Mitä Vihreä siirtymä tarkoittaa Suomelle, meidän elinkeinoelämällemme ja meille suomalaisille?

Mitä Vihreä siirtymä tarkoittaa Suomelle, meidän elinkeinoelämällemme ja meille suomalaisille?

Kuvassa tilaisuuden alustajat (vas.) Paula Laine, Matti Kahra ja Riikka Joukio.

EU:n elpymis- ja kasvuohjelma Green Deal on nivottu vahvasti ilmastotoimiin, siirtymään kohti vihreää kasvua. YK:n IPCC-ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi 9.8.2021 kuudennen arviointiraporttinsa.

Nyt yritysten omistajien ja hallitusten on aika ottaa ilmastonmuutos hallitusten agendalle, ymmärtää mitä uhkia ja mahdollisuuksia Vihreä siirtymä tuo omalle yritykselle. Rahoittajien ja kuluttajien vaatimukset pakottavat muuntumaan ilmastokestävämmiksi.

Tarjolla olevat tuet ja rahoitusinstrumentit kannattaa hyödyntää. Mitä Vihreä siirtymä tarkoittaa Suomelle, meidän elinkeinoelämällemme ja meille suomalaisille?

Vihreän siirtymän tavoitteet ja rahoitus valtion näkökulmasta: case Ilmastorahasto Oy

“Marinin hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet”, totesi Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine avauspuheenvuorossaan. Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.

Myös samoja tavoitteita tukee Laineen johtama Ilmastorahasto. Ilmastorahasto on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Laine kertoi, että Ilmastorahasto osallistuu merkittävän mittaluokan investointeihin, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin.

Ilmastorahoituksella on tarkat rahoituskriteerit, jotka tulee täyttää saadakseen rahoitusta. Nämä rahoituskriteerit ohjaavat toimintaympäristön ja rahoituskohteiden analyysiä, rahoituspäätöksiä, seurantaa ja arviointia.

Vihreä siirtymä Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta

Matti Kahra, ilmasto- ja kiertotalousasioista vastaava asiantuntija kertoi tilaisuudessa, miten toimintaympäristömuutos vaikuttaa päästötavoitteisiin eri sektoreilla ja miten yritykset voivat varautua ja välttää ilmastoriskit.

Kahran mukaan ilmatonmuutos on merkittävä riski suomalaisyrityksille. Se sisältää siirtymäriskin, jossa ilmastotavoitteet vaikuttavat kaikkiin sektoreihin ja taloudelliseen kannattavuuteen. Se sisältää myös fyysisen riskin, kun sään ääri-ilmiöt aiheuttavat kustannuksia erityisesti teollisuudelle, joka tulee kärsimään ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista palvelualoja enemmän.

Lisäksi Kahra kertoi myös sääntelyriskistä, jossa poliittiset hiilineutraalisuustavoitteet tulevat vaikuttamaan elinkeinoelämään mm. sääntelyin, fossiilikielloin, tukipolitiikan, verotuksen jne. keinoin.

On olemassa myös sosiaalinen maineriski, jossa kuluttajan vaatimukset ja kansalaisjärjestöjen paine vaativat entistä vihreämpää toimintaa maineenmenetyksen uhalla.

Kahra kannustikin, että liiketoimintaympäristön muutoksiin varautuminen voi tuoda yrityksille myös merkittäviä strategisia hyötyjä. Haasteena tässä Kahra nosti esille todella nopeasta meneillä olevasta muutoksesta sekä konkreettisuuden puutteen.

Kahra kannustikin ratkaisuna osallistujia tutustumaan IEN:n Net-Zeron raporttiin (05/2021), jossa on määritelty konkreettisesti mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa eri sektoreilla.

Mitä vihreä siirtymä tarkoittaa Keskolle?

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa kuultiin Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukiota Keskon vastuullisuusmatkasta.

Joukio kertoi, että Keskon matka maailman vastuullisimpien yritysten joukkoon on vaatinut systemaattista ja kunnianhimoista vastuullisuustyötä jo 1980-luvulta alkaen. Kesko saanut tunnustusta usealta eri taholta vastuullisuustyöstään, jota ohjaavat useat arvioinnit ja indeksit. Joukion mukaan nämä arvioinnit näyttävät suuntaa toiminnalle ja auttavat kehittymään entistä vastuullisemmaksi.

“Ilmastokysymykset ovat kaikkien agendalla. Asiakkaat ja sijoittajat vaativat tekoja,” totesi Joukio. Hän korosti, että Keskolla on tärkeä rooli kestävien ratkaisujen tarjoajana niillä alueilla, joilla syntyy 75 prosenttia keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.

Joukio kertoi myös esimerkin kestävästä rahoituksesta, sillä kestävän kehityksen tavoitteisiin sidotut lainat yleistyvät. Esimerkiksi vuonna 2019 Kesko sopi rahoituksesta, jonka korkomarginaali huomioi sen, miten Kesko saavuttaa hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille asetetut vastuullisuustavoitteet.

Yritysten odotetaan tekevän vihreitä investointeja ja raportoivan niistä, joten esimerkiksi tietyt vastuullisuusreittaukset kysyvät yrityksiltä tietoa vihreistä investoinneista. Keskon vihreitä investointeja ovat esimerkiksi kaupan energiaratkaisut, aurinkovoimalat ja K-Lataus-asemat.

Keskon tavoitteena onkin olla hiilineutraali K-ryhmä jo vuonna 2025. Kesko pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan tuotteiden elinkaaren aikaisiin päästöihin esimerkiksi minimoimalla ruokahävikkiä, joka on tärkeä osa kauppojen hiilijalanjälkeä.

Keskolla on tavoitteena, että 2/3 suorien tavarantoimittajien päästöistä tulee olla asetettuna vähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Kesko kutsui viime vuonna tavarantoimittajiaan tekemään päästövähennyksiä ja raportoimaan niistä (CDP Supply Chain). Kesko kannustaa myös asiakkaitaan pienentämään ympäristövaikutuksiaan ja auttaa heitä siinä muun muassa palveluilla, valikoimilla ja tarjoamalla tietoa.