Kuntayhtiön hallitustyö -teemakokous

Kuntayhtiön hallitustyö -teemakokous

Boardman Advisors -teemakokouksessa 11.4.2018 keskityttiin kuntayhtiöiden hallitustyöhön ja asiantuntemusvaatimuksiin. Alustajina toimivat yritysoikeuden professori, KTT Janne Ruohonen sekä väitöskirjatutkija DI Nina Vainio.

Kuntayhtiöiden määrä ja merkitys kuntien palveluiden tuottajana sekä kuntien liiketoiminnan hallinnoimisessa on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuntalain viime kesänä voimaantullut uudistus pyrkii huomioimaan muun muassa kuntakonsernien kokonaisedun varmistamisen, asiantuntevan omistajaohjauksen ja kuntaomistajan riittävän tiedonsaannin yhtiöstä.

Tärkeimmät toiminnot on jo yhtiöitetty

Yhtiöittämisvelvollisuus tuli voimaan vuonna 2013 ja on lisännyt yhtiöiden käyttöä kunnissa entisestään. Kuntayhtiöitä on nyt hieman yli 2000 ja niihin on sidottu merkittävä määrä kuntien varallisuutta – sekä toisaalta myös velkaa.

Tärkeimmät toiminnot on jo yhtiöitetty ja ollaan siirrytty pohtimaan mahdollisesti yhtiöitettäviä toimintoja. Miksi yhtiöittää toimintoja, joita ei ole pakko yhtiöittää? Ruohonen on kysynyt tätä tapaamiltaan kuntapäättäjiltä ja tiivistää vastaukset kahteen elementtiin: osakeyhtiön toiminta mielletään tehokkaammaksi, ja yhtiömuoto tarjoaa selkeämmät vastuurakenteet. Yleisöstä kommentoitiin, että kokemuksen perusteella yksi syy yhtiöittämiselle on myös joustavampi päätöksenteko. Voimakkaasti esille nousseessa kilpailuneutraliteettisääntelyssä on Ruohosen mukaan kyse siitä, että julkis- ja yksityisomisteiset toimijat olisivat samalla viivalla jommankumman suosimisen sijaan.

Liiketoimintaosaamisella kohti kuntayhtiön tavoitteita

Ruohonen nostaa isoksi kysymykseksi puutteellisen omistajaohjauksen. Omistajaohjaus on kunnissa hyvin erilaista ja viime vuonna voimaan tullut laki edellyttää aiempaa järjestelmällisempää omistajaohjausta, mikä ei vielä useassa kunnassa toteudu. Tässä erityisesti henkilövalinnoilla on suuri merkitys, sillä ne ovat yksi keskeinen tapa ohjata yhtiön toimintaa. Uusi kuntalaki tuli monin osin voimaan 1.6.2017 ja yksi keskeisistä muutoksista on ammattitaitoa koskeva vaatimus.

”On selkeä halu saada hallituksiin poliittisen osaamisen lisäksi myös laajempaa asiantuntemusta liittyen yhtiön toiminnan asettamiin vaatimuksiin ja yhtiön kehitysvaiheeseen”, Ruohonen sanoo. Kuntayhtiöiden vaatimuksia hallituksen osaamiseen liittyen voi verrata listayhtiöiden CG-koodeihin, joista Ruohonen nostaa erityisesti esille monipuolisen ja toisiaan täydentävän osaamisen. Jos riittävää osaamista ei ole, toimitusjohtajan asema voi nousta turhankin vahvaksi. Toisaalta hallituksen pitäisi myös pysytellä operatiivisen toiminnan yläpuolella.

Poliitikko voi olla hyvä hallituksen jäsen kuntayhtiössä. Se, että henkilö on mukana politiikassa ei automaattisesti tee hänestä hyvää kuntayhtiön hallituksen jäsentä. Yleisöstä kommentoidaan, että joissain kuntayhtiöissä hallitusjäsenten määrää on nostettu, jotta on saatu hallitusammattilaisia mukaan. Parhaassa tapauksessa hallituksella on hyvä keskusteluyhteys omistajaan ja vahva toimialaosaaminen.

Hallitusvalinnat laillisiksi ja läpinäkyviksi

Ruohonen päättää alustuksensa toteamalla, että tarve omistajaohjauksen koordinointiin on suuri. DI Nina Vainio on tarttunut tähän problematiikkaan valmisteilla olevassa väitöskirjatutkimuksessaan, jossa hän tutkii kuntien tytäryhtiöiden hallitusten strategista rekrytointia.

Rekrytointiprosessit ja kelpoisuusvaatimukset virkoihin ja toimiin on yleensä tarkasti kuvattu ja Vainio kertoo heränneensä aikoinaan pohtimaan, onko myös hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille määritelty kelpoisuuksia tai valintaprosessia. Hallituksen kokoonpanoa ja valintaprosessia on tutkittu melko vähän etenkin kuntanäkökulmasta.

Väitöskirjaprojektin tavoite on määritellä kuntien tytäryhtiöihin soveltuva suositus hallitusten jäsenten valintaprosessista. Tätä prosessia noudattamalla kuntayhtiö voisi lain noudattamisen lisäksi kasvattaa valintojensa läpinäkyvyyttä. Tarve tutkimukseen perustuvalle suositukselle on asian herkkyyden sekä haastatteluissa ja kyselyssä esiin nousseiden seikkojen valossa ilmeinen.

Vainio on käynyt haastattelemassa useita merkittäviä kunta-alan ja yritysmaailman vaikuttajia ja haastatteluissa on korostunut tarve tutkimukselle, sillä prosesseja ei joko ole tai ne eivät ole täysin toimivia. Myös samassa organisaatiossa työskentelevillä voi olla hyvinkin vastakkaiset näkemykset prosessin olemassaolosta ja sen toimivuudesta.

Suomalaiset kunnat ovat kunnostautuneet tässä vaihtelevasti. Vainio toteaa, että useimmista kunnista puuttuvat selkeät prosessit ja suurin osa kunnista hyödyntääkin vaihtelevasti erilaisia yksittäisiä työkaluja nimitysvaliokunnista hakijapankkiin ja osaamislomakkeisiin.

Haastattelut on tehty pääasiassa vuonna 2016 ja parhaillaan Vainio tekee uusintakierrosta selvittääkseen kuinka uusi kuntalaki on vaikuttanut kuntayhtiöiden hallitusten valintoihin.


Lisätietoja kuntayhtiöiden hallitustyöskentelystä ja omistajaohjauksesta ks. Ruohonen, Janne – Vahtera, Veikko – Penttilä, Seppo: Kuntayhtiö. Alma Talent (2017).

 

kirjoittaja: Annika Sipilä, Boardman Oy