Tarinat tarttumapintoina – inhimilliset kokemukset kansainvälisessä yrittäjyydessä

Tarinat tarttumapintoina – inhimilliset kokemukset kansainvälisessä yrittäjyydessä

Blogin kirjoittaja Satu Vesin

Yrittäjyys – sen kaikissa ilmenemisen muodoissa – kuvastaa ennen kaikkea ryhtymistä johonkin. Se kertoo tarinaa ihmisen kyvystä luoda ja muodostaa uutta järjestystä, uusia ja usein myös parempia tapoja tehdä asioita. Kansainvälistä yrittäjyyttä voidaan ajatella näitä mahdollisuuksia kohti suuntautumisena, yli oman maan rajojen.

Tarkastelin väitöstutkimuksessani kansainvälistä yrittäjyyttä prosessina, jonka keskiössä on yrittäjä ja yrittäjän oma kokemus kansainvälistymisestä. Tutkimusta varten haastattelin kansainvälistyneiden pienyritysten perustajayrittäjiä selvittääkseni, miten heistä oli tullut sitä, mitä he ovat kansainvälisinä yrittäjinä tänä päivänä. Nostamalla yksilön subjektiivisen kokemuksen tutkimuksensa ytimeen pyrin poispäin ihmisen toiminnan syy- ja seuraussuhteiden yksinkertaistavasta ”objektiivisesta” tarkastelusta ja syvemmälle henkilökohtaisen tarinan merkityskerroksiin.

Väitöstutkimukseen haastattelemani 19 yrittäjää olivat alle 50 hengen yrityksistä ja toimivat eri toimialoilla eri puolilla Suomea. Osa haastatelluista oli tähdännyt kansainvälistymiseen jo yritystä perustaessaan, toisille ovet maailmalle aukesivat kuin vahingossa mm. sosiaalisen median avulla. Tämän päivän yrittäjien lisäksi tutkin arkistoaineistoa Ahlströmin ja Metsä Groupin perustajayrittäjistä ja heidän edesottamuksistaan 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Kansainvälistyminen on matka, jonka aikana yrittäjä kulkee omaa sisäisen kasvun prosessiaan

Yrityksen kansainvälistymiseen ei ole yhtä menestymisen reseptiä tai yksiselitteistä taustatekijää, jonka avulla ovet maailmalle avautuisivat. Onkin tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että Suomesta lähdetään maailmalle yhtä lailla monikulttuurisen perhetaustan siivittämänä kuin takametsien pikkukylistä ja kantapään kautta oppien.

Kansainvälistyneet yrittäjät ovat myös oman sukupolvensa edustajia sekä osittain toimialojensa ja sosiaalisten verkostojensa ”kulttuurin tuotteita”, hahmottaen maailmaansa eri näkökulmista. Kansainväliseksi kasvamisessa olennaiseksi nousee se, mitä yrittäjät taipaleellaan kokevat merkitykselliseksi, oppivat ja löytävät itsestään, yrityksestään ja liiketoimintaympäristöstään.

Kansainvälistymisen alkuvaiheessa esimerkiksi jatkuva matkustaminen, uusien kansainvälisten suhteiden luonti ja vanhojen ylläpito, monikulttuuriseksi kasvavan henkilöstön johtaminen ja liiketoimintamallin muovaaminen uuden kulttuurikontekstin myötä vaativat yrittäjältä jatkuvaa liikettä ja sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön sekä henkisesti että fyysisesti. Yksilön kannalta on huomionarvoista, että kansainvälistyminen kysyy inhimillisesti ajateltuna uskallusta heittäytyä jatkuvaan epävarmuuden ja haavoittuvuuden aallokkoon sekä henkilökohtaisesti että yrityksen kautta.

Tärkeää on myös muistaa, että kansainvälistymisen prosessi johdattaa yrittäjät ennemmin tai myöhemmin pohtimaan yrityksen kasvuvisioiden ja -strategioiden lisäksi myös omaa jaksamistaan, rajojaan ja perhe-elämän hyvinvointia sekä unelmiaan, keitä he ovat ja mitä he haluavat elämässään tehdä. Joillekin kansainvälinen ura tai yritystoiminta itsessään on henkilökohtainen työelämätavoite ja unelma, jonka eteen on tehty monta valintaa jo ennen yrityksen perustamista.

Tutkimuslöydösten myötä kansainväliseksi tulemisen prosessin rinnalle nousee niin sanottu identiteettityön käsite. Identiteettityötä tapahtuu tiedostaen tai tiedostamatta, kun ihminen joutuu uudelleentyöstämään käsitystä itsestään suhteessa vallitseviin olosuhteisiin ja elämäntilanteisiin, esimerkiksi organisaatiossaan, työtehtävissään ja työroolissaan kohtaamissaan muutoksissa. Tutkimukseni yrittäjien tarinoista voi havaita sen, että he ovat olleet avoimia muutokselle ja sitä kautta itsearviointiin. Myös ympäriltä on löytynyt tukea prosessille; kollegoiden, mentoreiden, perheen tai ystäväpiirin merkitys sparraajina on olennaista kasvumatkalla.

Väitöskirjani teesi onkin, että kansainvälisen yrittäjyyden prosessi lähtee ennen kaikkea ihmisestä: jos yrittäjä ei itse heittäydy henkilökohtaiseen kansainvälistymisen prosessiinsa, hänen on haastavaa johtaa yritystään maan rajojen yli henkisesti, saati fyysisesti.

Henkilökohtaiset ja yhteiset tarinat tarttumapintoina moniulotteisessa kansainvälisen yrittäjyyden prosessissa

Samaistuttavien tarinoiden merkitys tarttumapintoina on suuri, kun ihminen navigoi eteenpäin työelämän ja organisaatioiden muutosprosesseissa. Kehityspsykologian ja elämänkaariteorian myötä tiedämme myös, että lapsuuden ja nuoruuden merkitykselliset tapahtumat ja kohtaamiset muovaavat ihmisen identiteettiä ja sen myötä myös omaa sisäistä käsikirjoitusta siitä, miten tietyissä ympäristöissä tai ihmissuhteissa tulee olla ja toimia.

Tutkimuksessani esitän mm. viisi tällaista sisäistä käsikirjoitusta kansainväliselle yrittäjyydelle – pioneerin, diplomaatin, uhkapelurin, ja maailmankansalaisen käsikirjoitukset, sekä käsikirjoitus, joka on sekoitus näitä kaikkia. Nämä toimivat kansainvälistyville yrittäjille heijastus- ja tarttumapintoina moniulotteiseen prosessiin, jota ei voida tarkastella yksinomaan taloudellisesta tai organisatorisesta näkökulmasta.

Jotta yrittäjän oma kasvuprosessi pääsee käyntiin ja jatkuu yhdessä yrityksen kasvun kanssa, on kansainvälistymisen johtamisen työhön hyvä integroida yrittäjien itsereflektiota ja oppimista tukevia elementtejä, esimerkiksi valmennuksen tai vertaismentoroinnin keinoin. Vuorovaikutus erilaisten kulttuuritaustaisten ja sukupolvia edustavien ihmisten kanssa on hedelmällisimmillään oppimista yhtä paljon itsestä kuin toisesta.

Omien sokeiden pisteiden, tunnekokemusten tai uskomusten tunnistaminen toisten tarinoiden kautta tai työstämällä omaa historiaa ja nykyhetkeä voivat koitua merkittäväksi käännekohdaksi kansainvälistymisen polulla. Utelias menneen reflektointi voi auttaa päästämään irti vanhoista ajatus- ja käytösmalleista, jotka jarruttavat kansainvälistymisen johtamista.

Tarinankerronta itsessään voi osoittautua myös hyväksi keinoksi uudelleenajatella pienyrityksen strategiatyötä. Jatkuva vapaus kuvitella ja sanoittaa yrityksen tulevaisuuden tarinaan ja kansainvälistymismatkaan vaihtoehtoisia polkuja antaa johdolle joustavuutta päätöksentekoon yllättävissä tilanteissa ja auttaa sietämään kansainvälistymisen epävarmuutta.

Kyky tarinallistaa kansainvälistymistä yrittäjän inhimillisen kokemuksen tasolla auttaa koko työyhteisöä ymmärtämään, muistamaan ja myös henkilökohtaisesti sitoutumaan siihen, miten ja miksi me haluamme kansainvälistyä.

Lue lisää väitöskirjasta The journeys of becoming and being an international entrepreneur: a narrative inquiry of the “I” in international entrepreneurship (suom. Narratiivinen tutkimus matkasta kansainväliseksi yrittäjäksi)

Blogin kirjoittajasta

Satu Vesin (os. Korhonen) on syntynyt vuonna 1989 Jyväskylässä. Nykyisin Lappeenrannassa asuva Vesin on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016. Ennen tutkijanuraansa Vesin työskenteli mm. Amcham Finlandilla, jonka missiona on edesauttaa jäsenyritystensä kansainvälistymistä Suomesta ja Suomeen. Tällä hetkellä Vesin toimii LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijana ja luennoitsijana.