Ennakointi hallitustyön tukena

Ennakointi hallitustyön tukena

Korona nosti ennakoinnin entistä vahvemmin päätöksentekijöiden agendoille. Painopiste on selkeästi siirtynyt tulevaisuuskuvan hahmottamiseen ja skenaariotyöskentelyyn. Myös Boardman verkoston yksi vuoden pääteemoista on ennakointi päätöksentekoketjussa, jonka puitteissa toteutettiin tilaisuus yhteistyössä Futures Platformin kanssa.

Tilaisuudessa keskusteltiin futuristi Tuomo Kuosan johdolla tulevaisuustyöskentelystä ja toimintaympäristön muutosten ennakoinnista hallitustyön tukena ja skenaariotyöskentelyä havainnollistettiin EK:n asiantuntijan Heli Siikaluoman alustuksella. Tilaisuutta moderoi Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Miten varmistaa jatkuva sekä vaikuttava ennakointityö organisaatiossa?

Viime aikoina puhutaan, että elämme VUCA-maailmassa, jossa kohdataan jatkuvalla syötöllä uusia ilmiöitä, joille ei edes välttämättä ole käsitettä. “Meidän pitää tunnistaa uusia muutosilmiöitä, luoda niille raja-aidat ja nimetä nämä uudet ilmiöt”, totesi Kuosa tilaisuuden alussa.

Kuosa kertoi, että ennakointi on keskeinen osa toimintaympäristön muutosten ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamis- ja seurantaprosessia. Ennakoinnissa kiinnitetään huomio erityisesti uusiin (mega)trendeihin, draivereihin, ilmiöihin, muutossignaaleihin ja villeihin kortteihin. Villeillä korteilla Kuosa viittaa hypoteeseihin ikään kuin ajatteluun siitä mihin nykyiset kehityskulut voisivat parhaimmassa ja huonoimmassa tilanteessa johtaa.

Tilaisuudessa tarkasteltiin ilmiöiden kehityskulkua sekä tulevaisuuden ennakointikarttaa, joka tarjoaa 360 asteen näköalan erilaisten aiheiden tulevaan kehitykseen sekä erilaisia skenaariotyöskentelytapoja.

Miten VUCA –maailma haastaa konservatiivisen strategiatyön?

Tilaisuudessa kuultiin myös, kuinka murroksessa oleva maailma ja johdon ja hallituksen tarve ennakoida tulevaa on muuttanut strategiatyötä.

Perinteisessä strategiatyössä oletuksena on, että on muutamia vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja muutamia väistämättömiä askeleita, joita pitkin edetään kohti visiota.

Ennakointiin perustuvassa strategiatyössä lähtökohtana “horizon scanning”, jossa tunnistetaan keskeiset muutokset, joiden pohjalta lähdetään arvioimaan mahdollisia uhkia, mahdollisuuksia ja epävarmuustekijöitä. Epävarmuustekijöihin pureudutaan ja niitä avataan erilaisin ennakointityökaluin esimerkiksi tulevaisuustaulukossa. Kun löydetään skenaario ja tapa, mikä olisi hyvä lähtökohta strategialle, niin voidaan tulevaisuudesta käsin lähteä miettimään kehityspolkua eli miten tämä skenaario voitaisiin saavuttaa.

Mikä on hallituksen rooli riittävän ennakoinnin varmistamisessa?

Ennakointi auttaa yrityksiä varmistamaan sekä ennen kaikkea valmistautumaan muutoksiin tulevaisuudessa. Ennakointityöllä on myös lukuisia muita hyötyjä. Ennakoinnin avulla voidaan muodostaa organisaatiossa yhteisesti jaettu ymmärrys tulevaisuudesta, tunnistaa uusia uhkia ja ennen kaikkea mahdollisuuksia, suunnitella uusia kehityspolkuja, jalostaa yrityksen sisäistä kommunikaatiota ja tulevaisuustietoa ja luoda yritykselle mahdollisuus olla alansa edelläkävijä ja ajatusjohtaja.

Kuosan mukaan hallituksen on kyettävä varmistamaan ainakin seuraavat asiat:

  • Yrityksessä tulee olla myönteinen ilmapiiri ja asenne ennakointitoimintaa kohtaan;
  • Jotta ennakointia voidaan tehdä mahdollisimman laajalla perspektiivillä, tulee hallituksen varmistaa, että yrityksessä on monipuolinen osaamispohja sekä, että poikkeavat näkemykset huomioidaan.
  • Ennakointi nivotaan myös oikeisiin tavoitteisiin ja toimintaan.
  • Villit kortit ja heikot signaalit tunnistetaan ja arvioidaan osana päätöksentekoa.
  • Yrityksen johdolla tai ennakointia tekevällä taholla on riittävää ennakointimenetelmien osaamista, sillä menetelmiä on lukuisia.
  • Johto tekee rohkeaa ja systemaattisesti strategista ennakointia – eikä pelkkää visiointia gurunäkemysten pohjalta, liian pitkälle aikavälille lukkoon lyötyä suunnittelua tai numerojohtamista.

Case: Skenaariotyöskentely EK:ssa

Tilaisuudessa kuultiin myös konkreettinen esimerkki, kuinka Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tekee skenaariotyötä. Skenaariotyön tavoitteena oli pohtia, miten korona vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa elinkeinoelämään.

Skenaarioprojekti eteni nopeasti ja saatiin valmiiksi neljän kuukauden aikana. Skenaarioprojektiin osallistui EK:n EU- ja kauppapoliittinen valiokunta, joka koostui yrityksistä ja valmistelee yhteistyössä EK:n kanssa edunvalvonnan pidemmän aikavälin strategioita. Projektissa kuultiin muun muassa myös ministeriöiden virkamiehiä.

EK:n skenaariotyöskentelyssä hyödynnettiin skenaariotyökaluna tulevaisuustaulukkoa, jossa määriteltiin neljä erilaista maailmankaupan vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota vuodelle 2030. “Tarkoitus ei ollut antaa yhtä vastausta. Haluttiin rakentaa erilaisia polkuja. Tällä hetkellä näyttää vahvistuvan kaksi kamppailevaa leiriä -skenaario. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokin muukin skenaario ei voisi vahvistua,” kertoi Siikaluoma.