Mikä ihmeen lohkoketju?

PwC:n teknologiakonsultoinnista vastaava Petri Salo valotti 7.3.2018 Boardmanin teemakokouksessa lohkoketjua ja sen mahdollisuuksia.

Hype lohkoketjun ympärillä on nyt kiivaimmillaan ja jotkut ennustavat sen mullistavan maailmaa kuten internet. Nyt otetaan ensiaskelia, mutta jo 5-10 vuoden päästä lohkoketjut tulevat muuttamaan maailmaa.

Digitalisaatio on tuonut hienoja asioita talouteen, mutta se ei ole oikotie onneen

Digitalisaatio muuttaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla, mutta se ei ole oikotie onneen. Edelleen kolmasosa maailman väestöstä jää ilman finanssisektorin palveluita. Digitalisaatio on mahdollistanut uusia monopolin ja duopolin kaltaisia rakennelmia: suurimpiin pelureihin voi viitata jo omalla lyhenteellä ”GAFAA”, johon sisältyvät Google, Apple, Facebook, Amazon ja Alibaba.

Internet on tuonut valtavasti hyvää, mutta kasvu ja varallisuus keskittyy sinne missä kasvua ja varallisuutta jo on. Jakamistalous ei ole demokraattista, ainakaan vielä. Olemme oppineet tekemään peer-to-peer-alustoja, mutta useimpien taustalla on viipaleen välistä rahastava isoveli. Kokonaisuutta ei päästä kehittämään, koska suurimpien yhtiöiden hallitessa suvereenisti vapaasti muodostuva yhteistyö ei ole mahdollista.

Teknologian kehitys nakertaa yksityisyydensuojaa. Digitaalisuuden avulla on luotu hillittömästi uutta arvoa, mutta toisella puolella kiikkulautaa on yksityisyyden suojan rappeutumisen mörkö, Salo sanoo.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Lohkoketjulla on potentiaali muuttaa talous materia-ajasta data-aikaan.

Mikä on lohkoketju?

Lohkoketju on hajautettu tietokanta. Yhden tahon hallinnoiman serverin sijaan tiedot on hajautettu käyttäjien tietokoneille tai älylaitteille. Mekanismilla rakennetaan matemaattisin keinoin luottamus eri toimijoiden välille. Laskentatehon lisäksi myös valta on hajautettu: ei ole yhtä tahoa, joka pystyisi kontrolloimaan tai manipuloimaan dataa. Tämä tekee järjestelmästä luotettavan, tietoja ei pääse manipuloimaan.

Käyttäjäverkosto vahvistaa päätökset. Yksinään kenelläkään ei ole riittävää painoarvoa takaamaan luottamusta, mutta koko verkoston vahvistaessa transaktiot takaajana on koko ryhmä. Kukaan ei suoraan kontrolloi dataa, vaan verkoston jäsenet pääsevät määrittelynsä mukaan siihen kiinni. Laskentatehoa vastaan lohkoketju on valmistautunut rangaistusjärjestelmällä: jos joku verkoston käyttäjistä haluaa haastaa datan oikeellisuuden, niin koko verkostolle lähtee kutsu hyväksyä tai hylätä haaste. Jos yksittäinen jäsen vahvistaa eri tavoin kuin enemmistö jäsenistä, hän saa rangaistuksen.

Pankkien ja rahoitusalan lisäksi monien muiden alojen on ajateltava uudella tavalla, sillä lohkoketju mahdollistaa luottamuksen ilman perinteisiä instituutioita auktoriteetteinä.  Finanssialalla lohkoketjun sovelluksia ovat esimerkiksi identiteetin varmistaminen, arvon siirto todella pienin transaktiokustannuksin, arvon säilyttäminen sekä lainan sopiminen. Tämä on pitkälti pankkien liiketoimintamalli tällä hetkellä, joten ennustettavissa on suuria myllerryksiä. Lohkoketjuteknologialla jopa vain senttien suuruisia mikromaksuja voidaan tehdä kannattavasti. Tästä voisivat hyötyä niin tällä hetkellä finanssisektorin ulkopuolelle jääneet ihmiset kuten vaikka suoratoistopalvelutkin.

Parempi yksityisyydensuoja ja avoimempi kilpailu?

Ihminen jättää ympärilleen jatkuvasti dataa. Data on arvokkaampaa toisen datan vieressä. Tämän takia isot yhtiöt haluavat houkutella mahdollisimman paljon dataa luokseen. Näin instituutiot ja isot yhtiöt pitävät ”totuutta” hallussaan.

Lohkoketjussa ihmiset olisivat lohkoketjun osasia ja data tallennettaisiin yhteisesti kontrolloituun tietokantaan. Data voidaan avata transaktioihin käyttäjän määrittelemissä bisnestilanteissa. Lisäksi kaikki pääsevät lohkoketjuun kiinni, siihen tarvitaan vain nettiyhteys.

Olennainen ero tässä on se, että insituutioiden kontrolloimassa maailmassa he voivat esittää kysymyksiä avoimelle datalle: Mikä on Petrin pankkitilin saldo? Mille Petri on allerginen? Kaikki Petristä oleva data on avointa sille yhtiölle, joka sen on hänestä kerännyt.

Lohkoketjussa kysymykset voidaan esittää niin, että vastaus on aina joko tosi tai epätosi. Onko Petrillä 35 000 euroa, jotta hän voi maksaa tämän auton? Lääkäriasemalla lohkoketjulta kysytään onko Petrillä penisilliiniallergia ja vastaus on joko tosi tai epätosi. Näin yhtiöt kysyvät datalta kysymyksiä relevantteihin tarkoituksiin ja itse datasetit pysyvät salattuina.

Paremman yksityisyydensuojan lisäksi tämä mahdollistaisi kilpailun datapohjaisessa taloudessa, jossa nyt ison määrän dataa keränneillä on monopoliasema. Isot yhtiöt eivät suin surminkaan halua päästää irti datastaan ja samalla valta-asemastaan. Loppujen lopuksi kuluttajat kuitenkin päättävät, Salo muistuttaa.

Lohkoketjut eivät vielä lähivuosina mullista maailmaa, mutta 5-10 vuoden päästä lohkoketjuilla on jo disruptoitu vakiintuneita liiketoimintamalleja ja siten muutettu maailmaa. Edelläkävijät tulevat todennäköisesti pärjäämään tässä kilpailussa parhaiten.