LJT-tutkijablogi: Miten tehdä uudenlaista strategiatyötä?
07.07.2022
Tutkin strategista päätöksentekoa ja strategista ja institutionaalista muutosta. Olen pitkäaikainen LJT:n jäsen ja ollut monta vuotta hallituksessakin. On ilo kirjoittaa strategiatyön muutoksesta.
On ilo kirjoittaa strategiatyön muutoksesta.
Maailma on taas kerran myllerryksessä, ja tämä näkyy myös organisaatioiden strategisessa päätöksenteossa ja strategiatyön muutoksessa. Kysymys ei ole enemmästä tai vähemmästä kuin paradigman muutoksesta.
Strategiatyön traditio heijastaa systemaattisen suunnittelun perinnettä ja myös hierarkisen organisaation työnjakoa: ylin johto suunnittelee ja päättää ja muiden rooli on implementoida.
Kuitenkin jo useana vuosikymmenenä osallistuminen ja osallistaminen ovat hyvistä syistä tulleet osaksi strategiatyötä. Eikä vähiten siksi, että näin kurotaan umpeen perinteistä suunnittelun ja implementaation “kuilua”.
Viimeistään finanssikriisin, eurokriisin, pandemian ja Venäjän aloittaman sodan jälkeen on huomattu, että tämän lisäksi pitäisi olla nimenomaan ketterä. Ja siinä se dilemma on: miten samanaikaisesti harjoittaa systemaattista suunnittelua, ottaa mukaan eri sidosryhmiä ja olla riittävän nopea reagoimaan ympäristön muutoksiin?
Olen viime aikoina tutkinut erilaisia tapoja tehdä uudenlaista strategiatyötä.
Olen viime aikoina tutkinut erilaisia tapoja tehdä uudenlaista strategiatyötä.
Avoin strategiatyö – Open Strategy – tarjoaa erityisen mielenkiintoisen tavan ajatella uudelleen strategiatyötä. Wikimedia on tästä mielestäni paras esimerkki – jos fokus on laajassa osallistumisessa.
Ohessa linkki pelikirjaan: https://meta.m.wikimedia.org/wiki/Strategy/Wikimedia_movement/2018-20/Reports/Movement_Strategy_Playbook. Mutta aina ei ole näin laajaan prosessiin aikaa ja Wikimedian käytäntöjä pitää tietenkin muutenkin soveltaa tilannekohtaisesti.
Toisessa ääripäässä on hyvin orgaaninen ja ei-formaali tapa hoitaa asioita, mikä toimii erityisesti startup-maailmassa. Futureplay kutsuu sitä termillä “No Bullshit”, ja Futurice on esimerkki ei-hierarkisen strategiatyön kehittämiseksi, kun kasvaa ja kansainvälistyy (ks. Vaara et al, 2021). Isommissa ja perinteisemmissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa samanlaista ketteryyttä voi kehittää eri osien autonomisena strategiatyönä ja osana “bottom-up” -prosesseja.
Sen olen oppinut, että strategiatyötä pitää aina tehdä kuhunkin organisaatioon ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Tämä onkin ehkä se suurin haaste lähes kaikille organisaatioille muuttuvassa toimintaympäristössä. Itse ajattelen, että strategiatyö on parhaimmillaan jatkuvaa strategista ajattelua, jossa punainen lanka ohjaa toimintaa, mutta jossa sitä koko ajan myös haastetaan. Toisinajattelu ei siis ole ongelma vaan ratkaisu. Siinä on tilaa erilaisille äänille ja ristiriidoillekin.
Lue lisää aiheesta: Vaara, E., Harju, A., Leppälä, M. & Buffart, M. 2021. How to successfully scale a flat organization. Harvard Business Review, digital article, June 7, 2021.
Blogin kirjoittajasta
Eero Vaara on organisaatio- ja strategiatutkimuksen professori Oxfordin yliopistossa. Han on myös vieraileva professori Aalto-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy strategiseen päätöksentekoon ja strategiseen ja institutionaaliseen muutokseen. Häntä pidetään yhtenä maailman johtavimmista kieleen ja kommunikaatioon keskittyneistä organisaatio- ja strategiatutkijoista. Eero on erityisen tunnettu strategiaprosesseja ja -käytäntöjä koskevasta työstä.
Hänen tutkimuksiaan on julkaistu maailman johtavimmissa tieteellisissä lehdissä ja kirjoissa. Han on toiminut mm. EGOS-jarjestön puheenjohtajana ja Academy of Managementin, Nordic Academy of Managementin sekä EIASMin hallituksen jäsenenä. Hän on Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen sekä Academy of Managementin Fellow.
TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?
Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).