LJT-tutkijablogi: Serendipiteetti yritystoiminnassa: Tavoitteellisen sattuman hyödyntäminen
01.11.2023
Pienten yritysten resurssit ja osaaminen eivät aina riitä uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Serendipiteetin avulla yritykset voivat ketterästi innovoida ja siksi sitä kannattaa hyödyntää yritystoiminnassa.
Serendipiteetti määritellään tapahtumaksi, jossa löydetään jotain arvokasta, hyödyllistä tai mielenkiintoista osin sattumalta.
”Ajatus älykkäistä huonekaluista syntyi… ja aloimme pohtia, mitä se voisi olla… Oli paljon villejä ideoita. Sitten tuli tarve.” – Voiko sattumaa johtaa?
Blogi perustuu Jari Laineen väitöstutkimukseen Serendipitous Inter-Firm Innovation Networks, jossa kuvataan uuden innovaatioverkostotyypin, serendipiteettisen innovaatioverkoston, synty ja kehitys, toimintamalli sekä koordinaattorin tehtävä. Tutustu väitöskirjatutkimukseen tästä.
”Serendipiteettiä kannattaa hyödyntää yritystoiminnassa.”
Serendipideetin hyödyntäminen yritystoiminnassa
Serendipiteettiä on monilla elämän osa-alueilla, kuten tieteessä, taiteessa, keksinnöissä, liiketoiminnassa ja jokapäiväisessä elämässä.
Tutkimuksessa serendipiteetti voi ottaa muodon, jossa etsitty kohde löytyy eri reittiä kuin oli ajateltu.
Yllättäen voikin löytyä jotain muuta kuin oltiin alun perin etsimässä.
Serendipiteettisiä innovaatioita ovat mm. penisilliini, kumin vulkanointi, post-it laput ja vaikkapa Novo Nordiskin uudet laihdutuslääkkeet, joita aluksi kehitettiin diabeteksen hoitoon.
Mitkä ovat serendipideetin hyödyntämisen edellytykset?
Eri toimijoiden muodostamat ekosysteemit (verkostot) ovat hedelmällinen alusta serendipiteetin ilmaantumiselle, tietyin edellytyksin.
Näitä edellytyksiä ovat alueellisuuden hyödyntäminen, erilaisen osaamisen törmäyttäminen ja verkostojen tarkoitushakuinen koonti ja johtaminen.
”Serendipiteettinen innovaatioverkosto kootaan yhteistä hyötymistarkoitusta, isoa mahdollisuutta, varten.”
Serendipiteettinen innovaatioverkosto kootaan yhteistä hyötymistarkoitusta, isoa mahdollisuutta, varten.
Iso mahdollisuus muotoillaan alueellisen kumulatiivisen osaamisen ja teollisen rakenteen pohjalta.
Siinä tavoitellaan jotain sellaista, johon alueella on syvää osaamista ja jolle on merkittävä (globaali) tarve.
”Yrityksen edustajan ominaisuuksista tärkeimpiä ovat substanssiosaamisen lisäksi motivaatio ja yhteistoimintaan sopivuus, innovatiivisuus ja uteliaisuus.”
Miten serendipideetin osallistujat tulee valita?
Osallistujat valitaan kunkin yrityksen verkostoon tuoman täydentävän kyvykkyyden ja yrityksen edustajan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.
Yrityksen edustajan ominaisuuksista tärkeimpiä ovat substanssiosaamisen lisäksi motivaatio, yhteistoimintahalu ja -kyky, innovatiivisuus ja uteliaisuus.
Päätösvallan on hyvä olla osallistujalla, mikä puoltaa omistaja-/toimitusjohtajan tai hänen suoraan valtuuttamansa osallistumista.
”Hyvä verkostokoordinaattori on tasapuolinen, neutraali, hyvin verkottunut, liiketoimintalähtöinen, innostava ja sosiaalisesti taitava.”
Itseohjautuvuus on hyvä yleisperiaate, mutta yritysverkostoa tulee aktiivisesti ”johdattaa” läpi sen elinkaaren.
Hyvä verkostokoordinaattori on tasapuolinen, neutraali, hyvin verkottunut, liiketoimintalähtöinen, innostava ja sosiaalisesti taitava.
Kuinka serendipideettiä käytännössä toteutetaan?
Houkuttelevasti määritelty yhteinen alkutavoite motivoi kiireistä pk-johtajaa osallistumaan.
Verkoston toiminnan keveys ja luottamuspohjainen kontrollimekanismi auttavat yhteisen suunnan ja osallistujien motivaation säilymistä.
Kompakteissa, (3-4h) työpajoissa tapahtuva osaamisen törmäytys ja yhteiskehitys tapahtuu nopealla syklillä, mielellään viikoittain.
Jo muutaman törmäytyssession jälkeen on nähtävissä, eteneekö toiminta kohti jotain hyödyllistä ja mitä osaamista pitää hankkia lisää. Törmäytysvaiheen kesto on 3-6 kuukautta, jonka jälkeen on hyvä etsiä tuoteaihiolle omistaja(t) ja perustaa tuotteistusprojekti.
Jos edistystä ei tapahdu, pitää harkita ryhmän kokoonpanon muuttamista tai uuden prosessin käynnistämistä.
Tämä törmäytysmalli erottuu edukseen raskaammista ja pidemmistä julkisesti rahoitetuista ohjelmista ja yhteiskehityshankkeista.
”Verkoston toiminnan keveys ja luottamuspohjainen kontrollimekanismi auttavat yhteisen suunnan ja osallistujien motivaation säilymistä.”
Esitetyllä tavalla kootut ja tehokkaasti johdetut vapaaehtoiset, luottamukseen perustuvat ja tavoitehakuiset yritysverkostot voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Pähkinänkuoressa serendipiteettisen innovaatioverkoston tuntomerkit
- Tehtävä- ja tavoitesuuntautunut
- “Iso mahdollisuus” ohjaa verkostoa samaan suuntaan
- Paikallinen, toisiaan täydentävä osaaminen, mutta ei rajoitu tähän
- Väliaikainen
- Vapaaehtoinen
- Nopea kehitys keksinnöstä innovaatioksi, kokeilut
- Luottamus->avoin tiedonjako
- Ulkopuolelta johdettu (koordinaattori)
- Itseään täydentävä rakenne
- Pääosin sosiaalinen kontrollimekanismi
Blogin kirjoittajasta
Senior Business Advisor, TkT Jari Laine on vapaa tutkija ja yrittäjä, joka on kiinnostunut erityisesti yliopisto- ja tutkimuslähtöisten deep-tech, start-up- ja kasvuyhtiöiden tukemisesta ja uusien, kestävien teknologioiden kaupallistamisesta.
Jari väitteli Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella 2019 serendipiteettisistä yritysten välisistä innovaatioverkostoista.
Samaan aikaan hän työskenteli Aalto-yliopiston kemiantekniikan koulussa, tehtävänään bio-alan innovaatioiden kaupallistaminen, muun muassa selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen ja ligniinin hyötykäytön alueilla.
Ennen yliopistouraansa Jari toimi yli 20 vuotta suurten kansainvälisten yritysten keskijohdossa hankintatoimen, tuotannon ja jakelun sekä logistiikan tehtävissä.
TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?
Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).