Sosiaalisen median myötä valta vaikuttaa julkiseen keskusteluun on siirtynyt medialta meille jokaiselle.
Vallan myötä tulee kuitenkin myös vastuu.

Boardmanin aamustudiossa käytiin vilkasta keskustelua aiheesta ”Kenellä on valta ja vastuu julkisessa keskustelussa?” Jouko Jokisen (YLE), Maria Petterssonin (Journalistiliitto) Pauli Aalto-Setälän (dentsu) ja Kaisa Lipposen (Paulig) kanssa. Tilaisuuden moderaattorina toimi Boardman-partneri Aija Bärlund.

Luottamus vastuulliseen mediaan Suomessa on erittäin korkealla tasolla

Jouko Jokisen, YLE:n uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajan mukaan sananvapautta voi olla ilman demokratiaa, mutta demokratiaa ei voi olla ilman sananvapautta. Jokinen nosti esille huolen sananvapauden kehityksen suunnasta.

Suomen sananvapauden kehityksen Jokinen näkee kuitenkin positiivisena. Mediamaisema on tällä hetkellä terveempi ja vie demokratiaa paljon vahvemmin eteenpäin. “Kun mietitään Suomea nyt viestinnän laaja-alaistuessa ja vallan hajautuessa, minulla on sellainen tunne, että journalistien asema on tällä hetkellä hyvä.“

Jokinen nosti puheenvuorossaan esille vahvasti myös yksilön aseman ja vastuun käyttää valtaa julkisessa keskustelussa nyt, kun sosiaalinen median myötä vallankäyttö on entistä hajaantunutta.

“Meidän tulee miettiä, miten me puhumme toisillemme. Ihmiset ovat kyllästyneitä vihapuheeseen ja ärhentelyyn. Eri mieltä voidaan olla myös korrektisti“, korosti Jokinen. “Olen näkeväni hyviä merkkejä siitä, että keskustelukulttuuri olisi menossa parempaan suuntaan.”

Median vastuu ja kansalaisten vastuu mediaa kohtaan

Valta saattaa siirtyä siihen kenet media valitse kommentoimaan jotain asiaa. Maria Pettersson, Journalisti-lehden päätoimittaja korosti, että yhteinen asia niin toimittaja-, politiikka- ja yritysmaailmassa on se, että ihmiset ovat hyvin huonoja ymmärtämään omaa valtaansa ja etenkin vaikutusvaltaansa julkisuudessa. “Ymmärrys omasta vallasta on Suomessa melkein kaikilla osastoilla varsin heikko. Näin myös sosiaalisessa mediassa.”

Petterssonin mukaan journalisteilla on yhä edelleen suuri vaikutus siihen, miten jostakin aiheesta puhutaan. Journalisteilla on vastuu esittää maailmaa sellaisena kuin se todellisuudessa on ja tässä on vielä parannettavaa. “Suomessa edelleen mediassa esiintyvistä ihmisistä vain noin kolmannes on naisia. Mediassa painottuvat ihmiset, joilla on paljon valtaa ja ihmiset, jotka kuuluvat enemmistöön”.

Pettersson korostaa, että jos tarkoituksena on antaa totuudenmukainen kuva maailmasta, tulee journalistien esittää se sellaisena kuin se on. “Journalistien tehtävä on kysyä ja kritisoida ihmisiä, joilla on valtaa.”

Pettersson nosti puheenvuorossaan esille myös vastuun mediaa kohtaan. Jos medialla on vastuu, myös mediaa kohtaan on vastuu. Nykymuotoinen demokratia ei voi toimia, ilman vapaata mediaa. ”Ensinnäkin valtion ja politiikkojen tulee ymmärtää, että media tarvitsee tukea. Toiseksi on vastuu yhteiskunnallista keskustelua kohtaan. Toimittajien tulee saada tehdä työtään rauhassa. Kritisoida saa aina, mutta häiritä ja vihata julkisesti ei saa”.

Jotta demokratian pyhä kolmiyhteys voi toimia, tulee poliitikkojen, vallanpitäjien sekä yritysten edustajien viestiä avoimesti, ymmärrettävästi ja rehellisesti. Media on se taho, joka kysyy kriittisiä kysymyksiä ja välittää viestiä kansalaisille. Tarvitaan myös kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita omista asioistaan. ”Jos kansalainen ei ole kiinnostunut niin tämä on turhaa työtä. Joten kyllä vastuu on meillä kaikilla – median vastuu ja myös vastuu mediasta”, kiteytti lopuksi Pettersson.

Kuluttajien vastuullisuuden vaateet kasvavia

Pauli Aalto-Setälän, dentsun toimitusjohtajan mukaan elämme aikakautta, jossa kuluttajat yhä enemmän vaativat vastuullisuutta. Erityisesti yrityksiltä vaaditaan vastuullisia toimia mm. ilmastokriisin selättämiseksi tai diversiteetin eteen. Ne ovat sellaisia toimia, joita ennen vaadittiin sivistyneen valtion johdon hoitavan.

Kuluttajien vaatimusten kasvaessa ihmisten oma valmius toimia vastuullisesti ei ole samantasoista, kuin mitä heidän odotuksensa yrityksiltä. “Samojen tutkimusten mukaan, kun kysytään kuluttajilta, että oletteko valmiita maksamaan tuotteista tai luopumaan matkustelusta, niin vastaus on kielteinen.”

Aalto-Setälä nosti esille, kuinka hyvin monet suomalaiset yritykset ovat kaikesta huolimatta ottaneet vastuullisuuden entistä vahvemmin liiketoimintaansa.

“Vastuullisena yritysjohtona voimme valita asiakkaamme ja tehdä vastuullista liiketoimintaa ja pidän sitä arvokkaana. Vastuullisen viestinnän lisäksi yritykset muuttavat liiketoimintamalleja ja tapaa toimia yhtiönä, lisäävät diversiteettitavoitteita, luopuvat hiilestä jne. Siinä olen nähnyt valtavaa muutosta ja kehitystä!”

Yritysaktivismi ja sananvastuu

Yritykset ovat mukana julkisessa keskustelussa ja käyttävät siinä valtaa. Kaisa Lipponen, Pauligin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja nosti esille kaksi nousevaa trendiä yritysten osallisuudesta julkiseen keskusteluun.

”Ensinnäkin yrityksillä on yhä enemmän resursseja ja ammattilaisviestijöitä, ja yritykset ovat vahvasti panostaneet viime vuosien aikana omien medioiden kehittämiseen.” Yritykset tuottavat hyvin ammattimaisesti sisältöjä ja pystyvät vaikuttamaan ja osallistumaan tätä kautta julkiseen keskusteluun.

Lipposen mukaan toinen kehityskohde on se, että yritykset yhä enemmän osallistuvat julkisen keskusteluun myös oman liiketoiminnan ulkopuolelta. Tällöin puhutaan yritysaktivismista ja siitä, että otetaan kantaa ympäristö-, kulttuuri- ja muihin sosiaalisiin kysymyksiin sekä, että yritys viestii avoimesti omista arvoistaan.

“Erityisesti nuoret sukupolvet odottavat tätä ja siksi nähdään yhä enemmän johtajia vaatimassa tiukempia ilmastotavoitteita tai ottamassa kantaa diversiteettikysymyksiin. Sekin on mielestäni hieno asia, että käytetään valtaa hyvien asioiden edistämiseen, jotka eivät välttämättä yhteiskunnassa aina etene riittävän nopeasti.”

Lipposen mukaan kuluttajien vastuullisuusodotukset kohdistuvat myös mediaa kohtaan. “Kaikilla, jotka käyttävät valtaa julkisessa keskustelussa, on erityinen vastuu siitä, mitä he sanovat. Tällöin puhutaan sananvastuusta.” Vain vastuullisella ja eettisellä viestinnällä pystytään rakentamaan sidosryhmien luottamusta yrityksiin. Sama koskee myös mediaa, jonka tulee myös olla luottamuksen arvoinen.

Boardman Aamustudio on ”Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla” -kehittämisfoorumin toteuttama konsepti, jossa käsitellään sitä, miten vastuullisuudesta tehdään yrityksille ja julkisyhteisöille erottautumistekijä ja kilpailuetu sekä miten se otetaan osaksi liiketoimintaa ja sen johtamista. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta vaativat ilmoittautumisen. Liity Boardmanin uutiskirjelistalle ja saat tiedon seuraavasta tilaisuudesta suoraan sähköpostiisi!

Liity uutiskirjelistalle tästä!

Samankaltaisia artikkeleita:

Sijoittajat painottavat yhä enemmän ESG:n merkitystä