Miltä näyttää hallitusten palkitseminen listaamattomissa yhtiöissä? Entä miten hallitusten tulisi suhtautua tekoälyyn?

Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureuduttiin Boardmanin ja PwC:n yhteistilaisuudessa 19.3.2024. PwC:llä paikan päällä järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin Boardmanin partnerit ja Alumnit.

Listaamattomien hallitusten palkitsemisesta alustivat PwC:n palkitsemisselvityksistä vastaaja johtaja Leena Tyynilä ja Boardman-partneri Philip Aminoff. Tekoälyteemasta kertoivat PwC:n partneri Juuso Laatikainen ja Boardman-partneri Jussi Lystimäki. Tilaisuuden juonsi PwC:n partneri Mikko Nieminen.

Hallituspalkkioissa suuri ero listaamattomissa ja listatuissa yhtiöissä

PwC:n hallituspalkkioselvityksessä 2024 analysoitiin yhteensä 137 listaamattoman yrityksen ja 734 hallituksen jäsenen palkkiotiedot. Tiedot kerättiin selvitykseen osallistuvilta yrityksiltä vuodenvaihteessa 2023–2024.

PwC:n Tyynilä kertoo, että valtaosalle listamaattomien yritysten hallitusten jäsenistä maksetaan hallituspalkkioita. Jos palkkiota ei makseta, syynä on usein työsuhde yhtiöön.

Selvitykseen osallistuneista listaamattomissa yhtiöistä 48 prosenttia maksaa hallituksen jäsenilleen vuosi- ja kokouspalkkioita ja 44 prosenttia vuosipalkkioita. Kahdeksan prosenttia yrityksistä maksaa hallituksen jäsenilleen ainoastaan kokouspalkkiota.

Kun tuloksia verrataan listayhtiöihin, on suurissa (large cap) ja keskisuurissa yhtiöissä (mid cap) hallituksen jäsenten palkitseminen vuosi- ja kokouspalkkioiden yhdistelmällä listaamattomia yrityksiä yleisempää.

Listaamattoman yhtiön hallitusjäsenen vuosipalkkion mediaani oli selvityksen mukaan viime vuonna 12 000 euroa ja hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani oli 21 800 euroa. Small cap -yhtiöiden hallituksen jäsenen vuosipalkkion mediaani oli 25 700 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 48 000 euroa.

Tyynilää mietitytti tutkimuksen tuloksissa liikevaihdoltaan samankokoisten listaamattomien ja listattujen yritysten hallituksen palkitsemisen ero ja se, mistä tämä ero mahdollisesti johtuu.

Yrityksen tarina ratkaisee, ei palkkion määrä

Boardman-partneri Philip Aminoff jakoi kommenttipuheenvuorossaan käytännön kokemuksia hallituksen palkitsemiseen liittyen. Hän on hallituksen puheenjohtaja Helvar Mercassa ja Helectronissa, jotka ovat listaamattomia perheyhtiöitä.

Aminoff korosti puheenvuorossaan yrityksen narratiivin tärkeyttä uusien hallitusjäsenten houkuttelun välineenä. Hän sanoi, että jos yrityksen tarina on hyvä, silloin palkkiokeskustelu on toissijainen. Harvat hallitustyötä tekevät etsivät hallituspaikkoja suurten hallituspalkkioiden toivossa, vaan he etsivät yrityksiä, joiden tarinaa he haluavat olla mukana rakentamassa. Tämä sama pätee myös kansainvälisiin osaajiin.

Aminoff kertoi, että kun yritys haluaa saada hallitukseensa hyviä kansainvälisiä ulkomaisia jäseniä, sen täytyy panostaa paitsi tarinaan mutta myös siihen, että se on oikeasti valmis vastaanottamaan englanninkielisen jäsenen. Tämä tarkoittaa sitä, että englannin kielen tason on hallituksessa riittävän korkealla tasolla.

Aminoff uskoo, että palkkiotason ero on listaamattomissa ja listatuissa yhtiöissä suuri, koska listattujen yhtiöiden hallituksen jäsenet joutuvat käyttämään paljon aikaa lakien, sääntöjen ja määräysten lukemiseen ja noudattamiseen (compliance). Listamaattomien yhtiöiden hallituksen jäsenet eivät tällaista tee, vaan he pystyvät keskittymään alusta asti suoraan yritykseen.

Kansainvälisten hallitusjäsenet usein odottavat kovempia hallituspalkkioita kuin suomalaiset, Aminoff vahvistaa. Aminoff kertoi, että kun heidän hallituksensa ovat kansainvälistyneet, he ovat joutuneet korottamaan hallituspalkkioiden tasoa noin 30 prosenttia.

Tekoäly hallituksessa

PwC:n partneri Juuso Laatikainen kannusti jokaista hallituksessa vaikuttavaa miettimään, onko tekoäly hallitukselle relevantti aihe miettiä vai ei. Jos vastaus on ei, silloin ei kannata olla huolissaan. Hänen mielestään yrityksissä on arvonluonnin kannalta paljon muitakin mahdollisuuksia kuin generatiivinen tekoäly.

Laatikainen kertoi, että siihen että generatiivinen tekoäly saadaan kustannustehokkaasti skaalautumaan teollisiin ympäristöihin, menee vielä vähintään muutama vuosi. Kaikkiin ympäristöihin tekoälyn skaalaaminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa ja järkevää kuin toisiin. Hän ajattelee, että suurin vaikutus tekoälyllä tulee olemaan muun muassa ohjelmistoalaan, kuluttajatuotteisiin ja asiantuntijapalveluihin.

Boardman-partneri ja Schibsted Venturesin VP – Head of Ventures Jussi Lystimäki kertoi yleisölle siitä, miten tekoälyn avulla on parannettu journalismin laatua norjalaisessa Schibsted-konsernissa.

Schibsted otti käyttöönsä yli 100 robottia, jotka auttavat journalisteja heidän päivittäisessä työssään. Robotit etsivät ja jäsentävät tietoa, jolloin journalistilla menee vähemmän aikaa asioiden tutkimiseen. Ne myös kirjoittavat tekstiluonnoksia. Kaikki tämä paitsi nopeuttaa journalistien työtä, koska heillä menee vähemmän aikaa asioiden tutkimiseen, mutta myös tekee uutisista laadukkaampia, koska niissä pystytään käyttämään tekoälyn avulla löydettyjä lähteitä hyvänään.

Lystimäki sanoi, että hän istuu alas kahden viikon välein AI-koutsinsa kanssa. Hänen kanssaan Lystimäki käy läpi tekoälyn mahdollisuuksia omassa työssään. Miten esimerkiksi käydä tehokkaammin läpi 50 eri PowerPoint-esitystä ja etsiä niistä olennainen? Voiko tekoäly auttaa tässä?

Lystimäki kannusti jokaista muutakin hallituksessa vaikuttavaa tutkimaan tekoälyn mahdollisuuksia. Hän sanoi, että nyt on aika, jolloin pitää rakentaa osaamista tekoälyn saralla. Muuten vaarana on, että jää pois kehityksen kelkasta.

Teksti ja kuvat: Karoliina Kuhalampi