Kari Tanskanen on toimitusketjujen johtamisen professori Aalto-yliopiston perustieteiden koulun tuotantotalouden laitoksella.

Yritysten keskittyminen yhä suppeampaan määrään ydintoimintoja on johtanut siihen, että suurin osa yritysten käyttämistä resursseista on organisaation ulkopuolella. Yritysten johtamisjärjestelmät ovat kuitenkin edelleen rakennettuja sisäisten resurssien johtamisen näkökulmasta. Ekosysteemin ja ulkoisten resurssien merkitykseen on kyllä havahduttu yhä enemmän, mutta niiden hyödyntämisessä on keskitytty usein yksittäisiin asioihin, kuten säästöjen hakemiseen hankinnoissa tai yksittäisten strategisten kumppanuuksien kehittämiseen.

Olemme Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tutkineet viimeisen vuosikymmenen aikana useissa väitöskirjoissa ja laajoissa tutkimusprojekteissa sitä, kuinka yritysten tulisi kehittää johtamisjärjestelmäänsä, jotta ulkoisten resurssiverkostojen tarjoama kasvu- ja kannattavuuspotentiaali saataisiin täysimääräisesti hyödynnettyä. Johtopäätökseni tutkimuksista on, että johtamisjärjestelmässä tulisi tarkastella sisäisiä ja ulkoisia resursseja yhä enemmän yhdessä, niiden erityispiirteet kuitenkin huomioiden.

Esitän seuraavassa keskeiset havainnot kahdesta tuotantotalouden laitokselle tehdystä ulkoisten resurssien johtamista käsittelevästä väitöskirjasta sekä yhteenvetona kaikista tutkimuksista ulkoisten resurssien johtamiseen vaadittavat tärkeimmät kyvykkyydet.

Johtoryhmässä ulkoisten resurssien todellinen merkitys jää usein havaitsematta

Kari Iloranta haastatteli väitöskirjatutkimuksessaan yritysten johtoryhmiä ja havaitsi, että ulkoisiin resursseihin liittyvät asiat ovat harvoin mukana yritysten strategiaprosessissa ja johtoryhmän asialistalle ne pääsevät vain, kun niissä ilmenee merkittäviä ongelmia. Johtoryhmässä ulkoisten resurssien johtaminen mielletään yleisesti operatiiviseksi hankintatoimeksi, joka nähdään yksinomaan hankintaosaston asiana.

Lisäksi johtoryhmien jäsenistä suurin osa aliarvioi merkittävästi hankintakustannusten osuuden yrityksensä liikevaihdosta. Iloranta löysi vallitsevaan tilanteeseen kolme selitystä: johtajien koulutus- ja kokemustausta, johtoryhmien ja toimialojen yhteinen vallitseva ajattelutapa, sekä johdon raportointijärjestelmät. Yhdessä näistä muodostuu noidankehä, joka pitää ulkoisten resurssien johtamisen mahdollisuudet piilossa.

Ulkoisten resurssien johtamisessa olisi kyettävä katsomaan yhtä aikaa sekä lähelle että kauas

Ulkoisilla resursseilla on suuri vaikutus lyhyen aikavälin tuloksentekoon, sillä ostetut tavarat ja palvelut muodostavat toimialan mukaan 50-90% yrityksen liikevaihdosta. Hankintojen hyvällä johtamisella voidaan siten merkittävästi ja suoraan vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen.

Pitkällä aikavälillä ulkoisten resurssien mobilisoinnilla voidaan edistää uusien tuotteiden ja liiketoimintojen kehittämistä, vauhdittaa yrityksen kasvua ja parantaa yrityksen suorituskykyä. Tällöin arvokkaiden ulkoisten resurssien kirjo laajenee toimittajaverkostosta asiakkaisiin, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joukkoihin ja yhteisöihin, startup-yrityksiin ja kilpailijoihin. Näillä kaikilla voi olla yritykselle arvokasta tietoa, osaamista, sekä fyysistä ja sosiaalista pääomaa, joiden hyödyntämiseen tulisi kehittää eri tilanteisiin sopivia toimintamalleja.

Marianna Zangrillon johtopäätös 118 suomalaisesta ja sveitsiläisestä yrityksestä kerättyyn aineistoon perustuvassa väitöskirjatutkimuksessa oli, että lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjen tavoittelun välille on löydettävä tasapaino. Tutkituissa yrityksissä tämä edellyttäisi lisäpanostuksia pitkän aikavälin uudistumiseen tähtääviin aktiviteetteihin, mikä parantaisi yrityksen toimintatasoa kaikilla mittareilla (taloudellisilla ja operatiivisilla).

Integroidun ulkoisten ja sisäisten resurssien johtamisen kuusi kyvykkyyttä

Jotta yritys saisi integroitua ulkoisten resurssien johtamisen saumattomaksi osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää, sen tulisi panostaa erityisesti kuuden kyvykkyyden kehittämiseen: organisointi, analysointi, suunnittelu, prosessijohtaminen, markkinointi, ja integrointi.

Ulkoiset resurssit on kyettävä organisoimaan johdettaviksi yksiköiksi: hankinta- ja resurssikategorioiksi. Kategorisointi luo pohjan toimittajamarkkinoiden analysoimiselle, jolla kehitetään ymmärrystä tarjolla olevien ulkoisten resurssien mahdollisuuksista. Toimintaa ohjataan kategoriakohtaisilla suunnitelmilla, joiden muodostamiseen tarvitaan kokonaiskustannusajattelua ja portfolioanalyysejä. Ulkoisten resurssien valintaan ja hyödyntämiseen on luotava järjestelmällinen prosessi, jossa saadaan seulottua suuresta määrästä potentiaalisia kumppaneita yritykselle parhaat.

Parhaiden kumppanien saamiseksi yrityksen on tehtävä itsestään houkutteleva, mikä edellyttää käänteistä markkinointia eli oman toiminnan tarkastelua ulkoisten kumppanien näkökulmasta ja oikeanlaista viestintää näiden suuntaan.

Toimiva yhteistyö yrityksen sisäisten toimintojen välillä luo perustan sujuvalle yhteistyölle ulkoisten kumppaneiden kanssa. Kumppaneiden suorituskykyä voidaan edelleen parantaa panostamalla selkeyteen sekä oikeaan yhdistelmään kilpailutusta ja yhteistyötä.

Koko ajantasaisen tiedon ulkoisten resurssien johtamisesta olen koonnut Tietosanoman juuri julkaisemaan kirjaan ”Ulkoisten resurssien johtaminen”.

Blogin kirjoittajasta

Kari Tanskanen on toimitusketjujen johtamisen professori Aalto-yliopiston Perustieteiden koulun Tuotantotalouden laitoksella. Hän on ohjannut 15 väitöskirjaa ja yli 250 diplomityötä sekä johtanut useita kymmeniä laajoja yhdessä suomalaisten yritysten kanssa toteutettuja tutkimushankkeita. Hän opettaa ulkoisten resurssien johtamista Tuotantotalouden maisteriohjelmassa sekä Aalto Pro:n “Diploma in Global Sourcing” -koulutusohjelmassa.

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäkoordinaattori Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).