Etelänaapurista oppia

Yhteenveto 3.5. pidetystä Digifoorumin tilaisuudesta ”Finland – the hub for next generation digital services. Together with Estonia”

Viron hallinto on saavuttanut digitaalisuuden edelläkävijäaseman maailmalla. Digitalisaatio on tuonut huomattavia säästöjä valtion menoihin. Myös valtion verotustulot ovat kasvaneet huimasti. Kuulostaa siltä, että Suomen kannattaa kuunnella tarkkaan, mitä etelänaapurissa puuhataan.

Digifoorumimme tilaisuudessa mielenkiintoisia näkökulmia ja kokemuksia jakoivat Viron ulko-, oikeus- ja kulttuuriministerinä toiminut Reign Lang sekä entinen Viron vero- ja tullihallituksen pääjohtaja Marek Helm. Lang ja Helm ovat olleet avainasemassa mahdollistamassa ja kehittämässä mittavia digitalisaatiohankkeita Virossa.

Hallintoon tehoa Viron opein

Virossa on pari viime vuosikymmentä edetty jättiharppauksin kohti digitalisoitunutta yhteiskuntaa. Matkaa voi ongelmitta kutsua vallankumoukselliseksi.

Tärkeänä digiuudistuksena on Virossa kehitetty valtakunnallinen järjestelmä digitaaliselle allekirjoittamiselle. Järjestelmän ovat kehittäneet virolaiset pankit yhteistyössä. Järjestelmällä valtio säästää summan, joka vastaa kahta prosenttia valtion bruttokansantuotteesta. Vastaavan luvun Viro käyttää maanpuolustusmenoihin.

”Digiallekirjoituksella kustannamme maanpuolustuksemme”, vitsailee Lang.

Viron oikeusministeriössä on ollut vahva ymmärrys sekä tahtotila tukemassa digireformia. 2000-luvun alussa lakia muovattiin mahdollistamaan sähköinen allekirjoittaminen. Tämän jälkeen lakia on edelleen muokattu kerta toisensa jälkeen, reagoiden uudistuksien luomiin tarpeisiin jatkuvasti ja viipymättä.

Verojen vastaanottamisen kärkimaa

Kohdataan totuus: Valtion keinot veronkierron kitkemiseksi ovat vähäiset. Virossa viiden vuoden aikana valtion verotustulot ovat kuitenkin kasvaneet 33 prosenttia. Kuinka he sen tekivät?

On mietittävä asioita uudesta näkökulmasta, niin Virossakin tehtiin: Mitä jos verotarkastajan tehtävä olisi virheistä käräyttämisen sijaan huijareiden ja konkurssiriskien tunnistaminen ja näistä vaaroista varoittaminen? Viron ideologian mukaan veropalveluiden tulee siis todella palvella yrityksiä.

”Kyse ei ole verojen keräämisestä, vaan vastaanottamisesta”, kiteyttää Helm.

Virossa veropalveluista on myös kehitetty niin käteviä käyttää, että veronmaksu on vaivatonta, jopa mukavaa. Yli 95 prosenttia virolaisista tekeekin veroilmoituksensa verkossa. Veroilmoituksen teko onnistuu viidessä minuutissa ja päätös veronpalautuksista tehdään kymmenessä päivässä.

Tulevaisuudessa Virossa haluttaisiin jopa luopua niin veroselvityksistä, kuin verotarkastuksistakin – ensimmäisenä maailmassa. Systeemissä, jossa verotus toimisi ajantasaisesti integroituna kaikkeen toimintaan ei näille olisi tarvetta.

Useissa valtioissa vallitsevana on malli, jossa valtio kerää valtavan määrän verotusdataa. Tätä dataa analyytikot kahlaavat läpi toivoen löytävänsä jotain huomautettavaa. Virossa puolestaan kaikki verotusdata kerätään ja pidetään julkisena, jotta yrittäjä osaa varautua riskeihin.

Myös valtio hyötyy tästä datasta: Ennen uudistusta Viro menetti vuosittain miljoonia euroja veropetoksien vuoksi. Nykyään kaikki yrityksien väliset yli 1000 euron siirrot tulevat hallinnon tietoon ja petosten määrä on laskenut minimiin.

Myös verohallinnon työpaikat vähenivät digitalisaation myötä 21 prosenttia. Tuloksena ei kuitenkaan ollut massamellakka tai lakkoilu, vaan kukaan ei juurikaan tuntunut välittävän, kertoo Helm. Jäljelle jääneet työntekijät kiittivät, koska säästyneet varat käytettiin heidän palkkoihin. Digitalisaatiouudistusten myötä myös ministeriöissä vähennettiin työntekijöitä huimalla prosentilla, vaikkakin digiosaajia tarvittiin toki lisää.
Uudistuksien myötä hallinto kerää sata miljoonaa enemmän vuotuisia verotuloja. Sähköisen verotussysteemin kehitys ja ylläpito on maksanut 15 viime vuoden aikana Virolle noin 20 miljoonaa euroa. Voisi siis todeta, että homma toimii.

Digitalisaatio, rohkeus ja luottamus

Viron toiminta on perustunut suoraviivaiseen, asioihin pää edellä lähestymiseen. Rohkeat päätökset ovat tarvinneet parikseen luottamusta. Kritiikkiä kaikille uudistuksille on tietenkin ollut, mutta sinnikkyys on tuonut edelläkävijävisiot toteen. Myös mahdollistava ilmapiiri innovaatioille ja avoimelle datan vaihdolle ovat olleet tärkeitä.

Onkin hyvä pohtia kriittisesti olemmeko Suomessa joskus ylivarovaisia datan yksityisyyden suhteen. Salailu voi blokata yrityksiltä avaimia kasvuun. Virossa on luotu valtion bisnesportaali, jonne kirjautuneiden pitää julkaista portaalissa vuosiraporttinsa. Näin yrittäjät saavat käyttöönsä liiketoiminnalleen hyödyllistä tietoa – ilman kalliita konsultteja.

Hallitusten IT-projektit voivat tunnetusti olla yllättävän kalliita ja lähes loputtomia. Digitalisaatiohankkeet voivat kuitenkin myös toimia hallituksen työkaluina auttaa yrityksiä – ja siten koko valtiota, kasvuun.

Virolaiset työläiset Suomessa

Avoimet markkinat ja korkeampi palkkataso houkuttelee vuosittain noin satatuhatta Virolaista töiden perässä Suomeen. Virossa 35 000:sta rakennusalan työntekijöistä noin 8 000 maksaa veroja valtiolle.

Rakennusalan mittavaa harmaata taloutta voitaisiin kitkeä valtioiden yhteistyöllä. Myös pankit voisivat auttaa työssä kontrolloimalla suuria käteisnostoja. Muutoshalua pitäisi löytyä myös rakennusyhtiöiltä. Eihän hallituksella kuuluisikaan olla resursseja kytätä jokaisen työmiehen liikkeitä.

Virolla ja Suomella on jo yhteinen meri ja yhteistä työvoimaa. Ehkä tulevaisuudessa meillä on myös tiiviimpää yhteistyötä ja yhdistettyä hallintoa?

Julkaistu 28.5.2017
Elina Harju, Boardman Oy