Hyvä henkilöstöjohtaminen tutkimuksen ja käytännön näkökulmasta
08.03.2021
Boardman LJT:n teematilaisuudessa keskusteltiin tutkimuksen ja käytännön suhteesta erityisesti henkilöstöjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tilaisuudessa tarkasteltiin myös, mitä muutoksia pandemia on saanut aikaan henkilöstöjohtamisessa.
Tilaisuuden avasi Boardman-partneri ja LJT:n hallituksen puheenjohtaja Satu Koskinen. “Johtaminen on aina ihmisten kautta vaikuttamista. Henkilöstöjohtaminen kuuluu kaikille, niin johtajille ja kuin myös esimerkiksi hallitusten jäsenille.”

Ossi Aura
Johtamalla aktiivisuutta johtamiseen
Ossi Aura, FT ja Boardman LJT:n hallituksen jäsen, kertoi tutkimustuloksiaan johtajuudesta ja siihen liittyvästä kannattavuudesta, oman johtajan tuen vaikutuksesta sekä henkilöstötuottavuudesta.
Aura kertoi vuoden 2018 tutkimustuloksistaan, joiden mukaan hyvä johtaminen lisää selkeästi yrityksen kannattavuutta. “Tällä hetkellä johtamisen ja kannattavuuden yhteys on erillään ja niitä ei mielletä niin, että ne innostaisivat yrityksiä johtamaan paremmin.” Aura nosti esille, että kyseessä on aineeton voimavara, jota kehittämällä voidaan lisätä merkittävästi yritysten kannattavuutta.
Tutkimuksessa organisaatiot jaettiin kolmeen tasoon tietyillä kriteereillä johtajuuden mukaan. Verrattaessa yritysten kannattavuutta ja käyttökatetta havaittiin, että parhaiten johdetuilla yrityksillä käyttökate oli 3,0% verrattuna huonommin johdettuihin yrityksiin, joissa käyttökate oli -2,4%.
“Jos kaikki Suomen yritykset johtaisivat yhtä hyvin kuin tuo 29 prosenttia, se generoisi vuositasolla 9,4 miljardia lisää käyttökatteita.”
Lue lisää Ossi Auran tutkimusraportista
Aura kertoi myös tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin ihmisten johtamisen aktiivisuutta eri taustamuuttujien mukaan. Tutkimuksessa kartoitettiin johtajuuskoulutusta, esimiesuraa, esimiestukea ja omaa henkilöstötuottavuutta.
“Organisaatioiden välillä nähtiin suuria eroja. Kuitenkin johtopäätöksenä voidaan todeta, että oman esimiehen tuki on tärkein asia, joka boostaa johtajien omaa johtamista. Oman johtajan tuki ja henkilöstötuottavuus korreloivat vahvasti.”
Aura nosti myös esille, että oman esimiehen tuella on vahva yhteys johtajan omaan motivaatioon ja sitoutumiseen. “Motivaatio ja sitoutuminen rapautuu sellaisessa johtamisessa, jossa johtaja ei itse saa tukea.”
Lue lisää analyysista Auran Faktat -blogista
Kokemuksia tutkimusyhteistyöstä organisaation kehittämisessä

Sanna-Mari Myllynen
Sanna-Mari Myllynen, SOK:n kasvusta ja kehittymisestä vastaava johtaja kertoi tutkimuksen laaja-alaisista vaikutuksista organisaation päätöksentekoon. Myllynen kertoi lukuisista tutkimusyhteistyökokemuksistaan niin akateemisissa tutkimuksista kuin pro gradu -töistä. Hän esitteli ajatuksiaan siitä, miten organisaation kehittämisessä voidaan hyödyntää tutkimustietoa.
Myllysen mukaan tutkimukset tuovat vakuuttavuutta sekä auttavat tulevaisuuden ilmiöiden ennustamisessa. “Erityisesti henkilöstökysymyksissä tutkimustulokset auttavat myymään asian johtoryhmätasolle asti. Ne tuovat uskoa ja luottamusta asiaan ja ilmiöön ja niitä tarvitaan päätöksenteon taustalle.”
Tutkimuksista saadaan tärkeää tietoa ja ne antavat perusteluja myös sille, miksi jokin tietty menetelmä valitaan organisaatiossa asian eteenpäin viemiseen. Lisäksi tutkimuksien avulla päästään seuraamaan toiminnan vaikuttavuutta.
”Olen käyttänyt tutkimustuloksia myös hyödyksi herättelemään organisaatiossa ihmisiä ajattelemaan tiettyä teemaa syvemmin.”
Myllysen mukaan on tärkeää olla mukana ulkoisissa tutkimuksissa, koska niiden avulla saadaan ensikädessä arvokasta tietoa uusista ilmiöistä ja omasta tilanteesta suhteessa muihin organisaatioihin. ”Erityisesti henkilöstöasioissa ihmisten kehittäminen vie vuosia, eikä muutoksia saada aikaan hetkessä. Näin ollen ulkoiset tutkimukset antavat meille kuvaa siitä, missä me olemme suhteessa muihin toimijoihin ja ne antavat meille mahdollisuuden seurata työelämään koskevia asenteita ja muutoksia.”
Lisäksi Myllynen nosti tärkeän kysymyksen esille nimenomaan tutkimustoiminnan erilaista intresseistä organisaatioissa ja tutkimusyhteisössä. Nämä intressit on tärkeää tuoda esille yhteistyön alussa, jotta molemmat osapuolet saavat tarvitsemansa hyödyn. Olennaisinta on osata organisaatioissa käytännöllistää tutkimusten tuloksia, kun taas tutkimuskumppanille on tärkeintä tieteellinen tuotos. Organisaatiot tarvitsevat tutkimuksista esimerkiksi toimenpidesuosituksia ja ehdotuksia, jotka vievät organisaatiota eteenpäin.
Lue lisää Boardman LJT:n toiminnasta täältä.
Samankaltaisia artikkeleita
Näkökulmia datan ja johtajuuden liittoon – Yhdessä tulevaisuutta luomassa