Kuka tarvitsee kaupunkia ja keille näitä massiivia rakenteita suunnitellaan?

Kuka tarvitsee kaupunkia ja keille näitä massiivia rakenteita suunnitellaan?

Boardman Advisors teemakokouksessa pohdittiin kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran ja Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin johdolla kaupunkirakentamisen tulevaisuuden suuntia erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Niin, mikä edes on kaupunki?

Vaattovaara kertoi olevansa hyvin huolissaan kaupunkirakentamisen suunnasta. Pääkaupunkiseudulla on valtava määrä uusia kehityskohteita jotka eivät liity tai kytkeydy mitenkään lähialueisiin.

”Nyt kun viereen menee katsomaan, vanhat rakennukset suorastaan ihmettelevät uutta kohdetta,” kertoi Vaattovaara. Uudisrakennukset ovat kokonaan karanneet mittakaavasta ja saattavat olla aivan suhteettomia viereisiin taloihin nähden.

Huolta lisää myös se, että rakentamisen koon lisäksi on Vaattovaaran mukaan hukattu myös kaupunki. Kuntalain määritelmän mukaan “kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asettamat vaatimukset.”

Näin ollen kaupungin asema perustuu vain kokemukseen ja ilmoittautumisperiaatteeseen.

Vaattovaara kertoi myös, että asuntojen rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. “Asunnoista tulee enemmänkin pääoman säilytyskohteita kuin ihmisten asumustarpeisiin mukautuvia entiteettejä.” Asumisen tarve on korvautunut asuntotuotannon tarpeilla. Asumisen ja asuinympäristön laatu näyttää olevan kadoksissa. Perinteiset ja tärkeät asuinalueiden ja kaupunkien kehittämisen lähtökohdat, kuten identiteetti ja diversiteetti ovat unohtuneet.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara

Minne nyt rakennetaan ja miksi?

Liikkuvuuden nopeutuminen ja saavutettavuuden paraneminen on synnyttänyt laajempaa ja entistä väljempää kaupunkirakennetta. “Kehitys on jakautunut eri puolille kaupunkiseutua. Meillä on tilaa kasvaa,” korosti Vaattovaara

On ilmeistä, että nykykaupungin rakentumisen tapa tarvitsee tuekseen, ymmärryksen perustaksi ja poliittisen ohjauksen lähtökohdiksi paljon muutakin kuin olettamuksia tiiviydestä kehityksen ohjaajana. Tulevaisuudessa rakentaminen suuntautuu edelleen monikeskuksiselle kaupunkiseudulle.

Vaattovaaran mukaan uudet alueet näyttävät syntyvän lähemmäs risteyksiä ja liikenteen solmukohtia, ja ovat kokoluokaltaan merkittävästi isompia kuin aikaisemmat rakennukset.

Toinen vahva rakentamisen kohde ja kehitysalue on aseman seudut. “Niistä on tullut ideaalinen kaupunkiympäristö.”

Vaattovaara nosti esille huolen rakennuskohteiden hyvistä sijainneista. “Sijainti on aina suhteellinen ja se saa voimansa ympäristöstä. Jos ei kunnioiteta alueen erityispiirteitä niin yhden tontin rakentamisen vaikutukset ovat helposti moninkertaisesti haittavaikutukseltaan suurempia alueen jo olemassa olevalle asuntokannalle”.

Myös rakentamisen tavat ovat muuttuneet

Asuttua pinta-alaa rakennetaan vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Kasvu perustuu siihen, että asuntojen koot ovat pienentyneet.

Yksinasuvia on entistä enemmän ja yksiöitä rakennetaan entistä enemmän. “Samalla nähdään, että tietyt väestösegmentit siirtyvät vähitellen asumaan vuokra-asuntoihin.“

Helsinki on harjoittanut tietoisesti vahvaa asuntopolitiikkaa. “Helsinki taitaa olla Suomen kaupungeista ainoa kaupunki, joka ei ole antanut asuntokantansa pudota dramaattisella tavalla,” totesi Vaattovaara tilaisuudessa.

Vaattovaara korostikin tilaisuudessa, että kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma on erittäin tärkeää, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että se mitä aikaan saatiin hyvinvointivaltiota rakentaessa sosiaalipolitiikassa, hävitään nopeasti asuntopolitiikan puutteessa.

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randel

Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta

Vaattovaaran alustuksen jälkeen kuultiin Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin kommenttipuheenvuoro. Hänen mukaansa kaupungistuminen on edelleen vahvana trendinä koronastakin huolimatta.

”Polarisoituminen ollut aika hurjaa. Suomessa on vain 53 kasvavaa kuntaa.”

Randell nosti kuitenkin esille huolen koronan seurauksista. Asuntokantaa suunnitellaan usein paljon etukäteen ja talouden suhdannevaikutukset tulevat tämän vuoksi jälkijunassa.

Randell korosti, että rakentamiseen kohdistuu valtavia paineita. Kasvukeskusten täytyy ratkaista uudisrakentamisen haasteita, Suomen jo olemassa olevaa asuntokantaa pitää uudistaa korjausrakentamalla ja koko Suomi tulee yhdistää entistä paremmilla liikenneratkaisuilla.

Lisäksi näissä valinnoissa painavat entistä vahvemmin rakennuskannan ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.