Neljä tapaa, joilla ChatGPT vaikuttaa asiantuntijatyöhön – ja suositukset yritysjohdolle

Neljä tapaa, joilla ChatGPT vaikuttaa asiantuntijatyöhön – ja suositukset yritysjohdolle

Luovan (tai generatiivisen) tekoälyn sovelluksia ilmestyy tällä hetkellä markkinoille vauhdilla ja monet niistä löytävät nopeasti tiensä myös suomalaisyritysten toimistojen arkeen. ChatGPT on näistä sovelluksista se, joka on kerännyt toistaiseksi eniten huomiota.

Blogin kirjoittajat Mika Ruokonen ja Paavo Ritala toimivat professoreina LUT-kauppakorkeakoulussa.

Blogin kirjoittajat Mika Ruokonen ja Paavo Ritala toimivat professoreina LUT-kauppakorkeakoulussa.

Kun tekoäly aiemmin oli ikään kuin ”piilossa”, yhtenä osana yritysten ja yksityishenkilöiden käyttämiä sovelluksia, nyt ChatGPT:n (ja vastaavien tekoälytyökalujen) myötä siitä on tullut paljon saavutettavampaa meille kaikille. Tekoälystä on tullut siten konkreettista ja jokaisen yrityksen on hyvä miettiä oma lähestymistapansa siihen.

Miten siis muuttuu tietotyö ChatGPT:n lisääntyvän käytön myötä? Missä tapauksissa siitä on erityisesti hyötyä tietotyössä, missä ei niinkään? Näihin kysymyksiin lähdimme etsimään vastauksia LUT-kauppakorkeakoulun keväällä 2023 toteutetussa tutkimuksessa.

Haastattelimme 22:ta henkilöä, erityisesti niissä yrityksissä, jotka ovat julkisesti jo kertoneet olevansa ChatGPT:n käytössä aktiivisia ja edelläkävijöitä. Tekemämme analyysi johti malliin, jossa on tunnistettavissa neljä erilaista arkkityyppiä siitä, miten ChatGPT:n vaikutus näkyy – tai ei näy – tietotyössä.

Ihmistyö korvattavissa

Tässä kategoriassa ovat melko yksinkertaiset rutiininomaiset toistuvat asiantuntijatehtävät, joissa ChatGPT on jo kovin kyvykäs. Esimerkkeinä vaikkapa uuden tekstin tuotto tai ohjelmistokoodin tarkastaminen. Näissä tehtävissä työtehtävien automaatio ja ihmistyön korvautuminen tekoälyllä vaikuttavat melko todennäköisiltä tulevina aikoina.

Ihmisen ja koneen liitto

Tällä alueella sijaitsevat luovat ja kontekstisidonnaiset tehtävät, joissa ChatGPT:n avulla voidaan merkittävästi avustaa ihmistyötä. Esimerkkeinä vaikkapa erilaisten markkinointimateriaalien tai liiketoimintasuunnitelmien luonnostelut, jotka kuitenkin edelleen kaipaavat lopulliseen versioonsa ihmiseltä luovaa ajatustyötä.

Erilaiset tiivistelmät ja muistiot onnistuvat myös sujuvasti koneen ja ihmisen yhteistyössä huomattavasti aiempaa nopeammin. Tällaisissa ja monissa muissa luovissa ja monimutkaisissa tehtävissä tekoäly on ihmiselle merkittävä apu arjen tietotyössä.

Inhimillisen luovuuden alue

Nämä tehtävät ovat niin vaikeita, luovia tai kontekstisidonnaisia, että ChatGPT ei niissä vielä pärjää eikä pysty niissä kunnolla auttamaan. Nämä tehtävät ovat esimerkiksi vaativia asiakasneuvotteluja, tiimien johtamista, tunneälyä ja ihmisten välisiä suhteita. Oletettavasti tulevaisuudessa tälläkin alueella ChatGPT ja muut tekoälytyökalut tuottavat jatkossa entistä enemmän tukea, esimerkiksi sparraajan roolissa.

Ihmisen hallitsemat rutiinit

Tällä alueella sijaitsee asiantuntijatehtäviä, jotka jatkossakin todennäköisesti ovat pääosin ChatGPT:n ulottumattomissa. Esimerkkeinä vaikka sairaanhoitajien potilastyö tai fyysisten tositteiden käsittely kirjanpidossa; tehtäviä, jotka ovat joko täysin digitaalisen maailman ulkopuolella tai tarvitsevat ihmisen tekemää manuaalista prosessointia. Täällä mahdollinen apu ihmiselle tulee ChatGPT:n tai luovien tekoälyjen sijaan todennäköisemmin esimerkiksi muusta automaatiosta, robotiikasta tai IoT:sta.

Mitä johdon ja hallituksen tulisi näiden uusien kyvykkyyksien valossa tehdä?

Keskeistä on pysyä jatkuvasti hereillä, kerätä tietoa ilmiöstä ja pyrkiä ymmärtämään sekä luovaa tekoälyä yleisesti että ChatGPT:tä erityisesti yhtenä työkaluista. Suositamme neljää pohdintaa:

  • Osaamiset: miten voisimme hyödyntää ChatGPT:tä isossa skaalassa koko organisaatiossa? Minkälaisia koulutuksia ja apua tämä vaatisi meidän henkilöstöllemme?
  • Tiimit ja työn organisointi: mitä meidän roolejamme tai tehtäviämme muuttuu ja mitä uusia rooleja tai tehtäviä syntyy (yllä esitetty malli huomioiden)? Miten muokkaisimme tiimien rakennetta ja/tai työn organisointia niin, että ChatGPT:n kyvykkyydet tulevat arkeemme mielekkäästi mukaan?
  • Kulttuuri ja ajattelumallit: miten varmistamme ChatGPT:n eettisen ja vastuullisen käytön läpi organisaation? Miten rakennamme luottamusta ja läpinäkyvyyttä sille, miten ChatGPT:tä implementoidaan yrityksessä?
  • Liiketoimintamallit: miten parannamme arvonluontia, monetisaatiota ja arvolupauksia asiakkaille ChatGPT:n avulla? Huomioiden, että muillakin yrityksillä on vastaava pääsy ChatGPT:hen, millä erottaudumme asiakkaidemme silmissä?

Luova tekoäly ja ChatGPT ovat molemmat kovin uusia ilmiöitä ja harva täysin tietää, mitä tuleman pitää. Oletuksemme on, että ChatGPT ja luova tekoäly arkipäiväistyvät vielä merkittävästi, esimerkiksi ilmestymällä toiminnallisuuksina Microsoft Wordiin, Exceliin, PowerPointiin sekä erilaisiin pilvipalveluihin. ChatGPT on jo nykyisellään tietotyöläisen mainio apu ja jatkokehityksen myötä siitä tulee varmasti entistäkin voimallisempi.

Kenties jatkossa luovan tekoälyn käyttö on samanlainen perustaito kuin Excelin käyttö? Tähänkin yritysjohdon olisi hyvä jo varautua.

Tämä blogikirjoitus perustuu kesällä 2023 julkaistuun tutkimusartikkeliin, jonka voit vapaasti ladata ja lukea täällä: https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JBS-05-2023-0094/full/html

Blogin kirjoittajista

KTT Paavo Ritala on strategian ja innovaatioiden professori LUT-kauppakorkeakoululla. Hän on erikoistunut digitaalisen ja verkottuneen liiketoiminnan tutkimiseen, viime aikaisina tutkimuskohteina mm. ekosysteemit, alustatalous, sekä tekoälyn rooli tietotyössä ja laajemmin yhteiskunnassa.

KTT Mika Ruokonen toimii LUT-kauppakorkeakoululla digitaalisen liiketoiminnan teollisuusprofessorina. Hänen kiinnostuksen kohteita ovat mm. datan ja tekoälyn mahdollistamat uudet strategiat ja liiketoimintamallit.