Vuoden 2018 viimeisessä Boardman LJT:n tilaisuudessa keskusteltiin huippusuoritukseen yltämisestä sekä johtamisen mahdollisuuksista yksilöiden henkilökohtaisessa suoriutumisessa. Uusia ideoita tarjoamassa olivat puhujat Tom Liljeström, Susanna Rahkamo sekä Matti Taipale. Illan moderaattorina toimi LJT:n puheenjohtaja Kari Kasanen.

Osaaminen on ilmainen luonnonvara

Tom Liljeström puhui laajasti nopeasti kasvavan talouden suunnasta ja sen vaikutuksista tuotantoon ja velkaan. Kiinan tuotantolinjat ja niiden ulkoistaminen mm. Afrikkaan, kallistuvat hinnat ja kiinalaisten työntekijöiden korkeammat palkkavaatimukset merkitsevät loppua deflaation ja alenevien hintojen trendille, joka on pitkään toiminut Kiinan tärkeimpänä vientituotteena. Liljeström korostaa, että kyseessä on globaali trendi – hintojen alentumisjuna on lähestymässä päätepysäkkiään.

Räjähdysmäinen talouskasvu on osittain riippuvainen luottamuksesta valuuttaan, kasvu kun perustuu suurelta osin velkaan. Keskuspankit rahoittavat valtioiden alijäämien ylläpitoa ja talous kasvaa yhä edelleen pienestä inflaatiosta huolimatta. Tom Liljeströmin mukaan sijoittajan olisikin nykyisessä tilanteessa tärkeintä siirtää fokus kohti osaamisintensiivisiä hankkeita. Osaamiskatveikkoja on runsaasti ja ammattitaitoisista osaajista on paikoin huutava pula. Liljeström toteaa, että osaaminen on pysyvää ja hinnoiteltavaa, ja on lähtökohtaisesti ilmainen luonnonvara, jota hyödyntämällä voi avata rajattomia kehitysmahdollisuuksia.

Huippuosaajaksi kehittymisen malli

Tohtori ja olympiamitalisti Susanna Rahkamo esitteli jäsenille huippuosaajaksi kehittymisen mallin, ja korosti, että huipuksi kasvaminen ja hyväksi kasvaminen ovat kaksi hyvin erityyppistä prosessia. Jälkimmäisessä prosessissa on riittävää opitun täydellinen omaksuminen ja suoriutuminen hyvin, mutta ollakseen huippu on kehitettävä uutta ja uskallettava rikkoa rajoja.

Rahkamo kuvaa huipuksi kasvamista elinikäiseksi matkaksi, jonka aikana syttyvistä kipinöistä ja inspiraation lähteistä muokkaamme aivoissamme kysymyksiä, ja luomme näin uniikin pohjan omalle ajattelullemme kyseenalaistamalla totuttua ja miettimällä seuraavaa siirtoa. Prosessissa on Susanna Rahkamon mukaan kuusi elementtiä, jotka erotellaan kysymyksiksi, näkemykseksi, soveltamiseksi, uskoksi itseen, sisäiseen paloon ja periksiantamattomaan työhön, jonka pohjalta muodostuu jälleen uusia kysymyksiä vastattavaksi.

Huippusuorituksen mallia voi Rahkamon mukaan soveltaa sekä yksilön suorituksiin että johdon ja hallituksen toimintaan. Ideaa tai ajatusta siis ensin kasvatellaan ja pohditaan, luodaan näin yhteinen näkemys ja ymmärrys, jonka jälkeen suunnitellaan käytännön toteutus. On tärkeää, että rehellisesti pohditaan mahdollisuuksia ja uskallusta idean toteuttamiseen ja lopulta implementoidaan haluttu ratkaisu. Rahkamo korostaa myös, että toimiakseen työkalun täytyy toimia ketjussa muiden kanssa, tiheänä verkostona joka tarjoaa kipinöitä ja uusia näkökulmia.

Johtaminen ja johtamisosaaminen

Matti Taipale aloitti puheenvuoronsa humaanilla näkökulmalla: jokaisella ihmisellä on inhimillisiä perustarpeita. Jokainen yksilö, asemastaan ja ammattitaidostaan riippumatta, haluaa kokea työpaikalla arvostusta, ymmärrystä ja kiinnostusta. Ihmisen tajunta gravitoituu luonnostaan kohti ongelmia ja uhkia, joten positiiviset nostot kautta organisaation ovat äärimmäisen tärkeitä. Jokaisella yksilöllä on myös erilaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia – yksi ymmärtää lukusarjat ja numerot, toinen jäsentelee pitkiäkin tekstejä ja hahmottelee niistä kokonaiskuvia. Myös motivaation lähde vaihtelee, ja jotkut yksilöt kokevat luovan vapauden ahdistavana, toiset mahdollisuutena.

Yksilöiden ollessa niin erilaisia, Taipaleen mukaan ainoa asia mitä voi johtaa, on itse toiminta. Jos ymmärtää alaistensa roolien vaatimukset lihasliikkeiden tasolla, pystyy yksilöä ohjaamaan kohti sellaisia toimintatapoja, jotka ohjaavat häntä kohti ideaalista, optimoitua työtapaa. Johtoryhmässä mahdollisuuksien optimointi onnistuu vain, jos erityyppiset yksilöt kokevat voivansa kyseenalaistaa toimintaa, vastaanottaa apua ja tukea ja tuntea olonsa psykologisesti turvalliseksi toiminnan puitteissa.

Kirjoittanut Annika Sipilä ja Emma Koivusalo