Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja tulevaisuudessa sen suunta näyttää entistä mielenkiintoisemmalta. Tekoälyn nopea kehitys ja nelipäiväisen työviikon mahdollisuus ovat aiheita, jotka herättävät kiinnostusta niin työntekijöissä kuin työnantajissakin.

Vaikka lyhyempi työviikko voi olla houkutteleva ajatus monille, sen vaikutukset voivat vaihdella merkittävästi eri toimialoilla. Boardman LJT:n hiljattain järjestämä tilaisuus syvensi näitä ajatuksia tutkimustiedon ja yritysesimerkein.

Tilaisuuden avasi Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtaja Satu Koskinen ja moderoijana toimi hallituksen jäsen Ossi Aura, joka ohjasi keskustelua innostavasti eteenpäin.

Mitä työtuntien muutosten vaikutuksista tiedetään?

Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen päällikkö, Essi Eerola, herätti keskustelua nelipäiväisen työviikon taloudellisista vaikutuksista puheenvuorossaan. Työaikojen muutokset ovat ajankohtainen aihe maailmanlaajuisesti, ja monet OECD-maat ovat kohdanneet työtuntien vähenemisen trendin viime vuosikymmenien aikana.

Tähän ilmiöön vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten elintason nousu, vapaa-ajan kysynnän kasvu, lainsäädännölliset muutokset sekä työehtosopimukset, jotka määrittelevät työpäivien pituuden. Vaikka Suomessa työllisyysaste on noussut voimakkaasti viime vuosina, kokonaistyöpanos on pysynyt samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Yksi syy tähän on tehtyjen työtuntien väheneminen. Eerola korosti, että Suomessa kokoaikatyötä tekevät käytännössä tekevät Euroopan lyhintä työpäivää.

Työtuntien muutosten vaikutuksia voidaan tarkastella sekä tuottavuuden että työllisyyden näkökulmasta. Kysymys työajan pidentämisestä tai lyhentämisestä liittyy olennaisesti siihen, miten ne vaikuttavat työvoimakustannuksiin ja tuottavuuteen.

Työtuntien muutosten vaikutuksia voidaan tarkastella sekä tuottavuuden että työllisyyden näkökulmasta.

Työajan pituuden vaikutus tuottavuuteen voi olla monimutkainen. Toisinaan lyhyemmät työpäivät voivat parantaa työn tuottavuutta nostamalla hyvinvointia ja ohjaamalla yrityksiä siirtymään pääomavaltaisempaan tuotantoteknologiaan. Toisaalta lyhyemmät työpäivät saattavat johtaa tuottavuuden laskuun, esimerkiksi alentamalla tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta.

Kannattaa huomata, että suurin osa tutkimuksista taloustieteen piirissä koskee viikkotuntien vähentämisen vaikutuksia, eikä nelipäiväiseen työviikkoon siirtymisen vaikutuksia ole tutkittu yhtä laajasti. Tämä tekee asiasta monimutkaisemman, sillä nelipäiväisen työviikon vaikutukset voivat poiketa merkittävästi viikkotuntien vähentämisestä.

Eerola korosti, että luotettava arviointi vaatii uskottavaa tutkimusasetelmaa. On tärkeää pystyä arvioimaan, mitä olisi tapahtunut ilman interventiota, mutta tämä voi olla vaikeaa, kun kyseessä on näin monimutkainen ilmiö. Vertailuryhmän löytäminen voi olla haastavaa.

Lopuksi Eerola esitti näkemyksensä siitä, että nelipäiväisen työviikon kokeilua ei välttämättä kannata toteuttaa. Hän perusteli näkemystään sillä, että yritykset ja toimialat ovat erilaisia eikä ole selvää, että työajan lyhentämisen pitäisi edes kuulua kollektiivisen päätöksenteon piiriin. Lisäksi järkevä kokeilu edellyttää satunnaistamista, joka on vaikeaa toteuttaa työaikakokeiluissa. Sen sijaan julkiset resurssit työllisyyteen liittyvien kokeilujen osalta voitaisiin suunnata muihin tarpeisiin.

Mitkä ovat nelipäiväisen työviikon inhimilliset vaikutukset?

Aivotutkija Minna Huotilainen tutkii Helsingin yliopistolla oppimista ja hyvää työelämään neurotieteen näkökulmasta. Hänet on palkittu tieteellisen tiedon kansantajuistamisesta niin aivojen, keskittymisen, työelämän kuin oppimisenkin alueella.

Asiantuntijoiden lyhyemmän työviikon puolestapuhujana Huotilainen perustelee kantaansa monin näkökulmin. Suomalaiset työntekijät ovat ilmaisseet toiveensa lyhyemmistä työajoista, ja jopa 48 prosenttia suomalaisista kannattaa työajan lyhentämistä pitkällä aikavälillä.

Huotilaisen mukaan lyhyemmällä työajalla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja työn laatuun. Työssä tapahtuvien virheiden määrä vähenee, kun väsymys vähenee ja tarkkaavaisuuden säätely paranee. Ihmiset tarvitsevat vähemmän taukoja, mikä voi lisätä tehokkuutta ja työn sujuvuutta.

Lyhyemmällä työajalla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja työn laatuun.

Erityisen kiinnostavaa on se, että lyhyemmän työajan on havaittu tehostavan ihmisten ongelmanratkaisukykyä ja innovatiivisuutta. Tämä voi puolestaan edistää oppimista ja koulutuksen laatua. Kun työntekijöillä on enemmän aikaa levätä ja olla luovia, se voi heijastua myös heidän oppimiskykyynsä ja kognitiivisiin taitoihinsa.

Lyhyempi työaika antaisi ihmisille enemmän aikaa omille tärkeille asioilleen. Kysyttäessä, mitä he tekisivät, jos heillä olisi enemmän vapaa-aikaa, vastauksissa korostuivat perheen kanssa vietetty aika, harrastukset (erityisesti liikunta ja terveyttä ylläpitävät aktiviteetit), vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta, opiskelu ja oman osaamisen kehittäminen sekä taiteelliset harrastukset. On myös hyvä huomioida, että nuoret arvostavat vapaa-aikaa ja moni heistä tekee osa-aikaista työtä jo nyt.

Huotilainen kiteyttää näkemyksensä lyhyemmästä työajasta toteamalla, että se voi edistää ihmisten terveyttä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se voi auttaa ratkaisemaan kansantaloudellisia haasteita.

Nelipäiväisen työviikon vaikutukset eri toimialoilla – yritysesimerkit

Leijona Catering Oy:n talousjohtaja Jussi Muhonen avaa nelipäiväisen työviikon haasteet ravintola-alalla. Ravintolatoimiala on kansantaloudelle merkittävä. Toimialalla alalla työvoimapula on jo nyt huomattava ongelma, ja ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoiminen voi olla erittäin vaikeaa. Työvoimapula vaivaa koko matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa, joista jo koronapandemia on saanut monet siirtymään pysyvästi muihin toimialoihin.

Toimialalle nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi kestämättömän tilanteen, jo ennestään työvoimapulan kanssa kamppailevalle alalle. Ravintola-ala on pienikatteista ja henkilöstövaltaista. Ala tarvitsisi kenties jopa 20 000 uutta työntekijää koronan aikana menetetyn työvoiman lisäksi. Lisäksi nelipäiväinen työviikko toisi kustannuksia, joiden kattaminen nykyisellä hintatasolla olisi haasteellista. Muhonen totesi, että nelipäiväisellä työviikolla olisi merkittävät vaikutukset koko toimialan elinkelpoisuudelle.

Nelipäiväinen työviikko ei ole universaali ratkaisu, vaan se vaatii harkintaa ja yksilöllistä tarkastelua.

Toinen näkökulma nelipäiväiseen työviikkoon kuultiin Tovari Oy:n toimitusjohtaja Jussi Pirhoselta. Hän kertoo yrityksen kokemuksesta, jossa huippuosaaja saatiin houkuteltua pysymään yrityksessä tarjoamalla hänelle lyhyempää työviikkoa. Tämä tarjous osoittautui kilpailueduksi, jota ei muualta voitu saada.

Pirhonen korostaa, että nelipäiväinen työviikko ei ole universaali ratkaisu, vaan se vaatii harkintaa ja yksilöllistä tarkastelua. Hän huomasi, että huippuosaajan tuottavuus pysyi korkealla nelipäiväisellä työviikolla (92 % verrattuna viisipäiväiseen työviikkoon). Tämä osoittaa, että tietyillä aloilla ja tietyissä tilanteissa nelipäiväinen työviikko voi olla toimiva vaihtoehto, kunhan se suunnitellaan huolellisesti.

Lue tapahtumayhteenvedon toinen osa tästä!

 

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Lue lisää ja tule mukaan!