Boardmanin Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä (LJT) toimii suomalaisessa yhteiskunnassa yhdyssiteenä ja verkostojen vahvistajana omistajien, hallitusten, johdon ja akateemisen maailman välillä. Tuomme keskusteluun erilaisten verkostotapahtumien ja artikkeleiden muodossa yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja. Kevään jäsentilaisuutemme on siirretty syksylle ja nostamme nyt valittuja ajankohtaisia aiheita esiin artikkeleina kotisivuillamme. Tutkijatohtori, dosentti, kirjan “Corporate Social Responsibility in Finland” (2019) kirjoittaja Laura Olkkonen LUT-kauppakorkeakoulusta pohtii tässä artikkelissa yritysvastuun tämänhetkisiä trendejä ja koronakriisin vaikutuksia niihin.

“Miten yritykset kohtelevat työntekijöitään pandemian aikana tulee määrittämään brändejä vuosikymmeniksi”. Näin lausui äskettäin julkisuudessa miljardöörisijoittaja Mark Cuban, jonka mukaan etenkin milleniaanisukupolvi tulee muistamaan, miten yritykset pitävät huolta omistaan kriisin aikana. Koronakriisi näyttääkin nostavan työntekijöistä huolehtimisen yhdeksi yritysvastuun polttavimmista aiheista. Samalla korostuu entisestään työntekijöiden rooli yhtenä uskottavimmista viestinviejistä (Edelman Trust Barometer 2019), kun ihmiset arvioivat yritysten toimintaa—jos työntekijät uskovat oman työnantajansa vastuullisuuteen, voivat siihen uskoa muutkin.

”Milleniaanisukupolvi tulee muistamaan, miten yritykset pitävät huolta omistaan kriisin aikana”

Työntekijöistä huolehtiminen ei tosin ole helppoa kriisin keskellä, kun monella yrityksellä tulot takkuavat. Kaikille se ei edes ole mahdollista, kun koko yritys uhkaa mennä alta. Esillä on kuitenkin ollut hyvin luovia ratkaisuja poikkeusoloissa pärjäämiseen: esimerkiksi luksusbrändi Louis Vuitton ja BrewDog-panimo ryhtyivät valmistamaan käsidesiä, ja hotelliketju Marriott laittoi ensimmäisenä toimenpiteenä johtonsa palkkiot jäihin. Myös työntekijöiden lainoittamista työnantajan toimesta on ehdotettu yhdeksi ahdinkoa helpottavaksi ratkaisuksi. Monet yritykset ovat siis turvautuneet kekseliäisyyteen osoittaakseen, että työntekijät todella ovat yrityksensä arvokkain resurssi.

”Ottavatko yritykset koskaan kapitalismin haasteita tosissaan, jos ne eivät tee niin nyt?”

Toinen kriisin suuri kysymys on systeeminen, ja se liittyy nykyisen talousjärjestelmän tulevaisuuteen. Financial Times kysyi pääkirjoituksessaan äskettäin, ottavatko yritykset koskaan kapitalismin haasteita tosissaan, jos ne eivät tee niin koronakriisissä. Taustalla on jo pitkään kytenyt keskustelu kasvun rajoista, jota kuvaa hyvin Edelman Trust Barometerin  tuore tulos: seuratusta 28 maasta 22:ssa ihmiset uskovat kapitalismin tuovan mukanaan enemmän huonoa kuin hyvää. Ekonomisti Kate Raworthin on tiivistänyt kasvun rajoja ajatukseen ”donitsitaloustieteestä”, jonka mukaan kasvua olennaisempaa olisi etsiä sitä ”sweet spottia”, jossa yhteiskunta voi kukoistaa.

Systeemisiin haasteisiin liittyy myös useampi muu yritysvastuun pitkäaikainen trendi, joiden merkitykset tuskin vähentyvät koronakriisin jälkeisenäkään aikana: ilmastonmuutos, digitalisaatio ja ihmisoikeudet tulevat edelleen olemaan yritysten agendalla. Ilmastonmuutos linkkautuu aivan olennaisesti siihen, minkälaisiksi järjestelmämme rakennamme kriisin jälkeen. Digitalisaatio varmasti jatkaa kaksinaista rooliaan tarjoilemalla toisaalta ratkaisuja, toisaalta uusia haasteita. Ihmisoikeuksien osalta kriisi tuo luultavasti mukanaan lähinnä uusia haasteita, kun jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten mahdollisuudet pienenevät entisestään. Vaikka kriisi on akuutti, ei ole yhdentekevää, miten se kohtelee kaikkein heikoimmissa asemissa olevia.

”Miltä yritysaktivismi tulee näyttämään pandemian jälkeisenä aikana?”

Entä tuoko kriisi mukanaan vielä yllätyksiä yritysvastuun trendeihin? Voisiko yksi sellainen olla yritysaktivismi—yritysten oma toiminta yhteiskunnallisina aktivisteina—josta on jo hyvää vauhtia tulossa yksi yritysvastuun nousevista odotuksista. Yritysaktivistit eivät jää odottelemaan, että joku muu tarttuu vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, vaan tarttuvat niihin itse. Yritysaktivismia ajaa myös mahdollisimman laajan kannatuksen sijaan halu saada muutosta aikaan. Jos jotain, vuosikymmenen vaihde on ollut nousevan aktivismin aikaa, etenkin liittyen ilmastoon. Yksi kiinnostavista kysymyksistä onkin, miltä yritysaktivismi tulee näyttämään koronan jälkeisenä aikana ja mitä sillä voidaan saada aikaan.

Boardmanin Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä (LJT) toimii yhdyssiteenä ja verkostojen vahvistajana omistajien, hallitusjäsenten, johdon ja tutkijoiden välillä.Boardman LJT:n fokuksessa on omistajien, hallituksen ja johdon päätöksenteon kannalta olennainen tutkimus. Toimimme tutkimustulosten jakamisen foorumina tai yhteistyökumppanina uuden tutkimustiedon synnyttämisessä. Toivotamme näiden teemojen parissa työskentelevät tutkijat, johtajat ja muut toimijat tervetulleeksi mukaan Boardman LJT:n toimintaan.

Lisätietoa Boardman LJT:n toiminnasta.

Lisätietoa artikkelin aiheista:

• Mark Cuban says how companies treat workers during pandemic could define their brand ‘for decades’

• Coronavirus Is Putting Corporate Social Responsibility to the Test

• 2020 EDELMAN TRUST BAROMETER

• What on Earth is the Doughnut?

• This is the impact of COVID-19 on modern slavery

• Miltton Insights VII: Yritykset, pää pois pensaasta!