Advisors-teemakokouksessa Boardmanin Olohuoneessa 14.2 käytiin läpi maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsausta hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nergin kanssa. Kokouksen avasi Tom von Weymarn ja keskustelua ohjasi hänen lisäkseen myös Heikki Lehmusto.

Osattomuus lisääntyy Suomessa

Vaikka Suomen tilanne on vielä hyvä, syrjäytyneitä nuoria on jo 68 000 ja yli kaksikymmenvuotiaita yksinäisyyttä kokevia yli 400 000. Päivi Nerg toteaa, että tällaiset luvut ei ole kunniaksi kenellekään. Suomen yhteiskuntarakenne ja henkinen ilmapiiri ei ole pystynyt auttamaan tilanteessa, jossa oirehtimista on alkanut tapahtua, eikä optimaalista palvelurakennetta ole löytynyt. Veroeurot eivät riitä, ja valtion hallintoa on jouduttu supistamaan, mikä on johtanut poliisivoimien ja sairaanhoidon resurssien venyttämiseen.

Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kehittyä ja löytää ratkaisut. Ongelmana tuntuu olevan keskustelun laatu esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta, sekä uskalluksen puute mitä tulee nykyisen yhteiskuntarakenteen tai koulutusjärjestelmän tarkasteluun. Päivi Nerg korostaa, että olemme osaamisyhteiskunta, ja meidän olisi oltava siitä ylpeitä.

Nopeimmin helpotusta tilanteeseen toisi työllisyyden parantaminen, varsinkin kun ikääntyvä väestö muuttaa voimakkaasti huoltosuhdetta seuraavien vuosikymmenten aikana. Eduskunnassa tehtävien uudistusten tavoite on hillitä lähes 10 miljardin euron kustannuskasvua kolmen miljardin euron säästöillä. Sote-palveluiden kustannukset tulevat nousemaan 2020-luvulla kustannusten hillinnästä huolimatta, joten jos säästö ei muodostu uudistuksella, tulee olemaan vaikeaa säästää muualta.

Maakunnat ratkaisuna ongelmiin

Suomi on hyvin erilainen sairastavuuden näkökulmasta – ihmiset poikkeavat toisistaan alueittain voimakkaasti elintavoiltaan, geeniperimältään ja ikärakenteeltaan. Kymmenen prosenttia Suomen kansalaisista vie noin 80-90% kaikista sosiaali- ja terveydenhoitoresursseista. Uudistuksessa pyritään siihen, että digitalisaatio ja muut kehitysaskeleet mahdollistaisivat uudet tavat kattaa harvoin terveydenhuoltopalveluita käyttävän kansanosan tarpeet.

Myös johtamisnäkökulmasta maakunnat poikkeavat toisistaan. Nyt keinoksi suunnitellaan keskieurooppalaista mallia, jossa osa asioista siirrettäisiin läänihallituksille ja päätöksenteko olisi lähempänä kuntia. Päätöksen yhteydessä mahdollistetaan myös esimerkiksi valinnanvapaus sotekeskuksen suhteen. Fuusiona uudistus on massiivinen, ja on äärimmäisen tärkeää kehittää verkostomaista johtamismallia sekä maakuntien välistä kumppanuutta.

Kunnilla, maakunnilla ja valtiolla olisi kaikilla omat, selkeästi määritellyt työtehtävänsä. Vastuualueita on pohdittava niin, että niistä tulee järkeviä, ja esimerkiksi suurissa kaupungeissa tämä on haaste. Työvoimahallinnon osalta työvoimatoimistot siirtyisivät maakunnille. Viimeisimmän esityksen mukaan maakunnat aloittaisivat toimintansa vuonna 2021 ja ottaisivat uudistuksesta järjestysvastuun. Muutokset olisivat vaiheistettuja, ja kaikissa maakunnissa alkaisivat pilotit ennen lainsäädännön varsinaista käytäntöönpanoa.

Miksi sote ei etene?

Matkaan mahtuu monta mutkaa. Päivi Nergin mukaan uudistus on äärettömän iso ja teknisesti vaikeasti toteutettava. Toteutuskeinoista ei kuntien välillä ole yhteisymmärrystä, ja lisäksi on paljon kysymyksiä muun muassa EU-lainsäädännön, kuntien omaisuusjärjestelyjen sekä tietosuojan saralla. Aikataulutus on staattisesti muuttuvassa tilassa ja osassa maakunnista valmistelu on hidastunut merkittävästi.

Tämän hallituskauden alussa jäi käymättä julkinen yleinen keskustelu syistä ja menetelmistä. Se, mitä ollaan tekemässä, jäi kirkastamatta. Päivi Nerg huomautti myös siitä, miten vähän yhteiskunnan nykyisestä kantokyvystä ja uudistuksen tarpeellisuudesta on puhuttu.

Kaikki on kuitenkin vielä mahdollista. On kuitenkin selvää, että kahden vuoden aikana tehty työ on veronmaksajien näkökulmasta järjetön, jos yhteisymmärrystä ei synny ja hallituksen vaihtuessa kaikki raukeaisi.

Kirjoittanut Emma Koivusalo