaa tahtoa saada näkemyksiään toteutettua: ’Toimitusjohtajan rooliin kuuluu halu olla itsenäinen ja käyttää valtaa, ja jos näin ei ole, niin sitten vasta onkin ongelma’.
Miten hallituksen eri tehtävät ja toimitusjohtajan informaatioylivoima vaikuttavat parien yhteistyöhön? Millaiset parityöskentelyn käytännöt edistävät valvontatehtävän hoitoa ja missä asioissa toimitusjohtajat hakevat tukea puheenjohtajalta? Mm. näihin asioihin palaan tulevissa blogikirjoituksissani.

BLOGISARJASSA JULKAISTUA

Blogi 1. Yrityksen tärkein ihmissuhde?
Blogi 2. Toimitusjohtaja johtaa firmaa ja puheenjohtaja hallitusta
Blogi 3. Toimitusjohtajan aloite on toimivan tj-pj-suhteen moottori
Blogi 4. Hallituksen tila toimia määrittyy toimitusjohtajan ja puheenjohtajan yhteistyössä
Blogi 5. Käydäänkö toimitusjohtajan kanssa kehityskeskusteluja
Blogi 6. Tarvitaanko palautetta?
Blogi 7. Luottamusta joko on tai ei ole
Blogi 8. Korkea luottamus mahdollistaa strategisen vuoropuhelun
Blogi 9. Toimitusjohtajan äkkilähtö

BLOGI-sarja:

Väitöstutkimus toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisestä suhteesta

Julkaistu 22.9.2016

 

Tilaa uutiskirje