Tulevaisuus ja riskit Kiinan markkinoilla

Tulevaisuus ja riskit Kiinan markkinoilla

”Kiinassa on valtavasti mahdollisuuksia, mutta riskit ovat lisääntyneet monilla eri sektoreilla”, Hongkongissa asuva Business Finlandin Innovation Consul Sari Arho Havrén kertoo yli 20 vuoden kokemuksella Kiinasta Boardmanin Kaamos Forumissa.

”Presidentti Xi Jinping on nyt ikuinen johtaja, joka on keskittänyt vallan itselleen muodostamalla erikoiskomiteoita ympärilleen”, Arho Havrén kertoo keskusvallan tiukentumisesta. Puolue ujuttautuu yhä syvemmälle. Kommunistisen puolueen vallassa pysyminen perustuu talouskasvuun ja nationalismiin. ”Talouskasvu hidastuu ja nationalismi on käytetty loppuun – mukaan on astunut kontrolli”, Arho Havrén muistuttaa. Sosiaalisesta krediitistä, vähemmistöjen kohtelusta ja keskitysleireistä ei kaupallisista syistä haluta puhua.

Kenen narratiivi on uskottava?

”Väitän, että etenkin eurooppalaiset ovat naiiveja suhteessa Kiinaan. Meidän pitäisi olla hereillä”, Arho Havrén painottaa. Euroopassa presidentti Xi esiintyy vapaakaupan puolustajana. ”Kiinan narratiivi ulospäin on aivan erilainen kuin Kiinan narratiivi maan sisällä.” Kiinalaisille Xi puhuu omavaraisuudesta, nimenomaan kiinalaisen teollisuuden omavaraisuudesta, Arho Havrén havainnollistaa.

Belt & Road -hanke sekä Made in China 2025 -ohjelma ovat Arho Havrénin mukaan hyviä esimerkkejä kiinalaisesta narratiivista. Hän kertoo yli 90 prosentin kaikista B&R-hankkeista menneen kiinalaisille yrityksille. Sama koskee Made in China 2025 -ohjelmaa, jonka tarkoitus on nostaa kiinalaisia yrityksiä arvoketjussa ylöspäin. Ulkomaisille yrityksille tämä tarkoittaa kilpailutilanteen kiristymistä Kiinassa.

Kiinan finanssisektori – romahtaako korttitalo?

Nordean ekonomisti Tuuli Koivu vertaa Kiinan rahoitussektoria huolella koottuun korttitaloon. ”Kaikki kansainväliset rahoituslaitokset ovat sitä mieltä, että Kiinan rahoitussektori romahtaa päivä mikä hyvänsä”, Koivu sanoo Boardmanin Kaamos Forumissa.

Kiinalla on hyvin paljon enemmän velkaa kuin saman tulotason mailla, mutta Japaniin, euroalueeseen tai Yhdysvaltoihin verrattuna velkamäärä on samalla tasolla. ”Kiinan rahoitussektori on pysynyt pystyssä sen ansiosta, että velka on kotimaan valuutassa ja kotimaisissa käsissä. Vaikka Kiina voisi välttää velkakriisin, tilanne on huolestuttava”, Koivu arvioi.

”Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa on herätty siihen, että Kiinan nousu on ollut erilaista kuin oletimme”, Koivu sanoo. Se ei ole jatkunut sellaisella markkinatalouspolulla kuin 2000-luvulla odotettiin. Tämä on ollut yksi niistä tekijöistä, jotka ovat lisännet vaatimuksia tiukemmasta Kiina-politiikasta muun muassa Yhdysvalloissa.

Kiinan on kuitenkin ollut vaikea avata talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla. Ensinnäkin velkakeskustelu ja sen ympärille rakentuva talouspolitiikka ajaa Kiinaa omaan nurkkaansa, vaikka viimeisen kahden vuoden aikana Kiina on liikkunut oikeaan suuntaan: velkaantumista on hillitty ja rahoitussektoria järjestelty.

Samaan aikaan kasvunäkymät heikentyvät, kun helpot kasvun moottorit, kuten työvoiman siirtyminen maataloudesta tuottavammille sektoreille, on pian käytetty loppuun, Koivu sanoo. Kopiointi ei Kiinalle enää riitä, sen pitää itse innovoida ja kehittää brändejä eli saada lisää omaa arvonlisää. Innovointi on paljon hitaampaa kuin kopiointi, Koivu sanoo. Jos Kiina ei olisi niin velkaantunut, se voisi käyttää velkavipua kasvun veturina, mutta nyt kasvun on nojattava vahvasti tuottavuuteen.

Yksi lääke kasvun hidastumiseen on ollut Made in China 2025 -hanke, joka valtiojohtoisesti pyrkii nostamaan tuottavuutta ja panostuksia korkean tason teknologiaan. Tämä kuitenkin on johtanut kauppakiistan pahenemiseen.

”Mielenkiintoista on seurata, miten Kiina ottaa vastaan hidastuvan talouskasvun haasteen”, Koivu sanoo. Laajamittainen elvytysohjelma lisäisi vain uuden kerroksen korttitaloon.

Kirjoittanut Annika Sipilä