Boardmanin Olohuoneessa 3.4. järjestetyssä Advisors-teemakokouksessa kuultiin Nordic West Officen toimitusjohtajaa Risto E.J. Penttilä, joka esitteli yrityksensä luomaa skenaariokarttaa maailman nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Kokouksen avasi ja keskustelua johti Boardman Advisors -hallituksen puheenjohtaja Heikki Lehmusto.

Skenaariotyöskentely

Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Oswald Spenglerin ”Länsimaiden perikato” julkaistiin. Kirjan keskeisin teesi on se, että kaikilla kulttuureilla on oma elinaikansa, ja että länsimainen kulttuuri on tullut tiensä päähän. Risto E.J. Penttilän mukaan Kiinan mahdin kasvaessa ja maailman kehittyessä nykyiseen suuntaansa kirja on ajankohtaisempi kuin koskaan. Toisaalta ihmiskunnalla menee paremmin kuin ikinä aikaisemmin – sotaan ja nälkään kuollaan yhä vähemmän, ja hyvinvointi on levittäytynyt yhä laajemmalle alueelle.

Koska emme voi ennustaa tulevaisuutta, on arvioitava mahdollisia maailmoja skenaariotyöskentelyn avulla. Nordic West Officen skenaariotyössä oli mukana kuusitoista suurta yritystä ja muutama pienempi yhtiö, ja yhdessä he loivat skenaarioita maailman tulevaisuudesta seuraavan 3-8 vuoden ajanjaksolle. Muodostui kahden akselin kartta, jossa ensimmäisessä globalisaatio joko jatkoi kehitystään tai otti askeleita taaksepäin, ja toisella akselilla liikuttiin keskitetyn ja hajautetun governance-mallin välillä. Lopputuloksena oli neljä globaalia skenaariota.

Neljä maailmaa

Ensimmäisessä skenaariossa, Xin maailmassa, Yhdysvallat jatkaisivat oppositiossa, länsi olisi jakautunut, ja Eurooppa tekisi yhteistyötä Kiinan kanssa. Kiina ja Venäjä lähenisivät toisiaan, ja läntinen liberalismi lässähtäisi tavoiteltuna haaveena. Kiinasta muodostuisi hiljalleen maailman napa, ja EU siirtyisi kohti liittovaltiota. Toinen skenaario, Kybermaailma, taas muistuttaisi lähimmin 90-luvun maailmaa, jossa valtioiden ja instituutioiden tehtävänä oli vapauttaa kasvua ja mahdollistaa yritysten toimintaa. Tässä maailmassa yritykset ja kaupungit olisivat keskeisessä asemassa, ja kestävä kehitys toteutuisi bisneksen kautta. Tuloerot kasvaisivat, ja esimerkiksi yksityistaloudet työllistäisivät jälleen palvelusväkeä.

Kolmannessa skenaariossa, Sotarumpumaailmassa, vanha teollisuuspolitiikka tulisi takaisin, ja paikallista toimintaa vahvistettaisiin. Suurten johtajien vetovoima kasvaisi voimakkaasti, Nato vahvistaisi asemiaan ja EU heikentyisi merkittävästi. Tulevaisuudenkuvana tämä olisi maailmalle kauhistuttava, mutta esimerkiksi valtion tukea kaipaaville energiayhtiöille hyvä asia.

Downshift-maailmassa taas yhteiskunnan arvot kävisivät läpi muutoksen, ja talouskasvun merkitys vähenisi. Tässä skenaariossa EU hajaantuisi ja pirstoontuisi kokonaan, ja ihmisistä tulisi omavaraisempia. Talouskasvun kannalta on arvioitu, että Xin maailma kasvattaisi taloutta 3 %, kybermaailma 4 %, sotarumpu 1 %, mutta downshift ei lainkaan. Ilmastonmuutos taas näkyisi lämpöasteiden nousulla Xin maailmassa 3 asteen, kybermaailmassa 2 asteen, sotarumpumaailmassa jopa 4 asteen ja downshiftauksen -2 asteen verran.

Protektionismi nostaa päätään

Tällä hetkellä Eurooppa luo omia sääntöjään GDPR:n avulla, Kiina on estänyt ulkopuolisten kilpailijoiden kuten esimerkiksi Googlen palvelut, ja Yhdysvallat yrittävät olla puuttumatta yritystensä toimintaan. Brexitiin liittyviin vaikeuksiin sisältyy Euroopan halu suojella omia sisämarkkinoitaan samaan tapaan kuin Kiina omiaan, ja Yhdysvallat pakottivat vastikään Meksikon ja Kanadan allekirjoittamaan uuden NAFTA-sopimuksen. Ajatusmaailma on nojautumassa enemmän jokaisen omiin pelisääntöihin, kuin siihen, että yritettäisiin luoda ratkaisuja, jotka toimisivat kaikille. Donald Trumpin toiminta ei nykypäivänä ole enää poikkeus, vaan sääntö.

Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian kehityskeskukset taistelevat esimerkiksi Afrikan raaka-aineista enemmän ongelmien kuin kasvun kautta. Kolmen ydinmantereen ulkopuolelle jäävät ovat ennemminkin ”tukimantereita”, ja 90-luvun alun geopoliittinen ajatusmaailma on tehnyt paluun. Vallan välineenä käytetään ensisijaisesti kauppapolitiikkaa, ja esimerkiksi Kiina onkin karkaamassa teknologiassa. Jos esimerkiksi Trumpin ulkopoliittinen doktriini kiteytettäisiin yhteen lauseeseen, se olisi ”Pysäytetään Kiina.”

Friedrich Listiä voidaankin pitää uutena profeettana. Hän oli 1800-luvun Saksan toiseksi tunnetuin taloustieteilijä, joka korosti omien markkinoiden suojaamisen tärkeyttä. Nationalismi ja protektionismi saavuttavat nykypäivänä uutta suosiota nuorten keskuudessa, vaikka heidän yleisesti ajatellaan liikkuvan jossain kybermaailman ja downshiftauksen skenaarioiden välimaastossa.

Kuvat ja sanat Emma Koivusalo