ESG-kokoomamittariin yritysten vastuullisuuden mittaamisessa liittyy useita haasteita. Tästä syystä alun perin riskien hallintaan ja määräysten noudattamista kuvaamaan tarkoitettu ESG-mittaristo ei ole riittävä, kun yritys haluaa kehittää tuotteidensa ja palveluidensa positiivisia vaikutuksia ympäröivään maailmaan.

Mittaamisen haaste

Yritysvastuututkimuksessa kyseenalaistetaan ESG-kokoomamittari, koska sen osa-alueiden ympäristö, yhteiskunta ja hallinto alakategorioiden mittarit tulevat hyvin monesta eri lähteestä. Ongelmaa voi kuvata vertauksella, että omenoita ja appelsiineja on vaikea laskea yhteen. Lisäksi analyytikko, siis ihminen, tekee päätöksen esimerkiksi siitä, käyttääkö yritys alihankintaketjunsa jossain osassa lapsityövoimaa vai ei tai esiintyykö yrityksessä korruptiota.

Samaten joidenkin mittareiden osalta yritys itse arvioi omaa toimintaansa. Subjektiivisuushaaste voi aiheuttaa vääristymää tuloksissa. Lisäksi tieto osa-alueena puuttuu ESG-kokonaisuudesta. Voidaan ajatella, että maailma pelastetaan uuden tiedon tuottamisella ja innovaatioilla, jolloin tiedon tuottamisella täytyy olla rooli arvioidessa yrityksen vastuullista toimintaa.

Tiedon mukaan ottaminen mittaristoon antaa automaattisesti esimerkiksi myös yliopistoille roolin vastuullisuuskeskustelussa. Perusongelma ESG:n käytössä liittynee kuitenkin siihen, että se on luotu riskien hallintatilanteeseen, jossa regulaattori on alkanut edellyttää yrityksiltä vastuullisen toiminnan raportointia.

Oma väitöstyöni tuki yllä mainittua aikaisempaa tutkimusta siten, että verrattaessa yritysten taloudellisia mittareita yritysvastuullisen toiminnan eri osa-alueisiin (dimensioihin), eri osa-alueet selittyivät osin eri taloudellisilla mittareilla.

Perusongelma ESG:n käytössä liittynee kuitenkin siihen, että se on luotu riskien hallintatilanteeseen, jossa regulaattori on alkanut edellyttää yrityksiltä vastuullisen toiminnan raportointia.

Tämä tarkoittaa sitä, että kokoomamittari ei kerro yrityksen vastuullisesta toiminnasta juuri mitään, koska kokoomamittari voi koostua äärettömästä määrästä sen eri osa-alueiden yhdistelmiä.

Mittaamisen haaste aiheuttaa tuskaa myös yrityksissä: kun asetetaan yritysjohdolle vastuullisen toiminnan kehitystavoitteita, muutoksen todentaminen objektiivisella mittarilla on usein lähes mahdotonta.

Vastuullinen toiminta vs. yrityksen tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaaminen

Sanaan yritysvastuullinen toiminta liittyy vahva arvolataus, jonka perusteella yritykset jaetaan helposti hyviin ja pahoihin. Neutraalimpaa on puhua yrityksen tuotteiden ja palveluiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista.

Lisäksi vastuullisuuskeskustelu näyttää jumiutuneen yrityksen sisäisen resurssien käytön eli jalanjälkien arviointiin. Metsää on myös usein vaikea nähdä puilta, eli suuret ja pienet asiat menevät helposti sekaisin. Maapallon viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi keskustelu pitäisi siirtää jalanjäljistä yritysten tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen ja luomiseen eli kädenjälkiin.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen on kehitetty Upright Oy:ssä nettovaikutusmenetelmä. Kun ESG vastaa kysymykseen, miten yritys toimii, nettovaikutusmenetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä tulisi tehdä yrityksen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten lisäämiseksi ja negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi.

Nettovaikutusmenetelmässä on neljä osa-aluetta, ympäristö, yhteiskunta, terveys ja tieto. Nämä puolestaan jakautuvat 19 kategoriaan, joilla on sekä resurssien käyttöä kuvaava negatiivinen valenssi että yrityksen tuotteiden ja palveluiden positiivisia vaikutuksia kuvaava positiivinen valenssi.

Maapallon viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi keskustelu pitäisi siirtää jalanjäljistä yritysten tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen ja luomiseen eli kädenjälkiin.

Järjestelmässä on tekoälypohjainen algoritmi, joka mahdollistaa nopean suuren tietomäärän käsittelyn. Tärkeimmät syötteet algoritmille ovat yrityksen kokoa kuvaavat liikevaihto ja henkilöstömäärä sekä kuvaukset yrityksen tuotteista ja palveluista.

Algoritmi tunnistaa 200 miljoonasta tieteellisestä artikkelista yrityksen tuotteiden ja palveluiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ja osaa allokoida ne Upright Oyn kehittämän arvoverkkopohjaisen tuote- ja palvelutaksonomian mukaisesti.

Algoritmi kykenee myös vertaamaan kyseisen yrityksen vaikutuksia kaikkien maailman yritysten vaikutuksiin. Tulosteena saada suhteellinen nettovaikutusprofiili, jossa on lukuarvo 19:lle positiiviselle ja negatiiviselle vaikutukselle, sekä kunkin osa-alueen nettovaikutukselle.

Kun neljän osa-alueen nettovaikutukset lasketaan yhteen, voidaan laskea yrityksen nettovaikutussuhde. Sen ollessa negatiivinen yrityksen resurssien käyttö on suurempaa kuin sen tuotteiden ja palveluiden positiiviset vaikutukset. Kun nettovaikutussuhde on positiivinen, yrityksen tuotteiden ja palveluiden positiiviset vaikutukset ylittävät yrityksen resurssien käytön.

Nettovaikutusprofiilista näkee havainnollisesti missä ovat yrityksen positiiviset vaikutukset ja kipukohdat resurssien käyttömielessä. Siitä syntyy myös ajatuksia positiivisten vaikutusten kehittämiseksi sekä negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. Kehittäminen kannattaa kuitenkin miettiä suhteessa yrityksen muuhun toimintaan.

Yrityksen hallituksen rooli vastuullisessa toiminnassa

Väitöstyöni tuki aikaisempaa tutkimusta myös siinä, että yrityksen taloudellisen menestyksen ja vastuullisuuden välinen suhde on positiivinen. Lisäksi aikaisemman tutkimuksen mukaan suhde toimii myös toisin päin: vastuulliset yritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Yleisimmin esiintyvä kannattavuuden mittari vastuullisuustutkimuksessa on kokonaispääoman tuotto, ROA.

Aikaisempi tutkimus suositteleekin, että vastuullinen toiminta olisi osa yrityksen strategiaa tai jopa sen perusta.

Tämä havainto tekee vastuullisuudesta yritykselle strategisen kysymyksen. Aikaisempi tutkimus suositteleekin, että vastuullinen toiminta olisi osa yrityksen strategiaa tai jopa sen perusta.

Vastuullisuutta käsitellään useimmissa yritysten hallituksissa riskienhallinnan näkökulmasta ja se on siitä syystä useimmiten hallituksen tarkastusvaliokunnan asialistalla. Koska henkilöstön rooli yrityksen kyvykkyyksissä ja strategian toimeenpanossa on keskeinen, muutamat yritykset ovat jo päätyneet perustamaan henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, jossa vastuullisuutta voidaan ehkä paremmin käsitellä osana yrityksen strategiaa.

Blogin kirjoittajasta

Hallitusammattilainen Jorma Turunen väitteli vuonna 2021 tekniikan tohtoriksi Tampereen yliopiston tuotantotalouden laitokselta. Väitöskirjan aihe liittyi yrityksen vastuullisuus- ja kasvustrategian yhdistämiseen. Hän työskentelee 7 kasvuyrityksen hallituksessa ja tuottaa podcast-sarjaa Puhetta Yritysvaikutuksista, jonka 1. tuotantokausi alkaa ilmestyä helmikuussa 2022. Aiemmin hän on toiminut yritysten ja järjestöjen johtotehtävissä, viimeksi Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajana 7/2018 saakka.

Tutustu Jorman väitöstiedotteeseen ja väitöstyöhön: Jorma Turunen: Yritysvastuun raportoinnista tulee siirtyä vastuullisen toiminnan kehittämiseen | Tampereen korkeakouluyhteisö

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).