Tulevaisuuden työelämätaidot ja ajattelun kehittäminen

Tulevaisuuden työelämätaidot ja ajattelun kehittäminen

Suomen Yrittäjien ja Boardmanin yhteistyössä toteutetun kevään mentorointiohjelman virtuaalisessa päätöstilaisuudessa keskusteltiin mentorin roolin ja mentorointiyhteistyön lisäksi Brando Louhivaaran ja Johanna Lehtosen (Kollabolla) johdolla tulevaisuuden työelämätaidoista ja oman ajattelun kehittämisen keinoista.

2020-luvun tärkeimmät työelämätaidot

Maailman talousfoorumin tutkimuksen mukaan 2020-luvun tärkeimpiä työelämätaitoja ovat:

  1. Analyyttinen ajattelu ja innovaatio
  2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisen strategiat
  3. Mutkikkaiden ongelmien ratkominen
  4. Kriittinen ajattelu ja analyysi
  5. Luovuus, omintakeisuus ja aloitteellisuus

“Nämä edellä mainitut taidot, johtavatkin siihen, että 50% kaikista työntekijöistä tarvitsee uudelleenkoulutusta vuoteen 2025 mennessä, kun digitaalisen teknologian käyttö yhä vain kasvaa”, kertoi Lehtonen.

Vuonna 2020 ovat korostuneet erityisesti itseohjautuvuuden taidot, aktiivinen oppiminen, resilienssi, stressinsietokyky sekä joustavuus.

Kriittinen ajattelu ja ongelmaratkaisukyky ovat erityisesti sellaisia tulevaisuuden työelämätaitoja, joiden työnantajat näkevät olevan tarpeen työn arjessa seuraavien vuosien aikana.

Intohimo, luovuus ja aloitteellisuus kilpailuedun rakentajana

“On tärkeää pohtia myös yritysten arjessa, että mistä se kilpailuetu rakentuu.” Louhivaara kertoi Gary Hamelin näkökulmasta, että juuri intohimo, luovuus ja aloitteellisuus ovat tärkeimpiä tekijöitä tuottamaan kilpailuetua.

Intohimoa, luovuutta ja aloitteellisuutta voidaan taas kasvattaa ajattelun kehittämisellä.

“Ensin pitää ymmärtää miten ajatellaan ja sitä mitä me ei osata ajatella. Mistä tiedetään, mitä me ei tiedetä. Yksi iso kuvaaja on tietenkin ajatusvääristymien valtava määrä. Monesti ajattelemme automaattisesti ja päädymme jonkinnäköisiin johtopäätöksiin,” avasi Louhivaara.

Louhivaara nosti esille ajatusvääristymät esille, jotka saattavat kaventaa ajattelua. “Jos esimerkiksi johtaja keksii idean, kukaan ei uskalla kyseenalaistaa ideaa, ja ryhmäpaineen takia ei sanota mitään”.

Oman ajattelun kehittämisessä aivoille tulee antaa runsaasti ärsykkeitä. Louhivaara ja Lehtonen nostivat esille useita arjen esimerkkejä, kuinka aivoille voidaan antaa uusia ärsykkeitä ja kehittää näin ajattelua.

“Aivot tarvitsevat paljon tietoa ja ärsykkeitä uusien ideoiden synnyttämiseen. Muuta arjen rutiinejasi, lenkkeile eri reittiä, kokeile uusi makuja. Lue paljon erilaista kirjallisuutta.”

Myös hidas “multitasking”, jossa useampaa projektia tehdään rinnakkain, mutta keskittyen aina vain yhteen asiaan kerrallaan, laajentaa luovuutta ja ajattelua.


Kollabollan perustajat Brando ja Johanna

Ajattelun työkalut aktiiviseen käyttöön

Ajattelun työkalut auttavat avaamaan ja kehittämään niin omaa kuin tiimienkin ajattelua. Louhivaara ja Lehtonen esittelivät British Design Councilin kehittämän Tuplatimantti-mallin, jota hyödynnetään laajasti palvelumuotoilussa, mutta myös johtoryhmien strategioiden luomisessa.

Tuplatimantti-mallin eri vaiheet varmistavat, että ajattelu on oikean suuntaista sekä myös sen, että kaikki työpajaan osallistujat tiedetään miten missäkin vaiheessa tulisi ajatella. Ajatustyökaluja löytyy kirjallisuuden lisäksi runsaasti jo myös verkosta ja Lehtonen ja Louhivaara suosittelevat lämpimästi niiden käyttöä ihan jokaisen työn arjessa.

Mentorointiohjelma sparrauksen tukena ja ajatusten laajentamisena

Tilaisuuden lopuksi aktorit ja mentorit jakoivat kokemuksiaan mentorointiohjelmasta. Mentorointiohjelmaan osallistui tänä vuonna 34 paria.

Tapaamisia toteutettiin mentorin ja aktorin välillä niin fyysisinä kuin Teams-tapaamisina. Etätapaamisen hyvänä puolena nostettiin se, että “aikatauluhaasteista huolimatta yksi Teams-tapaaminen on aina mahdollista mahduttaa kalenteriin”.

Yksi yrittäjä koki saaneensa mentoroinnista paljon ja oppineen katsomaan laajemmin ja selkeyttämään ajatuksia. Lisäksi keskusteluissa nousi esille, että mentorointiohjelman aikana yrittäjien oppeja oli asioiden priorisointi ja fokuksen säilyttäminen. Yksi yrittäjä kertoi saaneensa myös hyvät eväät hallitustyön käynnistämiseen.

Vaikka tämän vuoden mentorointiohjelma toteutettiin pääosin verkon välityksellä, yrittäjät kertoivat sen olleen yleisesti positiivinen kokemus.

Samankaltaisia artikkeleita

Mitä tuloksellinen mentorointi on ja ei ole – Lounais-Helsingin Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Valkeala käynnisti vuoden 2020 mentorointiohjelman