Pienyrityksissä yrittäjä on usein yksin vastuussa päätöksenteosta ja siksi taloustiedon käyttö johtamisen tukena on riippuvaista yrittäjän henkilökohtaisesta talousosaamisesta ja asenteista taloustietoa kohtaan.

Väitöskirjani keskittyi siksi taloustiedon hyödyntämiseen ja tarpeisiin erityisesti pienyrittäjän näkökulmasta tuoden uutta ymmärrystä sekä yrittäjien nykyisestä että toivottavasta taloustiedon käytöstä.

 

Pienten yritysten talousjohtaminen

Pienillä yrityksillä on suuri kansantaloudellinen merkitys sekä Suomessa että globaalisti. Työpaikoista suurin osa syntyy pienyrityksiin, ja myös talouselämän uudistajina nimenomaan pienet yritykset ovat keskeisessä asemassa. Pienyritysten kasvun ja menestyksen tukeminen on siksi oleellinen keino vaikuttaa suotuisasti talouskasvuun ja kansantalouteen.

Taloustiedon hyödyntämisellä on tutkitusti positiivinen vaikutus yritysten menestymiseen. Siksi taloustiedon nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on varteenotettava keino tukea yritysten menestymistä. Pienyritysten merkittävästä kansantaloudellisesta kontribuutiosta ja taloustiedon hyödyllisyydestä huolimatta taloustiedon käyttö pienten yritysten johtamisessa on yleensä vähäistä.

Nykytilanteessa osa yritysten potentiaalista kasvaa ja menestyä menetetään, kun yrittäjät eivät pysty hyödyntämään taloustietoa optimaalisesti yritystensä johtamisessa.

Taloustoiminnot on tyypillisesti ulkoistettu ulkoiselle palveluntuottajalle, jonka tehtäväksi on sovittu lähinnä hoitaa lakisääteiset, kirjanpitoon liittyvät velvoitteet. Yrityksen päätöksenteon tueksi taloustietoa ei juurikaan käytetä.

Näistä syistä on todennäköistä, että nykytilanteessa osa yritysten potentiaalista kasvaa ja menestyä menetetään, kun yrittäjät eivät pysty hyödyntämään taloustietoa optimaalisesti yritystensä johtamisessa.

Taloustiedon tarjonta ei vastaa yrittäjien tarpeita

Vaikka taloustiedon hyödyntäminen on usein vähäistä pienyrityksissä, tutkimukseni mukaan yrittäjät arvostavat taloustietoa ja pitävät sitä tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Lisäksi yrittäjät tiedostavat puutteensa taloustiedon hyödyntämisessä ja ovat halukkaita kehittämään taloustiedolla johtamista omassa johtamistyössään. Lähtökohta kehittämiselle on siis hyvä, mutta mistä kiikastaa?

Talouspalveluiden hyödyntämisessä kohdattujen haasteiden tutkiminen paljasti palvelun laatuun liittyvän kuilun, jonka vuoksin yrittäjien tarpeet ja tilitoimiston tarjonta eivät kohtaa. Kuilu muodostuu toisaalta talouspalvelun sisältöön ja toisaalta tarjottavien järjestelmien ja palveluiden toiminnallisuuteen liittyvistä haasteista.

Talouspalveluiden hyödyntämisessä kohdattujen haasteiden tutkiminen paljasti palvelun laatuun liittyvän kuilun, jonka vuoksin yrittäjien tarpeet ja tilitoimiston tarjonta eivät kohtaa.

Näiden lisäksi kuilua syventävät myös talouspalveluita tarjoavien kirjanpitäjien ja palveluita käyttävien yrittäjien keskinäiset mielikuvaongelmat.

Kirjanpitäjät kokevat usein, että yrittäjät eivät ole kiinnostuneita siitä kirjanpitäjän tuottamasta taloustiedosta. Yrittäjät puolestaan mieltävät kirjanpitäjät helposti vain kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijoiksi, joilla ei ole ymmärrystä eikä kiinnostustakaan yrityksen liiketoiminnasta.

Näistä syistä yrittäjää aidosti hyödyttävää taloustietoa ei tarjota eikä pyydetä tilitoimiston ja asiakkaan välisessä palvelusuhteessa.

Yrittäjien toiveena olisi saada käyttöönsä konkreettista, valmiiksi analysoitua ja tiivistettyä talousinformaatiota, joka tukisi yrityksen kehittämistä ja johtamista. Yrittäjät toivovat enemmän tulevaisuuteen liittyviä ennusteita ja neuvontaa: miten yrityksen taloudellista menestymistä voisi parantaa.

Näihin tarpeisiin talouspalveluita tuottavan tilitoimiston tyypillisesti tarjoamat kirjanpitojärjestelmän vakioraportit eivät riitä.

Kehittämisehdotuksia

Tutkimuksessa nousi esille, että pienyritysten taloustiedon tarpeita tulisi tunnistaa ja huomioida nykyistä paremmin.

Talouspalveluiden laatua tulisi kehittää ja tarjota yrittäjille enemmän valmiiksi analysoitua, konkreettista ja tulevaisuusorientoitunutta tietoa kirjanpidon vakioraporttien sijaan.

Omana tärkeänä yrittäjäryhmänä erottuvat aloittavat yritykset ja niiden yrittäjät. Yritystoiminnan alkuvaiheessa tukea ja tietoa kaivataan erityisen paljon ja sen avulla voitaisiin varmistaa liiketoiminnan hyvä startti.

Talouspalveluiden laatuun voitaisiin vaikuttaa myös nostamalla yrittäjän näkökulma ja tarpeet osaksi tarjottavien palveluiden ja talouden tietojärjestelmien kokonaisuutta.

Lisäksi pienyrittäjän ja tilitoimiston välisessä asiakassuhteessa​ pitäisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja yhteistyöhön.

Yrittäjä ei saisi nähdä kirjanpitäjää pelkästään kustannuseränä, vaan pikemminkin luotettavana kumppanina ja neuvonantajana.

Yrittäjä ei saisi nähdä kirjanpitäjää pelkästään kustannuseränä, vaan pikemminkin luotettavana kumppanina ja neuvonantajana. Vastaavasti talouspalveluita tuottavan kirjanpitäjän tulisi pystyä tuottamaan yrittäjälle aidosti hyödyllistä tietoa ja neuvontaa. Luottamuksellinen ja rakentava yhteistyösuhde olisi molempien osapuolten etu.

Väitöskirjan tulokset tuovat uutta tietoa johdon laskentatoimen tarpeista erityisesti pienten, yrittäjävetoisten yritysten johtamisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä mahdollisuuksista tukea pienten yritysten kasvua ja kehitystä tarkoituksenmukaisella taloustiedolla.

Toiveeni väitöskirjani suhteen on, että tuloksia voitaisiin hyödyntää myös käytännössä kehitettäessä talouspalveluita sekä tietojärjestelmiä erityisesti yrittäjien ja muiden pienten yritysten päätöksentekijöiden tarpeisiin.

Blogin kirjoittajasta

Kati Kouhia-Kuusisto on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta ja työskennellyt tämän jälkeen pk-yrityksissä taloushallinnon tehtävissä. Pääosan työurastaan hän on tehnyt Tampereen ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina. Tällä hetkellä hän toimii senior talouskonsulttina Accountor Services Oy:ssä.

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).

Lähteet

Grönroos, Christian. (1984), “A service quality model and its marketing implications.” European Journal of Marketing 18(4), 36–44.

López, Oro Lavia, and Martin R.W. Hiebl. (2015), “Management accounting in small and medium-sized enterprises: Current knowledge and avenues for further research.” Journal of Management Accounting Research 27(1), 81–119.

Pelz, Michael. (2019), “Can management accounting be helpful for young and small companies? Systematic review of a paradox.” International Journal of Management Reviews 21(2), 256–274.

Shields, Jeff, and Joyce Shelleman. (2016), “Management accounting systems in micro-SMEs.” Journal of Applied Management and Entrepreneurship 21(1), 19–31.