Boardman LJT: Kuinka luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja pitää työntekijät sitoutuneina hybridityössä?
23.03.2023
Etätyö ja sen tuoma autonomian rooli työelämässä on herättänyt kiivasta keskustelua, koska tapoja yhteisöllisyyden saavuttamiseen olisi tärkeä löytää ilman yksittäisten työntekijöiden autonomian tukahduttamista.
Boardman LJT:n teematilaisuudessa syvennyttiin tarkastelemaan henkilöstöjohtamisen tulevaisuutta ja sitä, miten autonomiaa johdetaan kompleksisessa hybridityöelämässä Hankenin tutkijatohtorin Emma Nordbäckin johdolla. Nordbäck on tutkinut etätyötä ja itseohjautuvia organisaatioita.
Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Autonomian rooli etätyössä – sen haasteet ja ratkaisut
Monet etätyötä tekevät ovat huomanneet, että he ovat vähintään yhtä tehokkaita kotona kuin toimistolla. Samaan aikaan työntekijät vaihtavat työpaikkaa enemmän kuin koskaan, ja monissa yrityksissä kärsitään osaajapulasta.
Puuttuakseen osaajien irtisanomisaaltoon ja pitääkseen työntekijät yrityksessä, johdon on tärkeää miettiä uudelleen, mitä työ oikeastaan on hybridityössä. Monet keskittyvät tehokkuuteen ja suorituskykyyn.
Nordbäck korostaa myös fyysisen ja koetun etäisyyden eron ymmärtämistä etätyössä. Tällöin fyysinen etäisyys ei välttämättä ole ongelma, vaan taustalla vaikuttaa koettu etäisyys.
Koettu etäisyyden tunne kasvaa, jos työntekijät kokevat olevansa kaukana ja poissa työyhteisön vaikutuspiiristä ja viestinnästä. Tämä voi heikentää sosiaalista läsnäoloa ja johtaa heikentyneeseen kommunikaatioon ja yhteistyöhön tiimien välillä.
Nordbäckin mukaan useat yritykset ovat yrittäneet houkutella työntekijöitään työpaikoille aamupalojen ja muiden virikkeiden kautta. Ne ovat hyviä vetonauloja, mutta tutkimusten mukaan todellinen vetonaula ja sitoutumisen syy on yhteisöllisyys.
Microsoftin tekemän kyselyn mukaan suurimpana työpaikan vetovoimana toimivat hyvät suhteet kollegoihin. Tämä korostaa tarvetta löytää tapoja ylläpitää hyviä suhteita työntekijöiden välillä ja luoda yhteisöllisyyden tunnetta.
Nordbäck korostaakin, että on tärkeää muistaa, että työ on myös innovaatiota, hyvää me-henkeä ja omaa hyvinvointia sekä kaikkien hyvinvointia.
Ihmisten identifikaatio organisaatioon luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja vahvistaa motivaatiota työssä – oppia voi jalkapallojoukkueilta
On tärkeää ymmärtää, että ihmiset identifioivat itsensä organisaatioonsa. Tämä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun identifikaatio on heikko, heikkenee työn tarkoituksellisuuden kokemus, mikä voi johtaa työntekijöiden motivaation heikkenemiseen ja siten herkästi lähtemiseen. On tärkeää luoda vahva identifikaatio organisaatioon ja sen tarkoitukseen.
Nordbäck ehdottaa, että identifikaation vahvistamiseksi voimme ottaa oppia jalkapallojoukkueista, joissa joukkueen jäsenet kokevat olevansa osa tiettyä joukkuetta ja yhteisöä sekä jakavansa saman tarkoituksen. Keinoja tähän on monia:
Identiteetti ja tarkoitus työelämässä ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen työhönsä.
Kun identiteetti on heikko, samalla tarkoitus työssä heikkenee. Tämä puolestaan johtaa siihen, että työntekijät voivat helposti lähteä etsimään kiinnostavampaa työtä, jos he eivät koe, että heillä on selkeä tarkoitus nykyisessä työssään.
Työntekijän markkinat ovat nykyään yhä tärkeämpiä, ja yritysten on ymmärrettävä, että työntekijöillä on erilaisia vaatimuksia ja tarpeita työelämässä.
On tärkeää, että yritykset panostavat ihmisten ja verkostojen merkityksen kasvattamiseen. Nykyään ihmiset valitsevat työpaikkaansa sen perusteella, mitä he voivat antaa yritykselle, mutta myös sen perusteella, mitä yritys voi antaa heille.
Nordbäck korostaa, että työntekijät haluavat tulla nähdyksi ja tämä on otettava myös johtamisessa huomioon.