Kansainvälisten hallitusjäsenten rekrytointi

Kansainvälisten hallitusjäsenten rekrytointi

Boardman järjesti webinaarin, jossa paneuduttiin kansainvälisten hallitusjäsenten rekrytointiin. Susanne Suhonen, Associate, Russell Reynolds Board and CEO Advisory Partners, avasi puheenvuorossaan kansainvälisten hallitusten jäsenten osuutta pohjoismaisissa hallituksissa ja kertoi mitä hyötyjä ja haasteita kansainvälisten hallituksen jäsenten rekrytoinnissa on.

Susanne Suhonen, Associate, Russell Reynolds Board and CEO Advisory Partners

Susanne Suhonen

Pohjoismaisten yritysten hallituksissa dominoivat pohjoismaalaiset

Russell Reynolds Associates’in toteuttaman tuoreimman tutkimuksen mukaan pohjoismaisten yritysten hallituksissa dominoivat pääosin pohjoismaalaiset. Tutkimuksessa tarkasteltiin Pohjoismaisten suurimpien indeksien pörssiyhtiöitä.

“Suurimmissa suomalaisissa yrityksissä noin 60 prosenttia hallituksen jäsenistä on kotimaisia. Muissa pohjoismaissa vastaava luku vaihtelee Tanskan noin 50 prosentista Ruotsin 70 prosenttiin “, totesi Suhonen.

Monimuotoisuutta hallituksiin tuovat tutkimuksen mukaan suurimmilta osin hallituksen jäsenet muista pohjoismaista samoin kuin Euroopasta.

Suhosen mukaan Suomi on erityisesti muita pohjoismaita jäljessä siinä, mitä tulee amerikkalaisten hallitusten jäsenten läsnäoloon suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Aasia, Afrikka ja Lähi-Itä ovat vielä vähemmässä määrin edustettuina.

“Tutkimus on toki suuntaa antava, mutta se kertoo jo paljon. Jos suurimmat pörssiyhtiöt eivät kykene saamaan kansainvälistä osaamista hallituksiinsa, on meillä vielä paljon tehtävää”, kiteytti Suhonen.

Uusia hallitusjäseniä, niin kotimaasta kuin ulkomailta etsittäessä, olennaisinta on oikeiden kriteerien määrittely. Ensi sijassa kannattaa tarkastella yhtiön strategiaa ja sen muodostamia tarpeita sekä etsiä tämän pohjalta sellaista jäsentä, jolla on vankka osaaminen ja kokemus ja joka sopii myös henkilönä ja toimintatavoiltaan kyseisen hallituksen jäseneksi.

Kansainvälisen jäsenen rekrytoinnin mahdollisuudet

Ulkomaalaisen hallituksen jäsenen rekrytoinnissa on lukuisia etuja. Ensinnäkin ulkomaalaisen jäsenen saaminen osaksi hallitusta edistää monimuotoisuutta, tuo kulttuurillista osaamista ja näkökulmia muista maista sekä verkostoja. Ulkomaalainen hallituksen jäsen saattaa myös kompensoida ylimmän johdon monimuotoisuutta.

Ulkomaalainen hallituksen jäsen voi osaltaan auttaa avaamaan uusia markkinoita, etenkin jos yrityksen strateginen aluevaltaus suuntautuu juuri rekrytoitavan kotimaahan.

“Olemme myös havainneet, että monimuotoisuutta haettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei yksi ulkomaalainen jäsen välttämättä riitä muutoksen toteuttamiseen. Siihen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä”, kertoi Suhonen. “Kuulen yhä useammin myös sijoittajilta, että globaalisti toimivassa yrityksessä kansainvälisyyden tulee näkyä myös hallituksessa”.

Kansainvälisten osaajien rekrytoinnin haasteet

Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa hallitusten vuosittaisten kokousten lukumäärä on verrattain suurempi kuin muissa maissa. Yhdysvalloissa hallitukset kokoustavat keskimäärin 4–5 kertaa vuodessa, Saksassa hallitukset kokoustavat keskimäärin noin 7 kertaa vuodessa ja Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa keskimäärin noin 11 kertaa vuodessa.

“Sen sijaan Suomessa kokoustetaan lähes kaksinkertainen määrä verrattuna Saksaan eli noin 13 kertaa vuodessa”, totesi Suhonen. Hänen mukaansa edellä mainittu saattaa vaikuttaa ulkomaalaisten hallitusten jäsenten halukkuuteen tulla jäseneksi suomalaisten hallitusten jäseneksi. Uusien teknologioiden ja etäkokousten ansiosta tämä saattaa kuitenkin muuttua.

Suhonen nosti esille myös suomalaisten hallitusten jäsenten palkkiot, jotka ovat tutkimuksen mukaan pienempiä kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomalaisten hallitusten jäsenten palkkiot ovat kuitenkin keskimääräisesti suurempia kuin Norjassa. Yhdysvaltoihin verrattuna eurooppalaisten yritysten hallitusten palkkiot ovat paljon pienempiä.

Lisäksi matkustaminen Suomeen ja aikaero aiheuttavat haasteita. Osallistumista etäkokouksiin keskellä yötä ei välttämättä koeta kovin houkuttelevaksi.

Erityisesti pienet yritykset saattavat kohdata haasteen brändin tunnettavuudessa, jolloin sitä ei välttämättä koeta myöskään tarpeeksi kiinnostavaksi.

Ulkomaalaisen osaajan rekrytointi aiheuttaa myös muutoksia hallituksen toimintatapoihin. “Yleensä kieli vaihtuu ja usein myös toimintatapoihin joudutaan tekemään muutoksia”, kertoi Suhonen.

Uusi jäsen tarvitsee myös kattavan perehdytyksen hallituksen ja yrityksen tapoihin. Uusi jäsen tulee erityisesti perehdyttää hyvin kohdemaan hallinnointitapaan, sillä niissä on todella suuria eroavaisuuksia eri maiden välillä.

Käytännön kokemuksia kansainvälisistä hallituksen jäsenistä

Suhosen alustuksen jälkeen siirryttiin Boardman alumnihallituksen jäsenen Riku Asikaisen johtamaan paneelikeskusteluun, johon osallistuivat myös Nixu Oyj:n hallituksen jäsen Anders Silwer Ruotsista sekä Helvar Merca, Helectron hallituksen puheenjohtaja ja Vehon varapuheenjohtaja Philip Aminoff.

Jos pidit tästä tekstistä ja haluaisit jatkossa vastaavat sisältömme ja tiedon tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, pääset liittymään Boardmanin uutiskirjetilaajaksi täältä


Tilaa uutiskirje