Digitaalinen modulaarisuus muuttaa yritysten ja toimialojen rakenteet

Digitaalinen modulaarisuus muuttaa yritysten ja toimialojen rakenteet

Blogi on jatkoa Henri Schildin aikaisemmin julkaistulle blogille ”Digitalisaatio johdon maailmankuvana”.

Blogin kirjoittaja Henri Schildt

Vaikka digitalisaatio näyttäytyy kuluttajille usein lähinnä uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa, yritysjohdon kannalta haastavimmat strategiset muutokset liittyvät usein yrityksen sisäisiin prosesseihin. Pidemmällä aikavälillä muutosten ymmärtäminen ja ennakoiminen vaatii digitaalisen modulaarisuuden huomioimista. Prosessit ja palvelut eriytyvät itsenäisesti kehitettäviin komponentteihin, jotka linkittyvät vahvasti toisiinsa datavirtojen ja ohjelmistorajapintojen avulla. Tämä muutos auttaa selittämään käynnissä olevaa siirtymää ekosysteemeihin, innovaatioprosessien muutosta, uudenlaista organisoitumista sekä uusia liiketoimintamalleja.

Modulaarisuus on vanha suunnitteluperiaate, jossa järjestelmän suunnittelua ja valmistamista helpotetaan jakamalla se itsenäisiin komponentteihin, joilla on yksinkertainen rajapinta muihin komponentteihin. Tuote, kuten vaikkapa auto, on modulaarinen silloin kun se koostuu osista, jotka voidaan suunnitella ja rakentaa toisistaan riippumatta ja koota yhteen melko pienellä vaivalla. Gutenbergin vallankumouksellinen kirjapaino perustui modulaarisuuteen; siinä painettava teksti koostui yksittäisistä modulaarisista kirjaimista, joista voitiin nopeasti koota painettavia tekstisivuja.

Informaatioteknologian myötä modulaarisuus on muuttunut; itsenäisesti kehitetyt komponentit voivat nyt siirtää valtavia tietomääriä keskenään vakiintuneiden ohjelmistorajapintojen kautta, mahdollistaen rikkaan koordinaation. Kun modulaarisuus ennen tarkoitti yksinkertaisia riippuvuuksia komponenttien välillä, digitalisaatio mahdollistaa monimutkaiset vuorovaikutukset. Mobiiliapplikaatio toimii saumattomasti älypuhelimissa, vaikka niiden suunnittelijoiden välillä ei ole suoraa koordinaatiota.

Innovaatioprosessit muuttuvat

Digitaalinen modulaarisuus muuttaa yritysten innovaatioprosesseja. Auton vaihdelaatikko on esimerkki perinteisestä modulaarisesta komponentista, vaikka sitä voidaan käyttää erilaisissa autoissa, se taipuu varsin rajallisesti uusiin käyttötarkoituksiin. Ohjelmistoihin ja datavirtoihin perustuvia komponentteja voidaan sen sijaan yhdistellä joustavasti kuin Lego-palikoita. Kännykän 3D moottori, GPS paikannus, ja 5G tiedonsiirto ovat joustavia komponentteja, joita hyödynnetään tuhansissa erilaisissa applikaatioissa.

Ohjelmistorajapintojen ansiosta moduuleja voidaan kehittää jatkuvasti rinnakkain eteenpäin. Kun kännykän käyttöjärjestelmän 3D-mallinnusta parannetaan, kaikki tätä moduulia hyödyntävät sovellukset paranevat samalla kertaa ilman erityistä koordinaatiota. Siinä missä automalleista ilmestyi uusi parannettu versio kerran vuodessa, modulaarisen rakenteen ansiosta Facebook voi tehdä parannuksia käyttöliittymän ja sisältöä ohjaavien algoritmien eri osa-alueille viikoittain. Hyvin suunniteltu digiarkkitehtuuri mahdollistaa jatkuvan hajautetun kehitystyön.

Kohti digitaalisia ekosysteemejä

Toinen vähintään merkittävä vaikutus uudenlaisella modulaarisuudella on toimialojen rakenteeseen ja siirtymään kohti ”ekosysteemejä”. Koska erilaiset palvelut ja toiminnallisuudet voidaan erottaa ohjelmointirajapintojen taakse, ne voidaan helposti suunnitella ja tuottaa eri yrityksissä ilman keskinäistä koordinaatiota. Koska ohjelmistorajapintojen kautta voidaan siirtää valtavia määriä informaatiota, eri yritysten tuottamat komponentit voivat toimia saumattomasti yhdessä.

Yksi parhaista esimerkeistä modulaarisesta ekosysteemistä on Shopifyn alusta, joka mahdollistaa sähköisten kauppapaikkojen rakentamisen. Vaikka Shopifyn tuottamalla pilvipalvelulla voi rakentaa nopeasti toimivan verkkokaupan, yksi suurimmista eduista on portfolio erikokoisten yritysten tuottamia ”äppeja” ja sähköisiä palveluja. Ekosysteemissä toimivat yritykset tarjoavat verkkokauppoihin toiminnallisuuden tuotearvosteluille, tekoälyyn pohjautuvaa hinnoittelua, ajastettuja alennuksia, integraatiot sosiaaliseen mediaan ja tietysti koko joukon erilaisia logistiikka- ja maksupalveluja. Kun Shopify laajensi toimintaansa Intiaan, sen ei tarvinnut muuttaa kauppapaikkaansa lainkaan—yritys otti yhteyttä joukkoon intialaisia ohjelmistoyrityksiä ja kannusti näitä rakentamaan maksulliset moduulit paikallisille logistiikka- ja maksupalveluille.

Modulaarisuuden kasvaessa hyvin suunniteltu moduuli voi luoda merkittävää arvoa. DocuSign on erinomainen esimerkki yrityksestä joustavan modulaarisuuden luomista mahdollisuuksista. Vaikka yrityksen tarjoama modulaarinen pilvipalvelu dokumenttien allekirjoittamiseen ja säilyttämiseen ei ole järin innovatiivinen, yrityksen markkina-arvo on jo pitkään ollut suurempi kuin yhdenkään suomalaisyrityksen. Toinen esimerkki modulaarisia palveluja tuottaneesta teknologiayrityksestä on Twilio, jonka ensimmäiset palvelut keskittyivät SMS-viesteihin välittämiseen ja käyttäjien autentikointiin tekstiviestin avulla. Esimerkiksi Uberin viestintä perustuu Twilion tarjoamille palveluille. Myös Twilion markkina-arvo on jo pitkään ollut suurempi kuin Koneen ja Nokian vaikka sillä on vain noin 5000 työntekijää.

Johdon uusi agenda

Digitaalinen modulaarisuus tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Liiketoiminnan pilkkominen mahdollisimman modulaarisiksi palveluiksi, kuten Amazon on pyrkinyt tekemään, mahdollistaa siirtymisen ketteriin ja kustannustehokkaisiin tiimipohjaisiin organisaatiorakenteisiin. Uusien palveluiden luominen modulaarisista komponenteista on halpaa ja nopeaa, ja tällaiset ratkaisut skaalautuvat tyypillisesti hyvin. Digitaalinen modulaarisuus avaa markkinoita uusille toimijoille ja suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus linkittyä globaaleihin ekosysteemeihin.

Samalla yritysjohdolle syntyy myös uusia haasteita. Modulaarisuuden kasvaessa yrityksen tietojärjestelmät, liiketoimintaprosessit, ja organisaatiorakenne nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Yritystä on yhä vaikeampi johtaa ilman syvällistä ymmärrystä modulaarisista arkkitehtuureista. Samalla toimialojen rajat hälvenevät ja esteet uusien kilpailijoiden tulolle poistuvat. Muutosnopeus kasvaa ja asiakkaat tottuvat modulaarisuuden mahdollistamiin räätälöityihin ratkaisuihin.

Blogin kirjoittajasta

Henri Schildt (s 1977) on kotoisin Helsingistä, TKK:n kasvatti ja anglofiili. Ensimmäisen yliopistoviran hän sai Lontoon Imperial Collegesta ja hiljattain hän oli tutkimusvapaalla Cambridgen yliopistossa. Hän on toiminut strategian professori Aalto-yliopistolla vuodesta 2012. Henrin digitalisaatiota käsittelevä kirja, ”The data imperative: How digitalization is reshaping management, organizing, and work” (Oxford University Press), ilmestyi lokakuussa 2020.

Tutkijablogin lisäksi LJT järjestää vuosittain useita seminaari- ja keskustelutilaisuuksia omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista teemoista. Otamme mielellämme uusia jäseniä mukaan toimintaamme – lue lisää:

LJT Jäsenyys

Tutkija, haluaisitko kertoa omista tutkimustuloksistasi tällä foorumilla?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäkoordinaattori Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).


Tilaa uutiskirje