LJT-tutkijablogi: Tutkijoista startup-yrittäjiksi

LJT-tutkijablogi: Tutkijoista startup-yrittäjiksi

Tutkimuksen kaupallistamista pidetään yhtenä keskeisenä keinona yhteiskuntamme kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä. Tutkimuslähtöisten yritysten taival yliopistojen uumenista startup -pöhinän keskelle on kuitenkin täynnä haasteita.

Yksi blogin kirjoittajista Jukka Moilanen, KTM, on utelias innostuja, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, innovaatioista ja teknologiasta. Kuva: Aleksi Humalainen.

Aiemmin esitetyissä startup-yrittäjyyttä käsittelevissä tutkimuksissa yrittäjät esitetään esimerkiksi sankarillisina hahmoina, jotka kapinoivat perinteistä pienimuotoista ja kunnianhimotonta yrittäjyyttä vastaan.

Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että etenkin akateemisille yrittäjille startup-yrittäjyys merkitsee uudenlaisia haasteita.

Tapahtumien lavoilla startup-yrittäjät esiintyvät rock-tähtien tavoin itseluottamusta uhkuen. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että etenkin akateemisille yrittäjille startup-yrittäjyys merkitsee uudenlaisia haasteita. Akateemisen maailman toimintatapoihin ja kulttuuriin tottuneet tutkijat joutuvat luomaan uudenlaista uskottavuutta sijoittajien vakuuttamiseksi.

Kiihdyttämöstä vauhtia

Tutkimuksessamme selvitimme haastatteluaineiston avulla tutkijoiden muodostamien yritystiimien kokemuksia yrittäjyyteen liittyvistä haasteista. Haastattelimme yrityskiihdyttämöön osallistuneiden tiimien avainhenkilöitä sekä heidän mentoreitaan tutkiaksemme, kuinka ymmärrys akateemisesta yrittäjyydestä rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksessamme selvitimme haastatteluaineiston avulla tutkijoiden muodostamien yritystiimien kokemuksia yrittäjyyteen liittyvistä haasteista.

Aineistossamme korostuvat kahden erilaisen maailman välillä toimimiseen liittyvät haasteet. Tutkijat tarkastelevat maailmaa akateemisen tutkimuksen näkökulmasta, jossa painottuvat vahvasti tieteen riippumattomuus sekä tieteellinen tapa esittää tutkimuksen tuloksia.

Kiihdyttämössä tutkijoiden mentorit, joilla on vahva kokemus liiketoiminnasta, taas painottavat startup-yrittäjyydessä painottuvia näkökulmia. Mentorien antamissa neuvoissa korostuu uskottavuus sijoittajien silmissä.

Mentorien antamissa neuvoissa korostuu uskottavuus sijoittajien silmissä.

Tämä edellyttäisi tutkijoilta asioiden esittämistä itsevarmalla ja kaupallista potentiaalia korostavalla tavalla, mikä tutkijoiden näkökulmasta on ristiriidassa tutkittuun tietoon perustuvan esitystavan kanssa.

Tutkijat voivatkin kokea startup-yrittäjyyteen liittyvät odotukset uhkana heidän akateemiselle uralleen ja identiteetilleen. Esimerkiksi tutkimuksen liiketoimintamahdollisuuksien liioitteleminen voisi vaarantaa heidän uskottavuutensa tutkijoina. Myös muille startupeille tavalliset rahoituksen lähteet voivat olla akateemiselle yrittäjälle liian riskialttiita vaihtoehtoja.

Tutkijana vieraassa maailmassa

Kahden maailman välinen kontrasti asettaa akateemiset yrittäjät haastavaan asemaan.

Vaikka tutkijoiden tieteellistä asiantuntemusta ja tietoa arvostetaan osana yritystiimejä, rakentuu tutkijoista kuva aloittelevina yrittäjinä, jotka sijoittajien silmissä eivät ole tarpeeksi uskottavia saadakseen kriittistä rahoitusta yritystoiminnalleen sen alkuvaiheessa.

Yrityskiihdyttämön toiminta liittyykin akateemisten yrittäjien kohdalla ennen kaikkea uskottavuuden kehittämiseen.

Keskeistä on, että startupin toimitusjohtaja pystyy korostamaan yleistajuisesti yrityksen kaupallista potentiaalia ja parantamaan siten mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen.

Tutkijoiden muodostamat yritystiimit voivat luoda uskottavaa kuvaa sijoittajille ja mentoreille esimerkiksi palkkaamalla ulkopuolisen toimitusjohtajan.

Keskeistä on, että startupin toimitusjohtaja pystyy korostamaan yleistajuisesti yrityksen kaupallista potentiaalia ja parantamaan siten mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen.

Toisaalta myös tutkijat voivat kehittää omia taitojaan myynnissä ja markkinoinnissa. Intensiiviset yrityskiihdyttämöt tarjoavat kuitenkin tutkijoille vain rajallisesti aikaa osaamisensa kehittämiseen. Näin ollen ulkopuolisen johtajan palkkaamisen merkitys korostuu keinona hankkia yritysmaailmassa odotettua uskottavuutta lyhyellä aikajänteellä.

Keskeistä on, että startupin toimitusjohtaja pystyy korostamaan yleistajuisesti yrityksen kaupallista potentiaalia ja parantamaan siten mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen.

Tutkimalla akateemisten yrittäjien ja mentorien vuorovaikutusta, pystymme paremmin ymmärtämään tutkijoiden kokemuksia yrittäjyydestä. Tiivistempoisten yrityskiihdyttämöiden toimintaympäristöön paneutuminen taas edistää ymmärrystämme siitä, millaisia odotuksia tutkijoihin kohdistuu akateemisen ja yrittäjyyden maailmojen rajapinnassa.

Blogin kirjoittajista

Jukka Moilanen, KTM, on utelias innostuja, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, innovaatioista ja teknologiasta. Blogissa esitelty tutkimus on julkaistu myös osana hänen akateemista yrittäjyyttä sosiaalisena prosessina käsittelevää väitöskirjaansa, joka tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 28. lokakuuta 2022. Jukalla on lisäksi vankka kokemus digitalisaatiosta ja prosessiautomaatiosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkimuksensa rinnalla kehitystehtävissä finanssialalla. Tällä hetkellä hän työskentelee teknologiajohtamisen parissa. Jukan väitöskirja on luettavissa täältä!

Outi-Maaria Palo-oja, KTT, työskentelee johtavana asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa. Työssään hän auttaa tutkimuslähtöisiä tiimejä tunnistamaan ja kaupallistamaan osaamistaan. Outi-Maarian tutkimus käsittelee tutkimuksen kaupallistamista, korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Eeva Aromaa, KTT, on projektitutkija Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Eeva työskentelee NEURO-tutkimusyhteisössä koordinaattorina ja tekee postdoc-tutkimusta Neuro-impakti ja innovaatio -tutkimustiimissä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat innovaatiotoiminta ja akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina. Eeva on opettanut laadullisia tutkimusmenetelmiä ja innovaatiojohtamisen tutkimusta. Lisäksi hän on työskennellyt tutkijana Työterveyslaitoksella ja kansainvälisessä teräskonsernissa HRD-tehtävissä.

Tero Montonen on apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee tutkimuslähtöisiin innovaatioihin liittyvää sosiaalista vuorovaikutusta, akateemista yrittäjyyttä ja akateemisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hän johtaa Itä-Suomen yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kaksivuotista High-skilled internationals: Bottom-up insights into policy innovation for work and entrepreneurship in Finland -hanketta, jossa tutkitaan kansainvälisten osaajien kokemuksia Suomessa työskentelystä.

Tutkimus on siis julkaistu kappaleena kirjassa New Movements in Academic Entrepreneurship.

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).