Työn arvonluonti – mitä uutta tekoäly ja 4-päiväinen työviikko tuovat?

Työn arvonluonti – mitä uutta tekoäly ja 4-päiväinen työviikko tuovat?

Boardman LJT järjesti tilaisuuden nelipäiväisen työviikon ja tekoälyn merkityksestä suomalaiselle työelämälle. Tilaisuuden avausesityksen piti Professor of Practice Tero Ojanperä otsikolla ”AI:n merkitys työn määrän vähenemiseen – riittääkö jatkossa nelipäiväinen työviikko?”

Yhteenvetoblogin kirjoittaja Ossi Aura on väitellyt Hankenin johtamisen laitokselta vuonna 2006 aineettoman pääoman alueelta. Sen jälkeen hän on tutkinut tutkijaryhmänsä kanssa johtamista, johtajuutta ja henkilöstötuottavuutta, sekä niiden yhteyksiä yritysten kannattavuuteen.

Yhteenvetoblogin kirjoittaja Ossi Aura on väitellyt Hankenin johtamisen laitokselta vuonna 2006 aineettoman pääoman alueelta. Sen jälkeen hän on tutkinut tutkijaryhmänsä kanssa johtamista, johtajuutta ja henkilöstötuottavuutta, sekä niiden yhteyksiä yritysten kannattavuuteen.

Nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: taloudellisia vaikutuksia kartoitti Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen päällikkö Essi Eerola ja inhimillisiä vaikutuksia Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

Erilaisten toimialojen haasteita sekä tekoälyssä, että nelipäiväisessä työviikossa esittelivät työaikaintensiivisellä toimialalla Leijona Catering Oy:n talousjohtaja Jussi Muhonen sekä luovalla alalla Markkinointitoimisto Tovari Oy:n toimitusjohtaja Jussi Pirhonen.

Tässä yhteenvedossa käydään läpi tilaisuuden tärkeimmät keskustelun aiheet nelipäiväisestä työviikosta jaoteltuina henkilöstön ja työnantajan näkökulmiin sekä positiivisina että negatiivisina havaintoina.

Tässä yhteenvedossa käydään läpi tilaisuuden tärkeimmät keskustelun aiheet nelipäiväisestä työviikosta jaoteltuina henkilöstön ja työnantajan näkökulmiin sekä positiivisina että negatiivisina havaintoina. Tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita käsitellään yleisemmällä tasolla. Lopuksi tehdään synteesiä näistä kahdesta ilmiöstä.

Nelipäiväinen työviikko – henkilöstön näkökulma

Henkilöstölle nelipäiväinen työviikko toisi paljon positiivista omana elämään ja omaan työhyvinvointiin. Taloudellisesti palkan pieneneminen olisi selkeä miinus, eritoten matalapalkka-aloilla. Tietyn, varsin korkean tulotason jälkeen talousvaikutus olisi pienempi, kun progressiivisen verotuksen helpottuminen vähentäisi palkan alenemisen suuruutta.

Nelipäiväisen työviikon kautta lisääntyvä vapaa-aika voisi osin olla yhteiskunnallisesti merkitsevä. Tällöin olisi kyse oman perheen, lasten ja iäkkäiden vanhempien hoitovastuun lisääntymisestä ja sen kautta yhteiskunnallisten resurssien säästymisestä. Lisääntyvä vapaa-aika voisi olla myös haitallinen eritoten niille ihmisille, joilla on ongelmia elämänhallinnan ja esim. päihteiden käytön suhteen.

Henkilöstön näkökulma – positiiviset näkökulmat

  1. Työajan lyhentämistä halutaan melko paljon (48 %).
  2. Lisääntyvä vapaa-aika koetaan tärkeäksi ja se käytettäisiin kulttuuriin, liikuntaan ja vapaaehtoistyöhön, oman perheen hoitamiseen, sekä oman osaamisen kehittämiseen.
  3. Lyhyempi työaika lisää vireystilaa, ongelmanratkaisukykyä, innovatiivisuutta ja uuden oppimista.
  4. Lyhyempi työaika heijastuu asiakkaisiin parempana palveluna ja palvelukokemuksena.
  5. Nelipäiväinen työviikko ehkäisee työuupumuksen syntymistä.
  6. Nuoret arvostavat vapaa-aikaa ja moni heistä tekee osa-aikaista työtä jo nyt.

Henkilöstön näkökulma – negatiiviset näkökulmat

  1. Jos neljästä työpäivästä saa neljän päivän palkan, heikkenee henkilöstön taloudellinen tilanne erityisesti matalapalkka-aloilla.
  2. Nelipäiväisyyttä ei voida toteuttaa kaikilla toimialoilla, tuo epätasa-arvoa työntekijöiden välille.

Tutkimusnäyttö lyhyemmästä työajasta pohjautuu lähinnä kokonaistyöajan eroihin, ei niinkään nelipäiväisen ja viisipäiväisen työviikon eroihin. Lyhyemmän työajan vaikutusten tutkiminen on menetelmällisesti haastavaa, tutkimukseen osallistuvat joukko tulisi olla satunnaisotannalla valittu. Paljon julkisuutta saaneen Iso-Britannian 4-päiväisen työviikon kokeilun tutkimuksellinen puute oli vapaaehtoinen tutkimukseen hakeutuminen.

Nelipäiväinen työviikko – työnantajan näkökulma

Suomessa työaika on jo nyt, meillä kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Työajan edelleen lyhentäminen – jopa kahdeksalla tunnilla – voisi olla tuottavuuden kannalta huono asia.

Suomessa on varsin krooninen pula työvoimasta ja se asettaan laajan nelipäiväisen työviikon kansallisesti heikkoon asemaan. Jos nelipäiväisestä työviikosta maksetaan palkkaa 5-päiväisen työviikon verran, tuo se suuria heikennyksiä yritysten kannattavuuteen ja siten kasvun edellytyksiin.

Nelipäiväinen työviikko voi olla tietyillä toimialoilla selkeästi positiivinen asia; se luo vetovoimaa ja tukee työnantajaan sitoutumista.

Suomessa on varsin krooninen pula työvoimasta ja se asettaan laajan nelipäiväisen työviikon kansallisesti heikkoon asemaan. Jos nelipäiväisestä työviikosta maksetaan palkkaa 5-päiväisen työviikon verran, tuo se suuria heikennyksiä yritysten kannattavuuteen ja siten kasvun edellytyksiin.

Talouden kokonaistyöpanoksen kehitys on tärkeä hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Lisäksi lyhyempi työaika (ilman merkittäviä tuottavuushyötyjä) kasvattaa esimerkiksi sote-sektorin työvoimapulaa entisestään.

Työnantajan näkökulma – positiiviset näkökulmat

  1. Vetovoimatekijä – saadaan parhaat talentit yritykseen.
  2. Tyytyväisyys työnantajaan, sitoutuminen.
  3. Yrityskohtaiset ja henkilökohtaiset ratkaisut tuovat kilpailuetua liiketoimintaan.

Työnantajan näkökulma – negatiiviset näkökulmat

  1. Liiketoiminnan kannattavuus heikkenee, työvoimavaltaisilla toimialoilla vie toiminnan tappiolliseksi, siis silloin, jos maksetaan nelipäiväisestä työviikosta viiden päivän palkka.
  2. Työvoimapula kasvaa, tarvitaan 20 % lisää henkilöstöä, on yritysten kasvun este.
  3. Toimialojen välinen huokuttelevuus lisääntyy, jos nelipäiväisen työviikon yleisyys eroaa selkeästi. Tällöin siis osa toimialoista hyötyy ja osalla työvoiman saanti vaikeutuu entisestään.

Tilaisuuden alustusten ja niitä seuranneen paneelin tulkintana voidaan todeta, että nelipäiväiseen työviikkoon eteneminen on paikallisen sopimisen varassa. Yrityksen toimiala ja liiketoiminnallinen tilanne voi mahdollistaa nelipäiväisen työviikon, mutta eri tilanteessa olevalle, saman toimialan yritykselle se ei välttämättä sovellu.

Nelipäiväisen työviikon kokeiluja tekevät yritykset omista lähtökohdistaan, jolloin yksittäisten yritysten kokemukset eivät välttämättä ole yleistettävissä. Tutkimuksellisesti asiaa tulisi lähestyä satunnaisotannalla valittujen yritysten / organisaatioiden kautta; tällöin mukaan saataisiin lähtötilanteen suhteen riittävän erilaisia organisaatioita. Mahdolliset julkiset resurssit tulisi ohjata tämän tyyppisen tutkimuksen tekemiseen, ei suoraan tukeen yrityksille.

Tilaisuuden alustusten ja niitä seuranneen paneelin tulkintana voidaan todeta, että nelipäiväiseen työviikkoon eteneminen on paikallisen sopimisen varassa.

Jos nelipäiväisen työviikon tunnusluvut lasketaan Suomen työvoiman bruttoluvuilla, päädytään melko mahdottomiin lukuihin. Jos lasketaan varovasti kokoaikaisten työntekijöiden määräksi kaksi miljoonaa, tarkoittaisi heidän siirtymisensä nelipäiväiseen työviikkoon 500 000 uuden työntekijän tarvetta. Vastaavasti, jos työnantaja maksaisi nelipäiväisestä työviikosta viisipäiväisen palkan, aiheuttaisi se työnantajille n. 20 miljardin euron lisäkustannukset. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla tämä tarkoittaisi liiketoiminnan tappiollisuutta.

Tekoälyn mahdollisuudet

Tilaisuudessa kuultiin Tero Ojanperän katsaus tekoälyn nykytilasta, sekä ravintolaliiketoiminnan ja markkinointiyrityksen mahdollisuuksista tekoälyn käytössä. Tekoäly on todella massiivinen kokonaisuus, jossa iso mahdollisuus Suomelle, mutta myös isoja riskejä lähinnä tekoälyosaamisen näkökulmasta.

Tekoäly mahdollistaa vaativan asiantuntijatyön ilman alan syvällistä koulutusta, toisaalta taas huippuammattilaisen tuottavuus voi 10-kertaistua. Sekä pohja että huippu kehittyvät. Sekä tason nousu, että huippuyksilöiden tuottavuus paranee.

Tekoälyn myötä työmäärä vähenee, osa töistä katoaa, osa muuttuu. Tekoäly vähentää työn määrää ja se voisi heijastua nelipäiväisen työviikon yleistymiseen. Ojanperän ennustus on kuitenkin se, että tekoälyn huikean mahdollisuudet lisäävät motivoituneiden ihmisten työmäärää.

Tekoälyn lukuisten eri mahdollisuuksien käyttäminen edellyttää kaikkien työelämässä olevien osaamisen kehittämistä. Tämä tulee olemaan Suomen suurin osaamiseen liittyvä ponnistus.

Tekoäly poistaa tai vähentää rutiinityötä, jolloin ajattelua vaativan työn osuus lisääntyy. Tämä tekee asiantuntijoiden työstä intensiivisempää – ja sen kautta nelipäiväinen työviikko olisi koko työuran kannalta perusteltu.

Tekoälyn lukuisten eri mahdollisuuksien käyttäminen edellyttää kaikkien työelämässä olevien osaamisen kehittämistä. Tämä tulee olemaan Suomen suurin osaamiseen liittyvä ponnistus.

Tekoäly koskettaa vahvimmin toimialoja ja työtehtäviä, joissa tiedonkeruu ja yhdistäminen ovat työn pääsisältö. Tekoäly tehostaa myös teknisluonteisia tehtäviä, Ojanperän alustuksen mukaan esimerkiksi arkkitehtuuri, koodaaminen, juristiikka hyötyvät paljon tekoälystä. Työntekijä ja -aikavaltaisilla aloilla, kuten ravintolatoiminnassa tekoäly tukee työn suunnittelua, markkinointia, logistiikkaa ja raaka-aineiden optimaalista käyttöä.

Synteesiä nelipäiväisen työviikon ja tekoälyn samanaikaisista vaikutuksista

Nelipäiväinen työviikko ja tekoäly samanaikaisesti toteutuvina voivat tukea toisiaan tuottavuuden, työvoiman saatavuuden ja työhyvinvoinnin suhteen. Näitä vaikutuksia arvioitaessa on muistettava globaali kilpailu – jos Suomessa tehdään nelipäiväistä työviikkoa, jossain työviikkoon kuuluu viisi päivää – a’ 10 tuntia/päivä!

4-päiväinen työviikko ja tekoäly samanaikaisesti toteutuvina voivat tukea toisiaan tuottavuuden, työvoiman saatavuuden ja työhyvinvoinnin suhteen. Näitä vaikutuksia arvioitaessa on muistettava globaali kilpailu – jos Suomessa tehdään 4-päiväistä työviikkoa, jossain työviikkoon kuuluu viisi päivää – a’ 10 tuntia/päivä!

 

Blogiyhteenvedon kirjoittajasta

Ossi Aura on väitellyt Hankenin johtamisen laitokselta vuonna 2006 aineettoman pääoman alueelta. Sen jälkeen hän on tutkinut tutkijaryhmänsä kanssa johtamista, johtajuutta ja henkilöstötuottavuutta, sekä niiden yhteyksiä yritysten kannattavuuteen. Viimeisin tutkimus Itseohjautuvuuden johtaminen 2020. Tutkimusprojekteissa Aura on tehnyt yhteistyötä Aalto-yliopiston, Hankenin, sekä Helsingin, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2014 alkaen, sitä ennen hän työskenteli tutkimus- ja kehittämistehtävissä mm. Elisassa, Excenta Oy:ssä, Pohjola Terveydessä ja Terveystalossa.

 

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Lue lisää ja tule mukaan!