Toukokuun BrandCompass Studiossa keskityttiin median valokeilaan kolmen eri näkökulmasta kertovan alan osaajan kautta. Terrafamen hallituksen puheenjohtaja ja Boardmanin partneri Lauri Ratia kertoi muutoksen läpiviennistä median parrasvaloissa. Mikael Jungner, Kreabin toimitusjohtaja, kertoi johtajuudesta sosiaalisessa mediassa ja viimeisenä lavalle astui MTV:n Jussi Kärki, joka kertoi mitä johtajan pitäisi mediassa toimiessaan muistaa.

Tuttuun tapaan tilaisuuden avasi aamujumpalla BrandCompass-ryhmän puheenjohtaja ja Boardmanin partneri Tarja Pääkkönen. BrandCompass-ryhmä sai alkunsa kansainvälisestä etsinnästä koskien hallitustyöskentelyyn sopivia maineenhallinnan työkaluja ja digiprosesseja.  Etsintä päättyi tuloksettomana. ”Päätettiin tehdä itse, koska kysyntää oli ja sillä matkalla edelleen ollaan”, Pääkkönen kertoo. Tilaisuuden moderaattorina toimii BrandCompass-ryhmän jäsen Aija Bärlund.

Muutoksen läpivienti median valokeilassa

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja ja Boardmanin partneri Lauri Ratia kertoi yleisölle kokemuksiaan muutoksen läpiviennistä median valokeilassa. ”Ensimmäisistä testikasoista on tehty matkaa nyt 13 vuotta”, Ratia sanoo. ”Valtion asettamat keskeiset tavoitteet ovat täyttyneet, ja se on myös paljolti julkisuudessa tapahtuneen positiivisen muutoksen takana”. Hänen mukaansa Terrafamen tehtävä on palauttaa sosiaalinen toimilupa ja muuttaa edellisen toiminnanharjoittajan  perintö.

Terrafame päätti tehdä selkeän eron edelliseen toiminnanharjoittajaan. Alkutaipaleella Terrafame teki tietoisen päätöksen olla menemättä sosiaaliseen mediaan. Ratiasta tehtiin yhtiön puhemies, joka hoitaa kasvollisen tiedottamisen. ”En ollut ollut aikaisemmin julkisuuden henkilö ollenkaan. Alkuvaiheessa suorat tv-lähetykset jännittivät”, Ratia sanoo.

Puhemiehen pitää hallita erittäin yksityiskohtaisesti yhtiön tilanne: ”Ensimmäinen kysymys MTV:n aamustudiossa oli, että vähennättekö rikkihapon käyttöä. Onneksi olin valmistautunut siihenkin kysymykseen”. Jokaiseen haastatteluun mennessä Ratialla on ollut mukanaan huolellisesti valmistellut Q&A-paperit ja haastattelutilanteita oli harjoiteltu stunttimiehen kanssa ennen tositilannetta.

Luottamuksen rakentaminen haastateltavan ja haastattelijan välille antaa mahdollisuuden aidon vuorovaikutuksen synnylle. ”Olen oppinut, että haastattelutilanteisiin täytyy mennä nöyränä. Leuan pystyyn nostaminen ei kerta kaikkiaan käy”, Ratia kertoo, ”Minä teen työtäni ja niin tekee haastattelijakin.”

”Olen joutunut vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin maan ja taivaan väliltä. Olen kuitenkin aina tuonut perusasiat yhtiön tavoitteista, suorituksista sekä ympäristö- ja työturvallisuudesta esiin”, Ratia sanoo. Yrityksellä täytyy olla selkeät viestit ja niitä pitää toistaa. . Tämä vaatii yhtiöltä selkeää näkemystä siitä, mitä se haluaa sanoa.

Vain todelliset näytöt luovat pohjan maineen parannukselle. Aina voi puhua, mutta jos näyttöjä ei tule, lento voi loppua lyhyeen.

Johtajana sosiaalisessa mediassa

Mikael Jungner, Kreabin toimitusjohtaja, puhuu johtajana sosiaalisessa mediassa olemisesta. ”Sosiaalisen median voima tulee siitä, että siellä ihminen puhuu ihmiselle”, Jungner aloittaa.

Sosiaalinen media on kuuntelulaite, Jungner sanoo. Jokaisen aamunsa hän aloittaa Twitteriä selaamalla, sillä sieltä saa paljon tietoa, mitä muualta ei saa. Suomessa seurataan vain vähän kansainvälisiä medioita ja keskustelua. ”Se mitä luen tänään Twitterissä, on ylihuomenna televisiossa uutisissa”.

”Kaikkein vahvin väline sosiaalinen media on rekrytoinnissa”, Jungner sanoo ja kehottaa miettimään OP:n pääjohtaja Reijo Karhisen vaikutusta yhtiön maineeseen. Rekrytoinnin lisäksi johtaja on esimerkki muulle yhtiölle toimiessaan sosiaalisessa mediassa: ”Se toisi huikeasti voimaa, jos Terrafamen 1500 työntekijää kertoisivat sosiaalisessa mediassa parantuneesta työturvallisuudesta.”

”Slideshare on yksi johtajan tehokkaimmista välineistä”, hän vinkkaa diaesitysten ja infograafien jakamiseen tarkoitetun palvelun.

Mitä johtajan pitää muistaa median parrasvaloissa?

MTV:n toimittaja Jussi Kärki jakoi vinkkinsä mediassa toimivalle johtajalle:

1. Myös mediassa pitää olla aidosti sitä mitä on ja tarkoittaa sanomaansa.
2. Silmien ja katseen merkitys. Kaikki huomaavat haastateltavan katseen harhailut ja pian kaikki katsovat sinne. Katso silmiin.
3. Haastattelutilanteessa rytmi on kaikki kaikessa. Osaava haastateltava ottaa rytmin haastattelijalta haltuunsa ja sekoittaa palettia lyhyillä vastauksilla tai yllättävillä kommenteilla.
4. Sisältö. Johtajan on osattava jokainen nippeli ja numero, sillä kaikesta saatetaan kysyä.
5. Viestintuojan luotettavuus. Vaikeiden tilanteiden yli päästään luottamuksen avulla. Katsoja päättää lyhyessä ajassa vaikuttaako viestintuoja luotettavalta.
6. Viestin on oltava rehellinen. Poliitikoille tekisi hyvää joskus sanoa, etteivät tiedä vastausta.
7. Sosiaalinen media. Kaikupohja on moninkertaistunut. Ennen faktan tarkisti toimittaja ja hyvässä lykyssä uutispäällikkö – nyt faktantarkistajia ja välittömän palautteen antajia on tuhansia.
8. Henkilöityminen. Median kannalta yksi puhemies ja keulakuva on selkeä käytäntö. Media rakastaa tarinoita ja sitä kautta nostaa ja laskee henkilöitä.
9. TV-jutussa haastateltavan sanomisille varattu noin 15-20 sekuntia, johon oma viesti pitäisi puristaa. Asiat jäävät mieleen, kun viestit ovat lyhyitä ja niissä on selkeä alku ja loppu.